Ero sivun ”Kookospalmu” versioiden välillä

Kookospalmun runko on haaraton, ja lehdet lähtevät tähtimäisesti yhdestä pisteestä. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] kasvavat 4–5,5 m pitkiksi. Ensimmäisen vuoden ajan ne ovat lehytlaitaisia, sitten niihin muodostuu lehdyköitä, joista tulee 5 cm leveitä ja jopa 150 cm pitkiä. Yksi lehti viheriöi noin 2,5 vuotta, ja lehvästössä on yhtaikaa 30–35 vihreää lehteä. Täysikasvuisessa palmussa jokaiseen lehtihankaan kehittyy [[kukinto]]. Hede- ja emikukkia on samassa kukinnossa. Kukinto on 1–1,5 m pitkä tähkä, jossa on 40–60 kukkavartta, jokaisen juuressa on 1–3 emikukkaa ja niiden yläpuolella satoja hedekukkia.<ref name="TROP"/> Kookospalmun hedelmä on rakenteellisesti [[luumarja]] eikä aito [[pähkinä]]. Hedelmässä on kova mutta ohut kuori eli eksokarppi, jonka alla on kuituinen mesokarppi ja kova endokarppi eli luumarjan ”kivi”. Kovan endokarpin sisällä on yksi erittäin suuri [[siemen]], jonka keskellä on nestettä ja reunoilla vaalea [[siemenvalkuainen]] eli endospermi.<ref name=lim>{{Kirjaviite | Nimeke = Edible Medicinal and Non-Medicinal Plants: Volume 1, Fruits | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2012 | Tekijä = Lim, Tong Kwee | Sivut = 303–307 | Isbn = 978-90-481-8661-7 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Kookospalmu on mainittu [[intia]]laisissa dokumenteissa jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta länsimaissa se pysyi kuitenkin pitkään tuntemattomana. [[Marco Polo]] kuvailee tämän faaraonpähkinäksi nimeämänsä kasvin hedelmäksi, joka on täyteläisen makuinen, makeaa kuin [[sokeri]] ja valkoinen kuin [[maito]] kohdatessaan sen [[Jaava (saari)|Jaavalla]] [[1200-luku|1200-luvulla]]. [[Vasco da Gama]] mainitsee kookoksen matkakertomuksessaan vuonna [[1497]] [[Mosambik]]in saarella. Luultavasti arabit toivat kookoksen [[Afrikka|Afrikan]] pohjoisosiin jo paljon ennen kuin se kotiutui [[Eurooppa]]an.{{lähde}} Lontoon Victoria & Albert&nbsp;-museossa on vuodelta [[1580]] peräisin oleva saksalainen kookospähkinäpikari, jossa tyhjäksi koverrettuun kookospähkinän kuoreen (endokarppiin) on laitettu hopeiset vanteet ympärille sekä koristeellinen hopeinen jalka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://collections.vam.ac.uk/item/O117967/tankard-unknown/ | Nimeke =Tankard | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = V & A Museum | Viitattu =17.8.2013 }}</ref>