Ero sivun ”Ruotsin kirkon virsikirja (1986)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Tarkennettu tietoja, painovirheitä korjattu
Rivi 19:
Den svenska psalmboken jakautuu kahteen osaan.
 
Ensimmäinen osa, virret 1-325 on ekumeeninen osa, jota kirjan valmistumisen jälkeen 1986 käytti 16 kirkkoa ja uskonnollista yhdyskuntaa. Virret valittiin 1984 vuoden 1989 virsikomitean ja 1979 muodostetun työryhmän (Sampsalm) yhteistyönä. Tähän yhteistyöhön osallistui Ruotsin kirkon ohella Adventtikirkko (Adventistsamfundet), Evankelinen Isänmaasäätiö (Evangeliska Fosterlandsstiftelsen, EFS), Fribaptistsamfundet, Pelastusarmeija (Frälsningsarmén), Helgelseförbundet, Katolinen kirkko Ruotsissa, Vapaa katolinen kirkko (Liberala katolska kyrkan), Metodistikirkko (Metodistkyrkan), Helluntailiike (Pingströrelsen), Ruotsin allianssilähetys (Svenska Alliansmissionen, Ruotsin Pelastusarmeija (Svenska Frälsningsarmén), Ruotsin Baptistiyhdyskunta (Svenska Baptistsamfundet,), Ruotsin lähetysliitto (Svenska MissionsförbundeMissionsförbundet) ja Örebromissionen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Den svenska psalmboken|Vuosi=1986|Luku=Förord|Kappale=|Sivu=|Julkaisija=Verbum förlag AB Stockholm}}</ref>
 
Yhteiset virret ovat ennen muuta ”perusvirsiä,” kuten kirkkovuosivirsiä, ehtoollisvirret, aamu-ja iltavirret. Lisäksi mukana on uudempaa ekumeenista aineistoa ja vapaitten suuntien aineistoa sekä anglosaksista ja anglikaanista aineistoa.
Rivi 25:
Evankelinen isänmaasäätiö päätti käyttää Ruotsin kirkon koko virsikirjaa (virret 1-700) ja liittää niiden jatkoksi oman lisäosan, jossa oli 100 virttä. Muut kirjat, joissa ekumeeninen osa on tai on ollut osana, ovat:
 
''Cecilia'' (Katolinen kirkko Ruotsissa ja Vapaa katolinen kirkko)
 
''Frälsningsarméns sångbok'' (Pelastusarmeija)
 
''Psalmer och Sånger'' (Adventtikirkko, Evankelinen vapaakirkko, Metodistikirkko Ruotsissa, Svenska Alliansmissionen, Ruotsin Baptistiyhdyskunta, Ruotsin Pelastusarmeija ja Ruotsin lähetyskirkko. Näistä ovat Baptistiyhdyskunta, Ruotsin Pelastusarmeija, Metodistikirkko ja Ruotsin lähetyskirkko yhdistyneet uudeksi Equmeniakirkoksi 2011<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Equmeniakyrkan|nimeke=Equmeniakyrkan|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=26. 02. 1019|julkaisija=|viitattu=}}</ref>)
 
''Segertoner'' (Helluntailiike) <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Den_svenska_psalmboken_1986|nimeke=Den svenska psalmboken 1986|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=25. 02. 2019}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=34|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>
Rivi 46:
''Psalmer i 90-talet'' vuodelta 1994. Kokoelmassa on 123 virttä ja laulua, jotka ovat pääosin 1900-luvun loppupuolelta. Kirjassa on sama osastojako kuin virsikirjassa. Kokoelman valmisteli työryhmä, jonka Ruotsin kirkon seurakuntatyön toimikunta (Svenska kyrkans församlingsnämnd) oli asettanut. Kokoelman virsien kirjoittajista tai kääntäjistä voidaan mainita mm. Jan Arvid Hellström (13 virttä), Jonas Jonson (15 virttä), Tore Littmark, Ylva Eggehorn (7 virttä) ja [[Britt G. Hallqvist]] (8 virttä) Svein Ellingsen (6 virttä). Säveltäjiä mm. [[Sven-Erik Bäck]] (10 sävelmää), [[Egil Hovland]] (6 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää)<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 90-talet|Vuosi=1994|Luku=|Sivu=173-176|Julkaisija=Verbum förlag Ab, Stockholm ISBN 91-526-2183-9}}</ref>
 
''Psalmer i 2000-talet'' kirja on vuodelta 2006. Kirjassa on 116 virttä sekä 50 virttä Psalmer i 90-telet kokoelmasta. Virret kokoelmassa ovat pääosin uusia, tätä kokoelmaa varten kirjoitettuja sekä käännösvirsiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on virsiä, jotka alkuaan ei ole tarkoitettu virsiksi.Keskeisiä virsirunoilijoita kokoelmassa ovat mm Ylva Eggehorn (19 virttä), Anders Frostenson (6 virttä), Fred Kaan 10 (virttä,), Per Harling (11 virttä, 6 sävelmää) ja Jonas Jonsson (21 virttä). Virsien kirjoittajista, jotka eivät ole perinteisiä hengellisen musiikin tekijöitä, voidaan mainita Cornelis Vreeswijk, Py Bäckman, ja Benny Andersson. Säveltäjiä: John Bell (4 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää) ja Britta Snickars (6 sävelmää). <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 2000-taler|Vuosi=2006|Luku=Författare, översättare, tonsättare och kompositörer|Sivu=|Julkaisija=Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4}}</ref>
 
Kirjassa on virret järjestelty eri osastoihin kuin virallisessa virsikirjassa. Kirjan valmisteli Verbum-kustantamon ja Ruotsin kirkon yhteinen työryhmä. Kirjan viimeistely tapahtui yhteistyössä Ruotsin piispainkokouksen kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Psalmer i 2000-taler|Vuosi=2006|Sivu=|Julkaisija=Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4}}</ref>
 
''Den svenska psalmboken med tillägg.'' Verbum-kustantamon julkaisema lisäys vuodelta on 2003 ja siitä käytetään usein nimitystä ”Verbums (psalmboks)tillägg". Siinä on 99 virttä ja laulua. Laulujen valikoima ulottuu 1800-luvun suurten herätysten aikojen lauluista 2000-luvun ylistyslauluihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kokoelman hyväksyi Evankelisen isänmaasäätiönhallitusisänmaasäätiön hallitus. Siten se korvasi aikaisemman ”EFS-lisäosan”. Ruotsin kirkon musiikkineuvosto oli osallinen lisäyksen valmisteluihin, mutta se ei ole Kirkolliskokouksen käsittelemä tai hyväksymä kirja, ja siten sen soveltuvuus Ruotsin kirkon virsikirjan ”puolivirallisena” lisäyksenä on kyseenalaistettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sitä käytetään laajasti Ruotsin kirkon seurakunnissa.
 
=== Virsikirjoja muilla kielillä ===