Ero sivun ”Karhu” versioiden välillä

Talvella karhut nukkuvat Suomessa [[talviuni|talviunta]], joka kestää vähän alle puoli vuotta. Eteläisessä Suomessa karhu saattaa kuitenkin olla aktiivinen ympäri vuoden.<ref name="Suurpedot.fi 5" /><ref name="ARK">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.arkive.org/brown-bear/ursus-arctos/|Nimeke = Brown bear (Ursus arctos)|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisu = ARKive|Viitattu = 30.8.2015|kieli = {{en}}}}</ref>

 

 

Karhun talvipesissä esiintyy paljon yksilöllisiä eroja. Yleisin talvipesätyyppi on hylättyyn muurahaiskekoon tehty kolo, jonka suuaukko on peitetty sammalilla. Toiseksi yleisin talvipesätyyppi on maahan kaivettu onkalo. Karhu voi tehdä talvipesänsä myös tiheän kuusen juureen, kallionkoloon tai ison kiven alle. Moni uroskarhu asettuu makuulle kuoppaan ja antaa lumen sataa päälleen.<ref name="Suomen Luonto 2" /><ref name="Suurpedot.fi 5" />

Karhun talviuni ei ole yhtä syvää kuin lepakoiden ja siilien [[talvihorros]], sillä karhun ruumiinlämpö laskee 33 asteeseen (vrt. talvihorrostajilla lähes nolla astetta). Naaraskarhun ruumin lämpötila pysyy kuitenkin 37 asteessa synnyttämiseen asti. Karhu reagoi talviunen aikana ympäristöönsä, ja toisinaan se herää kesken talviunen, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti. Naaraskarhu synnyttää talviunen aikana. Karhun syke laskee talviunen aikana 40 lyönnistä minuutissa 10 lyöntiin. Talvehtiessaan karhu ei virtsaa eikä ulosta. Sen virtsa siirtyy virtsarakosta maksaan, missä se muuttuu [[valkuaisaine]]iksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/arkiston-aarteita-karhujen-talviuni-on-fysiologinen-ihme/ | Nimeke = Arkiston aarteita: Karhujen talviuni on fysiologinen ihme | Tekijä = | Ajankohta = 22.1.2015 11/2007 | Julkaisu = Suomen Luonto | Viitattu = 5.10.2015 }}</ref><ref name="Suurpedot.fi 5" />

 

 

== Karhu ja ihminen ==