Ero sivun ”Ruotsin kirkon virsikirja (1986)” versioiden välillä

 

=== Kirjan historiaa ===

Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6|Vuosi=2014|Luku=Den svenska psalmboken genom seklerna|Sivu=23-24|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref>Sen jälkeen Ruotsissa on julkaistu neljä virallista virsikirjaa:

 

Vuonna 1969 Ruotsin kirkolliskokous asetti virsikomitean valmistelemaan lisäystä vuoden 1937 virsikirjaan. Komitea julkaisi kolme lisävihkoa: ''71 psalmer och visor'' 1971 (71 virttä), Psalmer och visor 76 (137 virttä) sekä ''(Psalmer och visor 82'' 155 virttä).

 

 

=== Vuoden 1986 virsikirjan osat ===

 

Vuoden 1986 virsikirja on siten moniulotteisempi tyyliltään kuin vuoden 1937 virsikirja. Siinä on edustettuina perinteisten virsien ohella suurten herätysten aikaiset laulut ja uusi, kansainvälinen hengellinen musiikki. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld

 

=== Virsikirjan lisäykset ===

 

''Den svenska psalmboken med tillägg.'' Verbum-kustantamon julkaisema lisäys vuodelta on 2003 ja siitä käytetään usein nimitystä ”Verbums (psalmboks)tillägg". Siinä on 99 virttä ja laulua. Laulujen valikoima ulottuu 1800-luvun suurten herätysten aikojen lauluista 2000-luvun ylistyslauluihin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>Kokoelman hyväksyi Evankelisen isänmaasäätiönhallitus. Siten se korvasi aikaisemman ”EFS-lisäosan”. Ruotsin kirkon silloinen musiikkineuvosto oli osallinen lisäyksen valmisteluihin, mutta se ei ole Kirkolliskokouksen käsittelemä tai hyväksymä kirja, ja siten sen soveltuvuus Ruotsin kirkon virsikirjan ”puolivirallisena” lisäyksenä on kyseenalaistettu. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sv.wikipedia.org/wiki/Verbums_psalmbokstillägg_(2003)|nimeke=Verbums psalmbokstillägg 2003|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sitä käytetään laajasti Ruotsin kirkon seurakunnissa.

 

=== Virsikirjoja muilla kielillä ===

Ruotsin kirkko on julkaissut virsikirjoja tai virsikokoelmia muutamilla Ruotsin virallisilla vähemmistökielillä.

'''Suomi'''

 

 

Luulajan aamenkielinen virsikirja ''Julevsáme Sálmmagirjje''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Julevsáme Sálmmagirjje|Vuosi=2005.|Sivu=|Julkaisija=Verbum förlag AB ISBN: 9152630609}}</ref> ilmestyi 2005 ja siinä on 231 virttä, Ruotsin kirkon virallisen virsikirjan virsien ohella siinä on norjalaisia ja saamelaisia virsiä. Kirja on Ruotsin kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä 2004. Kirja on valmisteltu yhdessä Norjan kirkon kanssa, ja sitä käytetään myös Norjassa. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1|Vuosi=2014|Sivu=34|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://km.svenskakyrkan.se/km-2004/skrivelser/KsSkr2004-4-05.shtml.html|nimeke=Julevsáme Sálmmagirjje, psalmbok på lulesamiska|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2004|julkaisija=|viitattu=25. 02. 2019}}</ref>

'''Pohjoissaame'''