Ero sivun ”Tervahauta” versioiden välillä

[[Terva]]sta tuli 1700-luvulla Suomen tärkein vientituote. Vuosisadan lopulla tervanpoltto keskittyi [[Kainuu]]n alueelle, [[Oulujoki|Oulujoen]] toimiessa tervan kuljetusreittinä. Yksi syy oli myös, että [[isojako]]a ei toimitettu vielä 1700-luvulla [[Kajaani]]n kihlakunnassa, joten [[tervas]]ten hankkiminen oli siellä pitkään paljon helpompaa kuin esimerkiksi [[Pohjanmaa]]n länsiosissa. Tosin Kajaani kielsi vuonna 1755 tervasten oton kaupunkialueelta ja kolmen vuoden päästä tervan polton viittä kilometriä kaupunkia lähempänä ilman erityislupaa. Vaikka tervaksina käytettiin myös [[pihka]]isia [[mänty|männyn]] kantoja ja kuivuneita keloja, yleinen hankintakeino oli [[kolomarauta|kolota]] ja pihkaannuttaa mäntyjä kolmen peräkkäisen vuoden aikana aina usean metrin korkeudelle asti. Kolotut puut kaadettiin ja vietiin rankoina tervahaudan paikalle, jossa niistä tehtiin säröksiä eli lyhyempiä halkaistuja soiroja.