Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä

'''Tornitalo''' on korkea [[talo]], jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne [[rakennus|rakennukset]], joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.<ref>[http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727 Standards,] Emporis.com</ref> Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjiksi]].<ref>[http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper Skycraper,] Emporis.com</ref>

Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50, ja tuolloin korkein oli vuonna 2006 [[Helsinki|Helsingin]] [[Vuosaari|Vuosaareen]] valmistunut [[Cirrus (tornitalo)|Cirrus]] eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Sirkka Saarinen, Sirkka | Otsikko = Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksella | Julkaisu = Betoni-lehti | Ajankohta = 2005 | Numero = 4 | Sivut = 46 ja 47 | Julkaisija = Betoniteollisuus ry | www = http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=1373&intLinkedFromObjectID=8488 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.2.2012 }}</ref><!--Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/aos_2011-4.pdf | Nimeke = Korkea rakentaminen Helsingissä | Tekijä = Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto | Viitattu = | Kieli = }}</ref>--> Vuonna 2015 Suomen korkein tornitalo on Tampereella sijaitseva [[Hotelli Torni Tampere]], jonka korkeus on 88,5 metriä ja jossa on 25 kerrosta.<ref name="hs1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/kaupunki/a1425010271964 | Nimeke = Suomen uudet tornitalot rikkovat korkeusennätyksiä – nykyiset tornit jäävät alle sadan metrin| Tekijä =Eloranta, Ville | Tiedostomuoto =Eloranta | Selite = | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.2.2015 | JulkaisupaikkaArkisto = | Julkaisija =https://web.archive.org/web/20150416174648/http://www.hs.fi/kaupunki/a1425010271964 | Viitattu = 8.4.2015 | Kieli = }}</ref> Helsinkiin on rakenteilla tai suunnitteilla vielä korkeampiakin rakennuksia. SRV rakentaa Helsingin [[Kalasatama]]an Redi-tornitaloalueen, jonka korkein rakennus tulee olemaan 131,7 metriä korkea.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.redi.fi/|nimeke = REDI.fi sivusto|julkaisu = |julkaisija = SRV Rakennus Oy|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref> Helsingin Keski-[[Pasila]]an puolestaan suunnitellaan 156-metristä tornitaloa.<ref name="hs1"/>

Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: [[hissi]]t ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä voidaan käyttää ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/Pelastusalan+ammattilaiset+Korkeat+rakennukset+paloturvallisia/a1305555448793 | Nimeke = Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Hs.fi | Ajankohta = | JulkaisupaikkaArkisto = | Julkaisija =https://web.archive.org/web/20120213025651/http://www.hs.fi/kotimaa/Pelastusalan+ammattilaiset+Korkeat+rakennukset+paloturvallisia/a1305555448793 | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fire.nist.gov/bfrlpubs/fire05/PDF/f05001.pdf | Nimeke = Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings | Tekijä = Richard W. Bukowski | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niillä tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi [[julkisivu]]jen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset äänilähteet sekä niiden aiheuttamat heijastukset on syytä mallintaa ja simuloida. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/68Yntj5Od.html | Nimeke = Korkean rakentamisen rakentamistapaohje | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rakennustieto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

{{viitteet|sarakkeet}}