Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu rakennetta, lisätty tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta Suomessa, poistettu vanhentunutta tietoa, lisätty lähteitä |
|||
Rivi 1:
{{Talousjärjestelmät}}[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-2005-0821-504, Hamburg, beschlagnahmte Waren.jpg|thumb|250px|Poliisit tutkivat mustan pörssin kauppiaan varastoa Saksassa vuonna 1947.]]
Harmaan talouden käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Fiskaalisessa merkityksessä '''
Eri harmaan talouden torjuntatyötä tekevien viranomaisten toimittamalle yhteiselle [http://www.harmaa-talous-rikollisuus.fi Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustolle] on koottu tietoa eri ilmiöistä, jotka liittyvät harmaan talouden harjoittamiseen, kuten pimeän työvoiman käyttö, identiteettipetokset, korruptio ja ammattimainen yritysten hyväksikäyttö. Harmaan talouden muodot muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi kansainvälistyminen, virtuaalivaluutat, ulkomainen työvoima ja rahasiirrot ulkomaille ovat nähtävissä harmaan talouden harjoittamisessa.
== Harmaan talouden määrä ==
Ilmiön laajuutta on arvioitu esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi vuonna 2008 ollut verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä mitattuna 10–14 miljardia euroa, mikä vastasi 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4–6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.
Journal of Money Laundering Control julkaisi 2015 tutkimuksen, jossa harmaan talouden määrän Suomessa arvioitiin olevan 12,9 % BKT:sta. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schneider, Friedrich; Raczkowski, Konrad; Mróz, Bogdan|Otsikko=Shadow economy and tax evasion in the EU|Selite=|Julkaisu=Journal of Money Laundering Control|Ajankohta=January 2015|Vuosi=2015|Julkaisija=Emerald Group Publishing Limited}}</ref> Euroopan komission arvion mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi vuonna 2011 ollut 13,7 % BKT:sta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.atkearney.com/documents/10192/1743816/The+Shadow+Economy+in+Europe+2013.pdf|nimeke=The Shadow Economy in Europe, 2013|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Komission julkaiseman raportin mukaan vuonna 2013 EU jäsenmaissa keskimäärin 11,6 % yksityisen sektorin työpanoksesta jäi ilmoittamatta ja Suomessa 9,3 %. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8c3086e9-04a7-11e8-b8f5-01aa75ed71a1/language-en|nimeke=An evaluation of the scale of undeclared work in the European Union and its structural determinants: estimates using the Labour Input Method|tekijä=Colin C. Williams, Predrag Bejakovic, Davor Mikulic, Josip Franic, Abbi Kedir and Ioana A. Horodnic|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=EU|viitattu=20.2.2019}}</ref> Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät ole kuitenkaan pitäneet Euroopan komission arviota Suomessa ilmoittamatta jääneestä työpanoksesta realistisena. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/arvioita-harmaasta-taloudesta-ja-verovajeesta/menetelm%C3%A4arvio/|nimeke=Menetelmäarvio|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö, Verohallinto|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Euroopan (EU-27, Norja, Sveitsi, Kroatia ja Turkki) alueella harmaan talouden suhteellinen osuus on laskenut vuosina 2003–2013 noin 22,4 prosentista 18,5 prosenttiin maiden [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] (2013 yhteensä 2 150 miljardia euroa). Keskiarvoa huomattavasti korkeammat arvot harmaan talouden BKT-osuudesta olivat [[Bulgaria]]ssa (31 %), [[Romania]]ssa, [[Kroatia]]ssa, [[Liettua]]ssa ja [[Viro]]ssa (28 %) sekä [[Turkki|Turkissa]] (27 %) ja [[Latvia]]ssa (26 %). Tämän tutkimuksen arvio harmaan talouden osuudeksi Suomessa oli yhteensä 13,0 % vuonna 2013 (25,8 miljardia euroa). Eurostatin mukaan vuonna 2013 toimialakohtaisesti korkea harmaan talouden osuus on EU-alueella rakennustoiminnassa (31 %), tukku- ja vähittäiskaupassa (20 %), hotelli- ja ravintolatoiminnassa (19 %), tuotannollisessa toiminnassa (15 %) ja maataloudessa (15 %). <ref name="Shadow2013">{{verkkoviite|osoite= https://www.atkearney.com/financial-institutions/featured-article/-/asset_publisher/j8IucAqMqEhB/content/the-shadow-economy-in-europe-2013/10192| nimike=The Shadow Economy in Europe, 2013| tekijä= Visa Europe ja Friedrich Schneider (Univ. of Linz, Austria) | ajankohta= 7/2013| julkaisija= AT Kearney, atkearney.com | viitattu = 15.11.2016| kieli= {{en}}}}</ref>
Harmaan talouden mittaaminen on vaikeaa, joten siitä ei ole tehty yhtä paljon tutkimuksia kuin verovajeesta. Verovaje muodostuu myös muusta kuin harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä, mutta se voi jossain määrin korreloida harmaan talouden määrän kanssa. Verovaje on teoreettisen verosaatavan ja todellisten saatujen maksujen välinen erotus. Vuonna 2015 Varsovan yliopisto julkaisi artikkelin, jossa Suomen kokonaisverovajeen arvioitiin vuonna 2014 olleen 5,2 % BKT:sta. Euroopan maiden keskiarvon arvioitiin olleen 10,7 % BKT:sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://cejsh.icm.edu.pl/cejsh/element/bwmeta1.element.desklight-108405b3-cdb6-41cb-953f-ceab29c9bb40|nimeke=Measuring the tax gap in the European economy|tekijä=Raczkowski, Konrad|julkaisu=Journal of Economics & Management|ajankohta=2015|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Yksittäisistä harmaan talouden ilmiöistä on tehty tutkimuksia, joissa on arvioitu verovajeen ja harmaan talouden kehitystä. Euroopan komission tutkimuksessa selvitettiin 28 EU-maan arvonlisäverovajeen kehitystä vuosina 2012–2016. Suomen arvonlisäverovaje on kasvusuunnassa. Vuonna 2012 arvonlisäverovaje on ollut 5 prosenttia, vuosina 2013 ja 2014 vaje oli 6 prosenttia, vuonna 2015 vaje nousi 7 prosenttiin ja vuonna 2016 jo 8 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/study_and_reports_on_the_vat_gap_2017.pdf|nimeke=Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 Member States:
2017 Final Report|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref> EU:n sisäkauppapetoksista on laadittu vuonna 2018 selvitys, jossa yhteisöostajien aiheuttaman verovajeen arvioitiin olevan noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Kun arvioon lisättiin yhteisöostajiin kytkeytyvät muut vilpilliset toimijat, verovajeen arvioitiin voivan nousta jopa 35 miljoonaan euroon vuodessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/sis%C3%A4kauppapetokset.pdf|nimeke=Sisäkauppapetokset|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö|julkaisu=|ajankohta=16.1.2018|julkaisija=Verohallinto|viitattu=}}</ref>
Verohallinnon toimeksiannosta tehtiin vuonna 2017 suomalaisille yrityksille ja yhteisöille kysely, jossa selvitettiin näkemyksiä ja asenteita verojen maksuista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/laajuus/harmaan-talouden-mittaaminen/|nimeke=Harmaan talouden mittaaminen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>. Osittain vastaavanlaiset tutkimukset on tehty myös vuosina 2015 ja 2013. Verrattuna aiempina vuosina saatuihin vastauksiin yhä harvempi vastaaja on kertonut tietävänsä tai tuntevansa yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuitteja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta on laadittu selvitys, jonka mukaan rakennusalalla tehdyt lakimuutokset ovat lisänneet verotuottoja <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
== Harmaan talouden vaikutukset ==
Harmaaseen talouteen liittyvä rikollisuus aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Verotulojen menetysten lisäksi harmaa talous heikentää kilpailuneutraliteettia eli vaikeuttaa laillisesti toimivien yrittäjien toimimista kilpailun vääristyessä. Lisäksi harmaa talous tarjoaa kotimaiselle ja ulkomaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle väylän levittäytyä talouselämään ja yhteiskunnan muihin rakenteisiin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/poliisiasiat/talousrikollisuus-ja-harmaa-talous|nimeke=Talousrikollisuus ja harmaa talous|tekijä=Sisäministeriö|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Myös työntekijöiden työolosuhteet, työn saanti ja palkkaus voivat kärsiä pimeästi työtä tekevien työntekijöiden halvempien työnantajakustannusten vuoksi. Pimeää työtä tekevät työntekijät työskentelevät ilman työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry lakisääteistä eläkettä. Kuluttajalla ei ole pimeästi ostettuun palveluun tai tuotteeseen lakisäänteistä kuluttajansuojaa. Lisäksi harmaan talouden lisääntyessä veronmaksumoraali ja oikeusjärjestelmän uskottavuus voivat yleisesti heiketä.
Harmaata taloutta harjoitetaan taloudellisen hyödyn tavoittelun vuoksi. Myytäessä tuotetta tai palvelua siten, että veroja ja muita lakisääteisiä maksuja ei suoriteta, on mahdollista saada kilpailuetua halvemmalla myyntihinnalla, ja lisäksi myyjälle voi jäädä enemmän voittoa myynnistä. Pimeää työtä tehtäessä työntekijä voi saada työstä suuremman nettopalkan ja työnantaja säästää työnantajamaksuissa. Kuluttaja hyötyy saadessaan tuotteen tai palvelun halvemmalla.
Koska harmaan talouden harjoittaminen on rikollista toimintaa, se aiheuttaa tiettyjä riskejä siihen osallistuville. Yrittäjää ja työntekijää voi uhata rikossyyte tai erilaiset seuraamusmaksut, mikäli velvoitteet on jätetty hoitamatta ja asia tulee ilmi.
== Harmaan talouden torjuntatyö Suomessa ==
=== Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ===
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on ennalta ehkäistä ja vähentää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Strategian avulla pyritään edistämään yritysten mahdollisuutta terveeseen kilpailuun ja helpottamaan julkisten velvoitteiden hoitoa. Strategiassa harmaan talouden torjunnan painopistettä on pyritty siirtämään jälkikäteisestä valvonnasta ennalta estämiseen. Vuosille 2016 - 2020 asetettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelma on jatkoa edelliselle vuonna 2015 päättyneelle toimenpideohjelmalle. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/Harmaan+talouden+torjuntaohjelma+vuosille+2016-2020/5babe37d-5044-4b8f-8f10-818640590d60|nimeke=Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma vuosille 2016–2020|tekijä=Sisäministeriö|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
=== Harmaa talous & talousrikollisuus -tilannekuvasivusto ===
Viranomaisten yhteistyöllä ylläpidettävä verkkosivusto [http://www.harmaa-talous-rikollisuus.fi www.harmaa-talous-rikollisuus.fi] kokoaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän julkisen materiaalin yhteen. Sivusto on tarkoitettu niin suurelle yleisölle, poliittisille päättäjille ja viranomaisille kuin myös tieteentekijöille.
Sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, niiden laajuudesta ja torjunnasta. Lisäksi sivusto antaa yrityksille ja kansalaisille tietoa siitä, miten toimia oikein ja suojautua harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamilta haitoilta. Ajankohtaisia ilmiöitä kuvataan yhdistelemällä useamman eri viranomaisen havaintoja. Tarkoituksena on osoittaa, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta kuuluu kaikille: viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille. Sivusto toimii myös viranomaisten ja poliittisten päättäjien päätöksenteon tukena. Tietoa löytyy uusista ilmiöistä, kuten alustataloudesta ja virtuaalivaluutoista, mutta myös perinteisimmistä harmaan talouden muodoista, kuten pimeästä työstä ja korruptiosta.
Verkkosivuston toteutushanke on osa vuosille 2016–2020 vahvistettua kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelmaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/Harmaan+talouden+torjuntaohjelma+vuosille+2016-2020/5babe37d-5044-4b8f-8f10-818640590d60|nimeke=Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan
toimenpideohjelma vuosille 2016–2020|tekijä=Sisäministeriö|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sisällöstä vastaa toimituskunta, joka koostuu keskeisistä harmaan talouden torjuntaan osallistuvista viranomaisista ja ministeriöistä. Sivuston ylläpitoon osallistuvat sisäministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Verohallinto, Poliisi, Tulli, Valtakunnanvoudinvirasto, Konkurssiasiamiehentoimisto, Aluehallintovirasto, Eläketurvakeskus,
=== Harmaan talouden selvitysyksikkö ===
Verohallintoon perustettiin vuonna 2011 Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY)
Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä takaa yksikölle
=== Verotarkastuksilla torjutaan harmaata talousrikollisuutta ===
Verohallinnolla on merkittävä osuus harmaan talouden torjunnassa. Yhteistyöllä eri viranomaisten kanssa harmaan talouden torjuntaa pyritään tekemään kokonaisvaltaisesti. Verotarkastus on verovalvonnan eniten resursseja vievä toimenpidemuoto. Harmaan talouden torjuntatyötä tehdään myös keveämmillä keinoilla, kuten rekistereistä poistoilla ja normaalin verovalvonnan keinoin. Suomessa liiketoiminta keskittyy eteläiseen osaan maata, ja siten myös veroriskit keskittyvät Etelä-Suomeen. Harmaata taloutta esiintyy kuitenkin koko maassa.
Vuonna 2017 noin 15 % kaikista suoritetuista verotarkastuksista kohdistettiin harmaan talouden toimijoihin. Kaikista suoritetuista verotarkastuksista meni vuonna 2017 noin 13 % rikosilmoitusharkintaan. Verohallinto on vuosina 2016 ja 2017 tehnyt keskimääräistä huomattavasti enemmän rikosilmoituksia. Rikosilmoitusten määrään vaikuttavat kuitenkin yksittäiset ilmiöt.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/|nimeke=Verohallinto panostaa harmaan talouden torjuntaan|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
== Harmaa talous rakennusalalla ==
Rakennusalalla tyypillisiä harmaan talouden esiintymismuotoja ovat esimerkiksi kuittikauppa, arvonlisäveropetokset ja tilaajavastuulain laiminlyönti. Korkea aliurakointiaste lisää riskiä harmaan talouden harjoittamiseen. Harmaa talous on rakennusalalla viime vuosina kansainvälistynyt, ja sen vakavuusaste on kasvanut.[https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/]
=== Tilaajavastuulaki ===
Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa tilaajaa hankkimaan ennen vuokratyö- tai alihankintasopimuksen solmimista selvitykset sopimuskumppanin lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta. Tilaajan tulee hankkia laissa luetellut selvitykset ja todistukset, tutustua niiden sisältöön ja säilyttää ne vähintään kaksi vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu|nimeke=Tilaajavastuu|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Tilaajavastuulain noudattamisen helpottamiseksi on kehitetty verkkopalvelu [https://www.tilaajavastuu.fi Tilaajavastuu.fi]. Suomen Tilaajavastuu Oy:n LK-palvelun kautta haettiin vuonna 2017 noin kahdeksan miljoonaa tilaajavastuuraporttia. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/torjuntaohjelma/s%C3%A4%C3%A4ntelytaakka/|nimeke=Harmaan talouden torjunnasta aiheutuvassa sääntelytaakassa huomattavia eroja|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
=== Veronumero ===
Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava henkilötunnisteessa veronumero. Veronumero auttaa harmaan talouden torjuntaa, ja helpottaa työmaan omaa sisäisen turvallisuuden valvontaa. Veronumeron oikeellisuuden voi tarkastaa veronumerorekisteristä.
=== Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista ===
Vuonna 2014 rakennusalalla tuli voimaan tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteena oli harmaan talouden vähentäminen rakennusalalla. Yrityksille säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden on havaittu lisänneen erityisesti ulkomaalaisille työntekijöille ilmoitettuja palkkoja. Vuonna 2015 rakentamisen toimialan lainsäädäntömuutoksista johtuva palkkasumman kasvu on ollut arviolta 286–313 miljoonaa euroa. Palkanmaksuun liittyvien verotulojen arvioidaan kasvaneen noin 93–102 miljoonaa euroa. Rakentamisen laajennetun tiedonantovelvollisuuden osuus palkkaan kohdistuvien
verotulojen kasvusta noin 14–15 miljoonaa euroa ja lisäksi urakkatiedot ovat kasvattaneet arvonlisäveron tuottoa varovaisen arvion mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Siten rakentamisen laajennettu tiedonantovelvollisuus on kasvattanut verotuottoa arviolta vähintään 34–35 miljoonaa euroa vuodessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamisen-tiedonantovelvollisuus.pdf|nimeke=Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
=== Käännetty arvonlisäverovelvollisuus ===
Käännetyssä arvonlisäverojärjestelmässä alv:n tilittää valtiolle myyjän sijaan ostaja. Pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksetaan vain kerran, ja sen maksaa ensimmäinen ostaja. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.<sup>[[Harmaa talous#cite%20note-28|[28]]]</sup> Suomessa järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011 lähtien rakennusalalla ja vuodesta 2015 romualalla.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan rakentamispalvelun käännetty arvonlisäverovelvollisuus lisäsi verotuottoa lakimuutoksen jälkeen vuoden aikajaksolla noin 75 miljoonaa euroa sellaisessa tilanteessa, jossa aliurakoitsija on aiemmin ilmoittanut, mutta ei ole maksanut arvonlisäveroa. Sen sijaan käännetty arvonlisäverovelvollisuus ei lisännyt verotuottoa sellaisissa tapauksissa, joissa aliurakoitsija ei ole aiemmin ilmoittanut eikä maksanut arvonlisäveroa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/laajuus/kuvat-videot-ja-tiedostot/rakentamispalvelujen-k%C3%A4%C3%A4nnetty-arvonlis%C3%A4verovelvollisuus---lain-vaikuttavuus_loppuraportti.pdf|nimeke=Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus – lain vaikuttavuus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
== Harmaa talous majoitus- ja ravintola-alalla ==
Majoitus- ja ravitsemisalalla harmaa talous ilmenee muun muassa myyntinä kirjanpidon ohi, kuittikaupan avulla maksettuina pimeinä palkkoina, pimeinä tuloina yrittäjälle sekä sosiaaliturva- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönteinä. Harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yrittäjien yritystoimintaa. Harmaata taloutta harjoittavat yritykset painavat palvelujen hintatasoa alas, mikä vääristää kilpailua ja pakottaa koko toimialan lähemmäksi epäterveitä toimintatapoja. Suomen harmaasta taloudesta vuodelta 2008 on majoitus- ja ravitsemisalan harmaantalouden määrän arvioitu olevan noin 10 prosenttia eli noin 670 miljoonaa euroa, verovahingon noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen laiminlyöntien noin 60 miljoonaa euroa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf|nimeke=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|tekijä=Eduskunta|julkaisu=|ajankohta=2010|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Verohallinto tarkasti ravintola-alaa tehostetusti vuonna 2015 alkaneessa projektissa. Veron välttämistä tai puutteita kirjanpidossa havaittiin noin 66 prosentissa tarkastetuista yrityksistä. Näistä noin kolmasosaa epäiltiin törkeästä kirjanpitorikoksesta tai veropetoksesta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/media/lehdist%C3%B6tiedotteet/2016/ravintolaalan_tehovalvonta_tuloksekast/|nimeke=Ravintola-alan tehovalvonta tuloksekasta|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Helsingin Sanomat testasi<sup>[https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001718308.html <nowiki>[30]</nowiki>]</sup> vuonna 2011 helsinkiläisten pitseriaravintoloiden asiakaspalvelua. Pienissä ruokaravintoloissa näkyi paljon viitteitä veronkierrosta. Noin joka kolmannessa testatuista viidestätoista ravintolasta kuittia pyydettäessä sen saamisessa tuli ongelmia: kassakoneen luukku saattoi olla ostotapahtuman ajan auki, kuitin saaminen vaati pitkää näppäilyä tai ostotapahtuman loppuunsaattaminen kuitin saamiseksi vaati kassakoneen virran katkaisemista. Kassakonetta oli voitu mahdollisesti jopa manipuloida, joten kuitin saaminen ei taannutkaan paikan nuhteettomuutta. Ruuan arvonlisävero on Suomessa 13 prosenttia, mutta ravintoloiden antamissa kuiteissa esiintyi jopa neljää eri arvonlisäverokantaa: 12, 13, 18 ja 22 prosenttia.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan, jos asiakas ei saa kuittia, voi kyse olla harmaata taloutta harjoittavasta yrityksestä. Vaatimalla kuittia asiakas pystyy varmistamaan, että ostos menee yrityksen kassaan. Mikäli ravintola myy jatkuvasti tuotteitaan huomattavan edullisesti, on mahdollista, että se ei hoida kaikkia velvoitteitaan. Hinnasta ei jää riittävästi yritystoiminnasta aiheutuvien kulujen kuten verojen, lainakorkojen, lyhennysten, raaka-aineiden, palkkojen ja työnantajamaksujen maksamiseen. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://mara.fi/toimialan-vastuullisuus/harmaa-talous-ravintola-alalla|nimeke=Harmaa talous ravintola-alalla|tekijä=Mara|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
=== Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta ===
Vuonna 2013 asetettiin laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa. Lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta vähentämällä elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta jättää käteismaksuna saatuja tuloja merkitsemättä kirjanpitoon ja edistämällä ostajan mahdollisuutta havaita tällaista myyntiä. Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130658|nimeke=Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
=== Fiskaaliset kassajärjestelmät ===
Fiskaalisten on-line kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen valmistui selvitys vuonna 2018. Kassajärjestelmien käyttöönotto koskisi noin 170 000 yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä. Vuotuiset verotuotot kasvaisivat fiskaalisten kassajärjestelmien myötä arviolta 120–140 miljoonaa euroa. Fiskaaliset kassajärjestelmät ovat jossain muodossa käytössä ainakin 22 eri OECD- ja IOTA-maassa, joista 15 on EU-maita. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf|nimeke=Fiskaaliset kassajärjestelmät – yhteenveto|tekijä=Harmaan talouden selvitysyksikkö|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
== Harmaa talous muualla maailmassa ==
[[Kehitysmaa|Kehitysmaissa]] harmaa talous muodostaa usein suuren osan taloudellisesta toiminnasta. Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö''<sup>[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]</sup>'' ja sen valvonta ovat näissä maissa heikompia kuin teollisuusmaissa. Tämän vuoksi kehitysmaiden kohdalla puhutaan [[Epävirallinen talous|epävirallisesta taloudesta]] ([[Englannin kieli|engl.]] ''informal economy''), jolla tarkoitetaan hallinnon säätelyn ulkopuolella olevaa taloudellista toimintaa.
On arvioitu, että [[Aasia|Aasiassa]], [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] yli puolet maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä olisi epävirallista.''<sup>[[Wikipedia:Merkitse lähteet|lähde?]]</sup>'' Koska toiminta on hallinnon säätelyn ulkopuolella, on sen yleisyydestä vaikea saada luotettavaa tietoa.
Kiinassa luetaan [[Kiinan maitojauheskandaali|vuoden 2008 maitojauheskandaali]] talousrikokseksi, joista maksimirangaistus on kuolemantuomio.{{lähde|aikaisemmin esitetty blogi ei käy lähteeksi}}
Kehitysmaissa harmaan talouden keskimääräinen osuus kansantaloudesta on teollistuneita maita suurempi. Somaliassa, jossa suurimmassa osaa maata valtionhallinnon ote on olematonta ja valta on paikallistason klaanihallitsijoilla, käytännössä koko kansantalous toimii harmaan talouden varassa. Merirosvoudesta on tullut tärkeä osa alueen taloutta.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yksi+kuollut+Somaliassa+kaapatussa+laivassa/1135239799406 ''Yksi kuollut Somaliassa kaapatussa laivassa'']</ref>. Yhdysvaltalaisen FAS-järjestön mukaan noin puolet Venäjän taloudesta liittyi tavalla tai toisella järjestäytyneeseen rikollisuuteen 1990-luvun lopussa.<ref>Members of the Speaker's Advisory Group on Russia: [http://www.fas.org/news/russia/2000/russia/part07.htm ''Russia's road to corruption.''] How the Clinton Administration Exported Government Instead of Free Enterprise and Failed the Russian People'', U.S. House of Representatives, Washington, D.C. Www-julk.: FAS 2000''</ref>
==Talousrikollisuus==
Tyypillisiä harmaaseen talouteen liittyviä [[Talousrikollisuus|talousrikoksia]] ovat verorikokset, sosiaalivakuutusmaksupetokset sekä tulliselvitysrikokset. Usein harmaaseen talouteen yhdistyvät myös kirjanpitorikokset, velallisen rikokset, rahanpesurikokset sekä rekisterimerkintärikokset. Suomessa talousrikosten esitutkintaa suorittavat poliisi ja tulli. Harmaan talouden torjuntatyötä tekevät myös useat muut viranomaiset. Poliisin tietoon tulleista rikoksista yleisimpiä ovat verorikokset, joiden osuus edellä mainituista talousrikoksista oli 48 prosenttia vuonna 2016. [https://intermin.fi/poliisiasiat/talousrikollisuus-ja-harmaa-talous]
Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat kasvaneet vuosien 2013 -2017 aikana. Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden valvontaviranomaisten, kuten Verohallinnon ilmoittamia. Siten muiden viranomaisten valvonnan tehostuminen vaikuttaa poliisille tulevien talousrikosasioiden määrään. Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt vuosina 2014-2017 samalla tasolla. [https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/rikostorjunta/).] Viranomaisten tietoon tulevien talousrikosten määrä kertoo pitkälti viranomaistyön tehokkuudesta, mutta samalla se antaa jonkinlaisen viitteen harmaan talouden määrän kehityksestä. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta/4c2e9795-9d6f-4fe4-9be7-b96dedd48635/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+harmaan+talouden+torjunta.pdf|nimeke=VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS
KANSALLISEKSI HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIAKSI 2016‐2020|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Verohallinnon tekemistä rikosilmoitusta on tullut 251 tuomiota vuonna 2017 ja 184 tuomiota vuonna 2018. [https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/torjunta/verotus/#VHS]
Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy esimerkiksi tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.
== Muut harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyvät ilmiöt ==
[[Prostituutio]]on usein olennaisena osana liittyvä [[paritus]] on Suomen lain mukaan rikollista toimintaa ja kuuluu talousrikostutkinnan kohteisiin.<ref>[http://www.intermin.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14 Vanhan ammatin uudet harjoittajat – Rajavartiolaitos, Rajamme vartijat 2/2004]</ref> Mutta myöskään itsenäisillä prostituoiduilla ei ole Suomessa laillisen elinkeinonharjoittajan asemaa, vaikka vero- ja kirjanpitovelvollisuus koskeekin prostituutiosta saatuja tuloja samalla tavoin kuin muita ansiotuloja.<ref name="Kontula">[http://www.annakontula.net/prostituutiosuomessa.pdf Anna Kontula: Prostituutio Suomessa]
</ref><ref>Seksialan Liitto Salli: [http://www.salli.org/kanta/2002/04.html Rikollista vai laillista toimintaa]</ref> Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi [[kansanedustaja]] ja tutkija [[Anna Kontula]]n selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille<ref name="Kontula" />, ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös [[Tilastokeskus]] on todennut seksipalvelujen kulutuksen kasvun olevan harmaan talouden piirissä, ja [[eduskunta|eduskunnassa]] asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.<ref>[http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_004.html?s=6 Tilastokeskus: Seksuaalinen elämyskulutus on harmaan talouden peitossa]</ref><ref>Sulo Aittoniemi: [https://archive.is/20120526090807/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+1179/1998&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP Kirjallinen kysymys eduskunnassa], 1998</ref> Jos tulot on saatu pimeänä, prostitutioidut voisivat tällöin myös saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.<ref>[http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=130221 Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)]</ref>
==Katso myös==
| |||