Ero sivun ”Maslenitsa” versioiden välillä

Maslenitsan alkuperä on kaksijakoinen: pakanallinen ja kristillinen. [[Slaavilainen mytologia|Slaavilaisessa muinaisuskossa]] maslenitsaa vastasi talven loppumisen ja auringon juhla. Kristinuskon tulo antoi maslenitsalle monien muiden juhlien tapaan uuden merkityksen, ja siitä tuli paaston alkamisen juhla. Maslenitsan aikana [[liha]]n syönti on jo uskonnollisten ortodoksien mielestä kielletty, minkä vuoksi viikkoa kutsutaan myös nimellä ''mjasopustnaja nedelja'' (мясопустная неделя). Itse paaston aikana kiellettyjä ovat liha, kala, maitotuotteet ja munat sekä juhlat, tanssiminen ja maallinen musiikki. Maslenitsa on siten viimeinen tilaisuus nauttia maailmallisista huvituksista ennen pitkää paastoa.

 

 

Juhlan maskotti on kirkasvärisesti puettu, oljista valmistettu maslenitsa-nukke. Sunnuntai-iltana juhla huipentuu nuken riisumiseen ja polttamiseen kokossa. Kaikki jäljelle jääneet blinit heitetään myös tuleen. Maslenitsa-nuken tuhka levitetään lopuksi lumeen antamaan seuraavan vuoden sadolle hyvä kasvu. Ihmiset pyytävät anteeksi toisiltaan ja suuri paasto alkaa. Maslenitsan viimeistä päivää kutsutaankin [[sovintosunnuntai]]ksi.