Ero sivun ”Galaksi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 81.209.124.86 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. |
Pilkku lisätty puuttuvaan kohtaan |
||
Rivi 21:
Ensimmäiset tähdet ja galaksit syntyivät parisataa miljoonaa vuotta [[Alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] jälkeen, kun avaruuden täyttävä kaasu tiivistyi [[Pimeä aine|pimeän aineen]] valmiisiin painovoimakuoppiin. Varhaiset galaksit olivat [[Kääpiögalaksi|kääpiögalakseja]], joiden massa oli miljoona Auringon massaa. Kääpiögalaksien säteilyn seurauksena avaruuden [[vety]]kaasu muuttui [[Ionisoituminen|ionisoituneeseen]] muotoon. Sen seurauksena kääpiögalakseja ei enää päässyt muodostumaan, vaan syntyvien galaksien massan alaraja nousi useita [[Kertaluokka|kertaluokkia]] korkeammaksi. On mahdollista, että kaikki avaruuden nykyiset kääpiögalaksit syntyivät ennen tätä uudelleenionisoitumisen aikaa.<ref>Oja 2017, s. 202–204.</ref>
Suuret galaksit ovat voineet syntyä kahdella tavalla. Yksi massiivinen kaasupilvi on voinut kutistua ja murentua joukoksi tiivistymiskeskuksia, joissa on syntynyt suuria määriä tähtiä. Toinen syntytapa on, kun erilliset, lähekkäiset kääpiögalaksit sulautuivat suuremmaksi kokonaisuudeksi. Miljardien vuosien kuluessa galaksit ovat muuttaneet muotoaan niiden möykkyjen etsiessä tasapainoa, keräytyessä yhteen ja muodostaessa galaksin tiiviin keskusosan, jonne muodostui suuri [[musta aukko]]. Galaksien kehitykseen ovat vaikuttaneet myös ulkoiset tekijät eli suuret ja pienet törmäykset kääpiögalaksien kanssa. Törmäys voi kasvattaa galaksin läpimittaa ja saada galaksissa aikaan voimakkaan tähtien syntyryöpyn.<ref>Oja 2017, s. 207–208.</ref>
Jotkin galaksit saivat [[ellipsigalaksi]]n muodon, toiset [[kierregalaksi]]n. Tämän syytä ei osata vielä kunnolla selittää. Muodon syntyyn on voinut vaikuttaa galaksien erilaiset massat tai niiden erilainen sijainti pimeän aineen verkostossa.<ref>Oja 2017, s. 209.</ref>
| |||