Ero sivun ”Olavi Virta” versioiden välillä

Olavin isoisä Oskari Ilmén oli aikoinaan esiintynyt muun muassa [[kupletti]]laulajana. Isä Juho puolestaan soitti [[viulu]]a ja äiti [[mandoliini]]a.<ref name="Pitsku"/> Olavi itse aloitti [[piano]]nsoiton kahdeksanvuotiaana. Vanhempien erottua oli luovuttava pianosta, jolloin Olavi sai isänsä viulun ja soitti jossakin vaiheessa [[Sörnäinen|Sörnäisten]] seurakunnan kamariorkesterissa. 1930-luvulla hän pääsi opiskelemaan [[Dallapé]]-opistoon ja alkoi keikkailla oppilaista kootun orkesterin kanssa.<ref name = HPT>{{Lehtiviite | Tekijä = Hanna Pukkila-Toivonen | Otsikko =Oskari Olavi Virta | Julkaisu =Kai Linnilä (toim.): Iloinen 1950-luku, Purkkaa, sotakorvauksia ja unelmia | Ajankohta =2003 | Sivut =142–145 | Julkaisija = Tammi| Viitattu = 8.3.2013 }}</ref> Tuolloin hän otti myös ensimmäiset laulutuntinsa kanttori Mauno Tammisen ja laulunopettaja [[Olavi Nyberg]]in johdolla. Virta lauloi 1930-luvun puolivälin jälkeen armeija-aikanaan Karjalan Laulu -nimisessä mieskuorossa ja otti laulutunteja laulunopettaja Nikolai ”Ukko” Schmakoffin johdolla.Hän sai laulunohjausta oopperalaulaja [[Thorild Bröderman]]ilta<ref>[{{Kirjaviite | www = http://www.akihietalaelisanet.infofi/aki.hietala/images/tiedosto1.pdf Aki| Tekijä = Hietala, opinnäyte,Aki | Nimeke = Laulupedagogi Vilho Kekkonen ja hänen kehittämänsä laulunopetus metodi opetustyössä | Vuosi = 2003 | Sivu = 5 | Selite = Proseminaarityö | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto], s.Opettajan 5koulutuslaitos, Kasvatustiede | ISBN = | Viitattu = 27.2.2019}}</ref> vuosina 1945–1946 .

Olavi Virran tulkitsema [[italia]]laisperäinen ”Hopeinen kuu” (sovitus [[Jaakko Salo]], tenorisaksofonisoolo [[Seppo Rannikko]]) valittiin ”Kaikkien aikojen iskelmäksi” [[Yle Radio Suomi|Yle Radio Suomen]] vuonna 2006 järjestämässä yleisöäänestyksessä. "Hopeinen kuu" sai yli kaksikymmentä prosenttia annetuista äänistä.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsfuutiset/sivut/kaikkienaikojeniskelma3-5755136 YLE:| KaikkienNimeke = Hopeinen kuu on kaikkien aikojen iskelmä] | Ajankohta = 3.12.2006 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 27.2.2019}}</ref> Säestäväksi yhtyeeksi Salo otti oman keikkakokoonpanonsa ja taustalaulajiksi [[Brita Koivunen|Brita Koivusen]] ja [[Vieno Kekkonen|Vieno Kekkosen]]. Suomalaiseen yleisöön vedonneessa [[Reino Helismaa]]n käännöksessä riipaisee yksin jääneen laulajan surumielinen pohdiskelu kuutamossa meren rannalla. Kappaleen menestys oli suurelta osin myös kehittyneen studiotekniikan ansiota (äänittäjä [[Aarre Elo]]). "Hopeinen kuu" ei koskaan saavuttanut missään muualla samanlaista suosiota kuin Suomessa. Italiassakin se oli vain laulu kymmenien samankaltaisten joukossa. <ref> Erola 2005, s. 150.</ref> Ensimmäisen suomenkielisen, nykyisin täysin unohdetun, levytyksen kappaleesta teki [[Jorma Lyytinen]] hieman ennen Virtaa.<ref>Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala: ''Reino Helismaa: jätkäpoika ja runoilija'', s. 327–328. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1994.</ref> Myöhemmin ”Hopeisen kuun” ovat levyttäneet monet muutkin suomalaiset laulajat, muun muassa [[Pasi Kaunisto]], [[Reijo Taipale]], [[Reijo Kallio (laulaja)|Reijo Kallio]], [[Topi Sorsakoski]], [[Tapani Kansa]], [[Kari Piironen]] ja [[Juice Leskinen]].

* ''[[Olavi Virta – Laulaja]]'' (2013)<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/kulttuuri/535970/Olavi+Virran+tuotannosta+24+cdn+kokoelma | Nimeke = Olavi Virran tuotannosta 24 cd:n kokoelma | Ajankohta = 17.9.2013 | Julkaisu = Turun sanomat | Viitattu = 27.2.2019}}</ref>