Avaa päävalikko

Muutokset

795 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
fiksailua
 
== Harmaa talous majoitus- ja ravintola-alalla ==
Majoitus- ja ravitsemisalalla harmaa talous ilmenee muun muassa myyntinä kirjanpidon ohi, kuittikaupan avulla maksettuina pimeinä palkkoina, pimeinä tuloina yrittäjälle sekä sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönteinä. Harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yrittäjien yritystoimintaa. Harmaata taloutta harjoittavat yritykset painavat palvelujen hintatasoa alas, mikä vääristää kilpailua ja pakottaa koko toimialan lähemmäksi epäterveitä toimintatapoja. Suomen harmaasta taloudesta vuodelta 2008 on majoitus- ja ravitsemisalan harmaantaloudenharmaan talouden määrän arvioitu olevan noin 10 prosenttia eli noin 670 miljoonaa euroa, verovahingon noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen laiminlyöntien noin 60 miljoonaa euroa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf|nimeke=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|tekijä=Eduskunta|julkaisu=|ajankohta=2010|julkaisija=Eduskunta|viitattu=}}</ref>
 
Verohallinto tarkasti ravintola-alaa tehostetusti vuonna 2015 alkaneessa projektissa.  Veron välttämistä tai puutteita kirjanpidossa havaittiin noin 66 prosentissa tarkastetuista yrityksistä. Näistä noin kolmasosaa epäiltiin törkeästä kirjanpitorikoksesta tai veropetoksesta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/media/lehdist%C3%B6tiedotteet/2016/ravintolaalan_tehovalvonta_tuloksekast/|nimeke=Ravintola-alan tehovalvonta tuloksekasta|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Verohallinto|viitattu=}}</ref>
 
Helsingin Sanomat testasi<sup>[https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001718308.html <nowiki>[30]</nowiki>]</sup> vuonna 2011 helsinkiläisten pitseriaravintoloiden asiakaspalvelua. Pienissä ruokaravintoloissa näkyi paljon viitteitä veronkierrosta. Noin joka kolmannessa testatuista viidestätoista ravintolasta kuittia pyydettäessä sen saamisessa tuli ongelmia: kassakoneen luukku saattoi olla ostotapahtuman ajan auki, kuitin saaminen vaati pitkää näppäilyä tai ostotapahtuman loppuunsaattaminen kuitin saamiseksi vaati kassakoneen virran katkaisemista. Kassakonetta oli voitu mahdollisesti jopa manipuloida, joten kuitin saaminen ei taannutkaan paikan nuhteettomuutta. Ruuan arvonlisävero on Suomessa 13 prosenttia, mutta ravintoloiden antamissa kuiteissa esiintyi jopa neljää eri arvonlisäverokantaa: 12, 13, 18 ja 22 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001718308.html | Nimeke = HS: Harmaan talouden huomaa kassalla | Ajankohta = 17.7.2011 | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 24.2.2019 }}</ref>
 
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan, jos asiakas ei saa kuittia, voi kyse olla harmaata taloutta harjoittavasta yrityksestä. Vaatimalla kuittia asiakas pystyy varmistamaan, että ostos menee yrityksen kassaan. Mikäli ravintola myy jatkuvasti tuotteitaan huomattavan edullisesti, on mahdollista, että se ei hoida kaikkia velvoitteitaan. Hinnasta ei jää riittävästi yritystoiminnasta aiheutuvien kulujen kuten verojen, lainakorkojen, lyhennysten, raaka-aineiden, palkkojen ja työnantajamaksujen maksamiseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://mara.fi/toimialan-vastuullisuus/harmaa-talous-ravintola-alalla|nimeke=Harmaa talous ravintola-alalla|tekijä=Mara|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry|viitattu=}}</ref>
 
=== Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta ===
Vuonna 2013 asetettiin laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa. Lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta vähentämällä elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta jättää käteismaksuna saatuja tuloja merkitsemättä kirjanpitoon ja edistämällä ostajan mahdollisuutta havaita tällaista myyntiä. Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. <ref>{{Verkkoviite|osoite=httpshttp://www.finlex.fi/fi/laki/alkupajantasa/2013/20130658|nimeke=Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta|tekijä= käteikaupassa |julkaisu=Finlex|ajankohta=30.8.2013 |julkaisija=oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy |viitattu=}}</ref>
 
=== Fiskaaliset kassajärjestelmät ===
Fiskaalisten on-line kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen valmistui selvitys vuonna 2018. Kassajärjestelmien käyttöönotto koskisi noin 170 &nbsp;000 yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä. Vuotuiset verotuotot kasvaisivat fiskaalisten kassajärjestelmien myötä arviolta 120–140 miljoonaa euroa.  Fiskaaliset kassajärjestelmät ovat jossain muodossa käytössä ainakin 22 eri [[Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö|OECD]]- ja IOTA-maassa, joista 15 on EU-maita. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf|nimeke=Fiskaaliset kassajärjestelmät – yhteenveto|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Verohallinto|viitattu=}}</ref>
 
== Harmaa talous muualla maailmassa ==
[[Kehitysmaa|Kehitysmaissa]] harmaa talous muodostaa usein suuren osan taloudellisesta toiminnasta. Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö''<sup>[[Wikipedia:Merkitse{{Lähde||24. lähteethelmikuuta 2019|lähde?]]</sup>''vuosi=2019}} ja sen valvonta ovat näissä maissa heikompia kuin teollisuusmaissa. Tämän vuoksi kehitysmaiden kohdalla puhutaan [[Epävirallinen talous|epävirallisesta taloudesta]] ([[Englannin kieli{{k-en|engl.]] ''informal economy''}}), jolla tarkoitetaan hallinnon säätelyn ulkopuolella olevaa taloudellista toimintaa.
 
On arvioitu, että [[Aasia|Aasiassa]], [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] yli puolet maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä olisi epävirallista.''<sup>[[Wikipedia:Merkitse{{Lähde||24. helmikuuta lähteet2019|lähde?]]</sup>''vuosi=2019}} Koska toiminta on hallinnon säätelyn ulkopuolella, on sen yleisyydestä vaikea saada luotettavaa tietoa.
 
Kehitysmaissa harmaan talouden keskimääräinen osuus kansantaloudesta on teollistuneita maita suurempi. Somaliassa, jossa suurimmassa osaa maata valtionhallinnon ote on olematonta ja valta on paikallistason klaanihallitsijoilla, käytännössä koko kansantalous toimii harmaan talouden varassa. Merirosvoudesta on tullut tärkeä osa alueen taloutta.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yksi+kuollut+Somaliassa+kaapatussa+laivassa/1135239799406 ''Yksi kuollut Somaliassa kaapatussa laivassa'']</ref>.
 
==[[ Talousrikollisuus]] ==
Tyypillisiä harmaaseen talouteen liittyviä [[Talousrikollisuus|talousrikoksia]] ovat verorikokset, sosiaalivakuutusmaksupetokset sekä tulliselvitysrikokset. Usein harmaaseen talouteen yhdistyvät myös kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesurikokset sekä rekisterimerkintärikokset. Suomessa talousrikosten esitutkintaa suorittavat poliisi ja tulli. Harmaan talouden torjuntatyötä tekevät myös useat muut viranomaiset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista yleisimpiä ovat verorikokset, joiden osuus edellä mainituista talousrikoksista oli 48 prosenttia vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = [https://intermin.fi/poliisiasiat/talousrikollisuus-ja-harmaa-talous] | Nimeke = Talousrikollisuus ja harmaa talous | Ajankohta = | Julkaisija = Sisäministeriö| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref>
 
Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat kasvaneet vuosien 2013 -2017 aikana. Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden valvontaviranomaisten, kuten Verohallinnon ilmoittamia. Siten muiden viranomaisten valvonnan tehostuminen vaikuttaa poliisille tulevien talousrikosasioiden määrään. Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt vuosina 2014-2017 samalla tasolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = [https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/rikostorjunta/) | Nimeke = Tiivis viranomaisyhteistyö ja yksittäiset laajat juttukokonaisuudet näkyvät poliisin talousrikostilastoissa | Ajankohta = 17.]9.2018 | Julkaisija = verohallinto| Viitattu = 24.2.2019 }}</ref> Viranomaisten tietoon tulevien talousrikosten määrä kertoo pitkälti viranomaistyön tehokkuudesta, mutta samalla se antaa jonkinlaisen viitteen harmaan talouden määrän kehityksestä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta/4c2e9795-9d6f-4fe4-9be7-b96dedd48635/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta.pdf|nimeke=VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISEKSI HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIAKSI 2016‐2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Sisäministeriö |viitattu=}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/#VHS | Nimeke = Verohallinto panostaa harmaan talouden torjuntaan | Ajankohta = 23.1.2019 | Julkaisija = Verohallinto | Viitattu = 24.2.2019 }}</ref>
KANSALLISEKSI HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIAKSI 2016‐2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018. [https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/#VHS]
 
Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy esimerkiksi tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.
 
== Muut harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyvät ilmiöt ==
[[Prostituutio]]on usein olennaisena osana liittyvä [[paritus]] on Suomen lain mukaan rikollista toimintaa ja kuuluu talousrikostutkinnan kohteisiin.<ref>[http://www.intermin.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14 Vanhan ammatin uudet harjoittajat – Rajavartiolaitos, Rajamme vartijat 2/2004]</ref> Mutta myöskään itsenäisillä prostituoiduilla ei ole Suomessa laillisen elinkeinonharjoittajan asemaa, vaikka vero- ja kirjanpitovelvollisuus koskeekin prostituutiosta saatuja tuloja samalla tavoin kuin muita ansiotuloja.<ref name="Kontula">[http://www.annakontula.net/prostituutiosuomessa.pdf Anna Kontula: Prostituutio Suomessa]</ref><ref>Seksialan Liitto Salli: [http://www.salli.org/kanta/2002/04.html Rikollista vai laillista toimintaa]</ref> Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi tutkija [[Anna Kontula]]n selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille<ref name="Kontula" />, ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös [[Tilastokeskus]] on todennut seksipalvelujen kulutuksen kasvun olevan harmaan talouden piirissä, ja [[eduskunta|eduskunnassa]] asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.<ref>[http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_004.html?s=6 Tilastokeskus: Seksuaalinen elämyskulutus on harmaan talouden peitossa]</ref><ref>Sulo Aittoniemi: [https://archive.is/20120526090807/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+1179/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP Kirjallinen kysymys eduskunnassa], 1998</ref> Jos tulot on saatu pimeänä, prostitutioidut voisivat tällöin myös saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.<ref>[http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=130221 Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)]</ref>
</ref><ref>Seksialan Liitto Salli: [http://www.salli.org/kanta/2002/04.html Rikollista vai laillista toimintaa]</ref> Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi [[kansanedustaja]] ja tutkija [[Anna Kontula]]n selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille<ref name="Kontula" />, ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös [[Tilastokeskus]] on todennut seksipalvelujen kulutuksen kasvun olevan harmaan talouden piirissä, ja [[eduskunta|eduskunnassa]] asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.<ref>[http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_004.html?s=6 Tilastokeskus: Seksuaalinen elämyskulutus on harmaan talouden peitossa]</ref><ref>Sulo Aittoniemi: [https://archive.is/20120526090807/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+1179/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP Kirjallinen kysymys eduskunnassa], 1998</ref> Jos tulot on saatu pimeänä, prostitutioidut voisivat tällöin myös saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.<ref>[http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=130221 Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)]</ref>
 
== Katso myös ==