Ero sivun ”Monumentti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei ny sentään Wikisanakirjaa lähteeksi.
Ochs (keskustelu | muokkaukset)
avataan outo annaali-kohta omaksi lauseeksi viitteineen, epäselvä ja lähteetön Brasilia/Washington-lause pois
Rivi 1:
[[Tiedosto:Colossus of Rhodes.jpg|thumb|250px|Marten van Heemskerck (1498–1574), [[Rodoksen kolossi]], kuvituskuva.]]
'''Monumentti''' ([[Latinan kieli|latinan]] sanoista ''monumentum'' - ''monere'' ’muistaa’ ja ''mens'' ´mielessä´<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liisa Lindgren | Nimeke = Monumentum, Muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = Monumentit ja muistamisen taide | Sivu = 11 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS | Tunniste = ISBN 951-746-170-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.8.2014 | Kieli = }}</ref>) on useimmiten suurikokoinen, vaikuttava [[muistomerkki]]. Se voi olla esimerkiksi [[patsas]] tai [[rakennus]], hautapatsas tai hautarakennelma;.<ref name= "pkj">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = 422 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-16447-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.7.2016 | Kieli = }}</ref><ref name= "TS">{{Kirjaviite | Tekijä = Turtia, Kaarina (toim.), Konttinen, Riitta, Laajoki, Liisa | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 278 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-12841-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.7.2016 | Kieli = }}</ref> Myös [[Annaalit|annaaliannaalia]] voidaan kutsua monumentiksi.<ref name="otv">{{Kirjaviite
| Nimeke =Otavan tietosanakirja | Julkaisija =Otava | Vuosi =1997
| Tekijä =Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha. | Suomentaja =
Rivi 6:
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =9511151398
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu =11.2.2016 | Kieli = }}</ref>
| Viitattu =11.2.2016 | Kieli = }}</ref><ref name= "pkj">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = 422 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-16447-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.7.2016 | Kieli = }}</ref><ref name= "TS">{{Kirjaviite | Tekijä = Turtia, Kaarina (toim.), Konttinen, Riitta, Laajoki, Liisa | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 278 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-12841-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.7.2016 | Kieli = }}</ref>
 
'''Monumenttitaide''' ontarkoittaa [[Taideteos|taideteoksia]], jotka on tarkoitettu ja alun perin suunniteltu [[arkkitehtuuri]]n yhteyteen tai liittyviksi muuhun rakennettuun ympäristöön, kuten [[Seinämaalaus|seinämaalaukset]], veistosryhmät, [[suihkukaivo]]t ja [[ympäristötaide|ympäristötaideteokset]].<ref name= "pkj" /><ref name= "TS" />
 
'''Monumentaalinen''' on kooltaan suuri, mittasuhteiltaan selkeä, suurieleinen, suurenmoinen tai mahtava rakennus tai taideteos.<ref name= "pkj" /><ref name= "TS" /><ref>[http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/sanasto.pdf Leena Valkeapää, Ulla Salmela, Elina Bonelius, Taidehistorian sanasto], Jyväskylän yliopisto TAIKU/Taidehistoria, 1997. Viitattu 14.3.2009.</ref>
 
Sanaa monumentti käytetään myös kuvaannollisesti, esimerkiksi puheessa [[Kalevala]]sta kansallisena monumenttina. <ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref>
 
Monumentit ovat joskus kooltaan jättiläismäisiä. Suurimmat monumentit ovat usein tehty [[hallitus]]ten tai [[valtio]]iden aloitteesta, mutta pienet ovat yleensä yksityisten tilaamia. Jotkin kaupungit, kuten [[Brasília]] ja [[Washington (DC)|Washington]], on rakennettu monumenttien ympärille.{{lähde}}
 
Tunnettu suomalainen monumentti on [[Eila Hiltunen|Eila Hiltusen]] vuonna 1967 valmistunut ''[[Sibelius-monumentti]]'' Helsingissä. Puiston kallioon asennettu teos koostuu yli 600 eripituisesta, pystysuuntaan hitsatusta metalliputkesta. Teoksen vieressä kalliolla on [[Jean Sibelius|Sibeliuksen]] [[Reliefi|kasvoreliefi]].