Tyypillisiä harmaaseen talouteen liittyviä [[Talousrikollisuus|talousrikoksia]] ovat verorikokset, sosiaalivakuutusmaksupetokset sekä tulliselvitysrikokset. Usein harmaaseen talouteen yhdistyvät myös kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesurikokset sekä rekisterimerkintärikokset. Suomessa talousrikosten esitutkintaa suorittavat poliisi ja tulli. Harmaan talouden torjuntatyötä tekevät myös useat muut viranomaiset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista yleisimpiä ovat verorikokset, joiden osuus edellä mainituista talousrikoksista oli 48 prosenttia vuonna 2016.<ref name=talousrikollisuus/>
Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat kasvaneet vuosien 2013 -2017 aikana. Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden valvontaviranomaisten, kuten Verohallinnon ilmoittamia. Siten muiden viranomaisten valvonnan tehostuminen vaikuttaa poliisille tulevien talousrikosasioiden määrään. Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt vuosina 2014-2017 samalla tasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/rikostorjunta/ | Nimeke = Tiivis viranomaisyhteistyö ja yksittäiset laajat juttukokonaisuudet näkyvät poliisin talousrikostilastoissa | Ajankohta = 17.9.2018 | Julkaisija = verohallinto| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Viranomaisten tietoon tulevien talousrikosten määrä kertoo pitkälti viranomaistyön tehokkuudesta, mutta samalla se antaa jonkinlaisen viitteen harmaan talouden määrän kehityksestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta/4c2e9795-9d6f-4fe4-9be7-b96dedd48635/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta.pdf|nimeke=VALTIONEUVOSTONValtioneuvoston PERIAATEPÄÄTÖSperiaatepäätös KANSALLISEKSIkansalliseksi HARMAANharmaan TALOUDENtalouden JAja TALOUSRIKOLLISUUDENtalousrikollisuuden TORJUNNANtorjunnan STRATEGIAKSIstrategiaksi 2016–2020 2016‐2020|tekijä=|julkaisu=| ajankohta= 28.4.2016 |julkaisija=Sisäministeriö |viitattu=24.2.2019}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018.<ref name=vhpanostaa/>
Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy esimerkiksi tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.
== Muut harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyvät ilmiöt ==
[[Prostituutio]]on usein olennaisena osana liittyvä [[paritus]] on Suomen lain mukaan rikollista toimintaa ja kuuluu talousrikostutkinnan kohteisiin.<ref>[http://www.intermin.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Vanhan ammatin uudet harjoittajat –| Rajavartiolaitos,Julkaisu = Rajamme vartijat 2/-lehti | Ajankohta = 2004] | Numero = 2| Julkaisija = Rajavartiolaitoa| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Mutta myöskään itsenäisillä prostituoiduilla ei ole Suomessa laillisen elinkeinonharjoittajan asemaa, vaikka vero- ja kirjanpitovelvollisuus koskeekin prostituutiosta saatuja tuloja samalla tavoin kuin muita ansiotuloja.<ref name="Kontula"kontula>[<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.annakontula.netfi/wp-content/uploads/2017/11/prostituutiosuomessa.pdf Anna| Kontula:Nimeke = Prostituutio Suomessa] | Tekijä = Kontula, Anna | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Sexpo Säätiö| Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref><ref>Seksialan{{Verkkoviite Liitto| Salli:Osoite [= https://web.archive.org/web/20031202031455/http://www.salli.org/kanta/2002/04.html | Nimeke = Rikollista vai laillista toimintaa] | Selite = kannanotto | Ajankohta = 15.12.2002 | Julkaisija = Seksialan Liitto SALLI| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi tutkija [[Anna Kontula]]n selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille<ref name="Kontula" kontula/>, ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös [[Tilastokeskus]] on todennut seksipalvelujen kulutuksen kasvun olevan harmaan talouden piirissä, ja [[eduskunta|eduskunnassa]] asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_004.html?s=6 Tilastokeskus:| SeksuaalinenNimeke elämyskulutus= onElämyskulutus harmaankiehtoo taloudenyhä peitossa]useampia – samasta tuotteesta sekä hyötyä että elämystä| Tekijä = Alanen, Aku| Ajankohta = 12.9.2007 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 24.2.2019 }}</ref><ref>Sulo Aittoniemi, Sulo: [https://archive.is/20120526090807/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+1179/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP Kirjallinen kysymys eduskunnassa], 1998</ref> Jos tulot on saatu pimeänä, prostitutioidutprostituoidut voisivat tällöin myös saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.<ref>[http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=130221 Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)]</ref>
