Ero sivun ”Ruotsin kirkon virsikirja (1986)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Tarkennettu tietoja, painovirheitä korjattu
Osiotasoja korjailtu, tiivistyst'; pystykuvat upright
Rivi 1:
[[Tiedosto:Den svenska psalmboken med tillägg.jpg|pienoiskuva|upright|Den svenska psalmboken .]]
'''Den svenska psalmboken''', [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkon]] ruotsinkielinen psalmikirjavirsikirja on vuodelta 1986.
 
=== Kirjan historiaa ===
Ensimmäinen Ruotsissa ilmestynyt ja säilynyt virsikokoelma oli "Swenske songer eller Wisor" vuodelta 1536. Siinä oli 47 laulua. 1500-luvulla ilmestyi useita laulukokoelmia ja nimitys "Den svenska psalmboken" esiintyy ensimmäistä kertaa 1543. Ensimmäinen puolivirallinen ruotsinkielinen virsikirja Ruotsissa oli ns. Uppsalan virsikirja, (Uppsalapsalmboken) vuodelta 1645. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6|Vuosi=2014|Luku=Den svenska psalmboken genom seklerna|Sivu=23-24|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>Sen jälkeen Ruotsissa on julkaistu neljä virallista virsikirjaa:
Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6|Vuosi=2014|Luku=Den svenska psalmboken genom seklerna|Sivu=23-24|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>Sen jälkeen Ruotsissa on julkaistu neljä virallista virsikirjaa:
 
''Vuoden 1695 virsikirja'' Kirjassa oli 413 virttä. Kirja tunnetaan nimellä karoliininen virsikirja (Den karolinska psalmboken). Kirjan virsirunoilijoista voidaan mainita [[Jesper Svedberg]] ja [[Haqvin Spegel]]. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=25|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>Se oli esikuvana 1701 ilmestyneelle suomenkieliselle virsikirjalle, joka oli käytössä Suomessa 1880-luvulle saakka. (Ns. [[Vanha virsikirja|vanha virsikirja]]).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Reijo Pajamo|Nimeke=Hymnologian peruskurssi|Vuosi=1991|Sivu=76|Julkaisija=Sibelius-Akatemia. ISBN 952-9658-01-X}}</ref>
Rivi 15 ⟶ 14:
 
=== Vuoden 1986 virsikirjan osat ===
 
==== Ekumeeninen osa ====
''Den svenska psalmboken'' jakautuu kahteen osaan.
 
Ensimmäinen osa, virret 1-325 on ekumeeninen osa, jota kirjan valmistumisen jälkeen 1986 käytti 16 kirkkoa ja uskonnollista yhdyskuntaa. Virret valittiin 1984 vuoden 1989 virsikomitean ja 1979 muodostetun työryhmän (Sampsalm) yhteistyönä. Tähän yhteistyöhön osallistui Ruotsin kirkon ohella Adventtikirkko (Adventistsamfundet), Evankelinen Isänmaasäätiö (Evangeliska Fosterlandsstiftelsen, EFS), Fribaptistsamfundet, Pelastusarmeija (Frälsningsarmén), Helgelseförbundet, Katolinen kirkko Ruotsissa, Vapaa katolinen kirkko (Liberala katolska kyrkan), Metodistikirkko (Metodistkyrkan), Helluntailiike (Pingströrelsen), Ruotsin allianssilähetys (Svenska Alliansmissionen, Ruotsin Pelastusarmeija (Svenska Frälsningsarmén), Ruotsin Baptistiyhdyskunta (Svenska Baptistsamfundet), Ruotsin lähetysliitto (Svenska Missionsförbundet) ja Örebromissionen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Den svenska psalmboken|Vuosi=1986|Luku=Förord|Kappale=|Sivu=|Julkaisija=Verbum förlag AB Stockholm}}</ref>
Rivi 52 ⟶ 50:
''Den svenska psalmboken med tillägg.'' Verbum-kustantamon julkaisema lisäys vuodelta on 2003 ja siitä käytetään usein nimitystä ”Verbums (psalmboks)tillägg". Siinä on 99 virttä ja laulua. Laulujen valikoima ulottuu 1800-luvun suurten herätysten aikojen lauluista 2000-luvun ylistyslauluihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kokoelman hyväksyi Evankelisen isänmaasäätiön hallitus. Siten se korvasi aikaisemman ”EFS-lisäosan”. Ruotsin kirkon musiikkineuvosto oli osallinen lisäyksen valmisteluihin, mutta se ei ole Kirkolliskokouksen käsittelemä tai hyväksymä kirja, ja siten sen soveltuvuus Ruotsin kirkon virsikirjan ”puolivirallisena” lisäyksenä on kyseenalaistettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sitä käytetään laajasti Ruotsin kirkon seurakunnissa.
 
=== Virsikirjoja muilla kielillä ===
Ruotsin kirkko on julkaissut virsikirjoja tai virsikokoelmia muutamilla Ruotsin virallisilla vähemmistökielillä.
[[Tiedosto:Ruotsin kirkon virsikirja 2002.jpg|pienoiskuva|upright|Ruotsin kirkon suomenkielinen virsikirja]]
'''Suomi'''
 
Rivi 62 ⟶ 60:
 
Luulajan saamenkielinen virsikirja ''Julevsáme Sálmmagirjje''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Julevsáme Sálmmagirjje|Vuosi=2005.|Sivu=|Julkaisija=Verbum förlag AB ISBN: 9152630609}}</ref> ilmestyi 2005 ja siinä on 231 virttä, Ruotsin kirkon virallisen virsikirjan virsien ohella siinä on norjalaisia ja saamelaisia virsiä. Kirja on Ruotsin kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä 2004. Kirja on valmisteltu yhdessä Norjan kirkon kanssa, ja sitä käytetään myös Norjassa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=34|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://km.svenskakyrkan.se/km-2004/skrivelser/KsSkr2004-4-05.shtml.html|nimeke=Julevsáme Sálmmagirjje, psalmbok på lulesamiska|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2004|julkaisija=|viitattu=25. 02. 2019}}</ref>
[[Tiedosto:Norssamisk psalmbok för Svenska kyrkan (förslag).jpg|pienoiskuva|upright|Pohjoissaamen kielinen virsikirjaehdotus]]
'''Pohjoissaame'''
 
Ruotsin pohjoissaamenkielinen uusi virsikirja on valmisteilla. Sitä varten valmistui ehdotus: ''Sálbmagirji Ruoŧa Sápmái'' 2015. Siinä on 318 virttä, joista 14 on luuulajansaamenkieliestä virsikirjasta. Ruotsin kirkon virsikirjan virsien ohella siinä on virsiä Psalmer i 2000-talet-kirjasta, Suomesta, Norjasta sekä kirjaa varten pohjoissaameksi kirjoitettuja virsiä. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Sálbmagirji Ruoŧa Sápmái Psalmbok för svenska Sápmi|Vuosi=2015|Sivu=|Julkaisija=Verbum förlag AB, Stockholm}}</ref>
[[Tiedosto:Virsiä meänkielellä.jpg|pienoiskuva|upright|Virsiä meänkieleä]]
'''Meänkieli'''
 
Rivi 73 ⟶ 71:
[[Luokka:Hengelliset laulukokoelmat]]
[[Luokka:Ruotsin kirkko]]
 
<references />
 
== Lähteet ==
* Oscar Löfgren ''Psalm och sånglexikon''. Andra uppl. 7:e tusendet. Gummerssons bokförlag Stockholm1964
* Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld ''Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken.'' Band 1 Wessmans musikförlag AB Visby 2014 <nowiki>ISBN 978-91-8771-034-6</nowiki>
 
* ''Psalmer i 90-talet'' Verbum förlag Ab, Stockholm 1994 <nowiki>ISBN 91-526-2183-9</nowiki>
Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld ''Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken.'' Band 1 Wessmans musikförlag AB Visby 2014 <nowiki>ISBN 978-91-8771-034-6</nowiki>
* ''Psalmer i 2000-talet'' Verbum Förlag AB, Stockholm 2006 <nowiki>ISBN 91-526-2857-4</nowiki>
 
* ''Virsiä meänkielelä'' Psalmer på meänkieli 2018
''Psalmer i 90-talet'' Verbum förlag Ab, Stockholm 1994 <nowiki>ISBN 91-526-2183-9</nowiki>
* ''Den svenska psalmboken Historik Principer, motiveringar volym 2 Slutbetänkande av 1969 ärs psalmkommittè SOU 1985: 17 Stockholm 1985''
 
''Psalmer i 2000-talet'' Verbum Förlag AB, Stockholm 2006 <nowiki>ISBN 91-526-2857-4</nowiki>
 
''Virsiä meänkielelä'' Psalmer på meänkieli 2018
 
=== Viitteet ===
''Den svenska psalmboken Historik Principer, motiveringar volym 2 Slutbetänkande av 1969 ärs psalmkommittè SOU 1985: 17 Stockholm 1985''
{{Viitteet}}