Ero sivun ”Nuijasota” versioiden välillä

[[Sigismund]], joka oli jo vuodesta 1587 ollut [[Puola-Liettua|Puolan]] vaalikuningas, peri [[Ruotsi]]n kuninkuuden isänsä [[Juhana III|Juhana III:n]] kuoltua 1592. Sigismund kuitenkin vietti aikaansa Puolassa, jolloin Ruotsissa käytännön valtaa pitivät valtaneuvosto ja Sigismundin setä (Juhanan nuorempi veli) [[Kaarle IX|Kaarle-herttua]]. [[Uskonpuhdistus]]ta kannattaneen Kaarle-herttuan ja [[Katolinen kirkko|katolisen]] Sigismundin välille syntyi erimielisyyksiä varsin pian. Sigismund tunnusti omassa hallitsijavakuudessaan Ruotsissa jo tehdyn päätöksen pysyä katolilaisuudessaluterilaisuudessa mutta ei silti luopunut tavoitteestaan palauttaa katolilaisuus Ruotsiin ja nimitti omia miehiään valtakunnan tärkeisiin tehtäviin, esimerkiksi Klaus Flemingin Suomen käskynhaltijaksi.