Ero sivun ”Rovaniemi” versioiden välillä

Rovaniemen merkittävin julkisten rakennusten keskittymä sijaitsee Hallituskadun, Kemijoen, Jorma Eton tien ja Erottajan rajaamalla alueella. 1976 valmistuneessa [[Lappia-talo]]ssa (Jorma Eton tie 8 A), jonka on suunnitellut arkkitehti [[Alvar Aalto]], sijaitsevat musiikkiopisto, kaupunginteatteri ja Yleisradion Lapin aluetoimitus. Lappia-talossa järjestetään myös konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia. Aalto on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan, 1965 valmistuneen [[Rovaniemen kaupunginkirjasto]]n (Jorma Eton tie 6), joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Kirjaston Lappi-osaston kokoelmat sisältävät Lappia, Pohjoiskalottia, Barentsin aluetta ja arktisia alueita käsittelevää aineistoa. Osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Grönlanti-kirjallisuuden Suomen keskuskokoelma. Kirjaston Lapponica-salissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Alueen kolmas talo on 1988 valmistunut [[Rovaniemen kaupungintalo|kaupungintalo]] (Hallituskatu 7), jossa kaupunginvaltuusto pitää kokouksensa; sen on suunnitellut Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Lisäksi keskittymässä sijaitsee poliisilaitos (Hallituskatu 1 A) ja virastotalo. Valtakadun ja Ounaskosken välissä on 1947–1948 valmistunut rakennuskokonaisuus, joka käsittää toimistotalon, kolme kolmikerroksista asuintaloa sekä kaksikerroksisen rivitalon, jossa on ollut maaherran virka-asunto ja edustustilat. Alueella sijaitsee myös uittoyhdistyksen talo (ks. alla).

Ounasjoen rannalla sijaitsee 1992 avattu [[Arktikum]]-talo (Pohjoisranta 4), jossa toimivat Lapin yliopiston pohjoista tiedettä ja tutkimusta popularisoiva [[Arktinen keskus]] sekä [[Lapin maakuntamuseo]].<ref>[http://www.arcticcentre.org/?DeptID=2021 Arktikumin tiedekeskus]</ref> Arktikumissa toimii myös kaikille avoin kirjasto. Rakennuksen vieressä sijaitsee [[tiedekeskus Pilke]],<ref>[http://www.tiedekeskus-pilke.fi/ tiedekeskus Pilke]</ref> jonka erikoisalue on pohjoinen metsätalous. Pöykkölässä, keskustasta noin 3,5 kilometriä kaakkoon on [[Lapin metsämuseo]]<ref>[http://www.lapinmetsamuseo.fi/ Lapin metsämuseo]</ref> (Metsämuseontie 7) sekä [[Rovaniemen kotiseutumuseo]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Museot/Rovaniemen-kotiseutumuseo|nimeke=Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä|julkaisu=Rovaniemen verkkosivut|julkaisija=Rovaniemen kaupunki|viitattu=18.4.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref> (Pöykköläntie 4). Metsämuseo kuvaa Lapin suurten savottojen aikakautta 1870-luvulta 1960-70-luvuille; museoalueella on savottakämppiä, metsätyövälineitä, uittokalustoa ja metsätyökoneita eri puolilta Lappia. Kotiseutumuseon päärakennus, puovi ja kaksi aittaa ovat 1800-luvulta ja kuuluivat aikanaan Pöykkölän tilaan, ja museoalueelle on lisäksi siirretty 13 hirsirakennusta Rovaniemen alueelta. Museo kuvastaa sata vuotta vanhaa varakasta talonpoikaistaloa siihen kuuluvine rakennuksineen.

Monet Rovaniemen merkittävät julkiset rakennukset ovat [[Ferdinand Salokangas|Ferdinand Salokankaan]] suunnittelemia, persoonallisia sekä omintakeisia ja valmistuneet jälleenrakennuksen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyään hotellina toimiva [[Rovaniemen kauppalantalo|kauppalantalo]] (valm. 1949, Valtakatu 18), [[Rovaniemen paloasema|paloasema]] (1949, Koskikatu 61), keskustan koulu (1954, Pohjolankatu 2), Rantavitikan koulun opettajien asuintalo (1950, Eteläranta 2) sekä entinen ammattikoulu ja sen asuntola (1961, Korvanranta 50).

[[Rovaniemen linja-autoasema|Linja-autoasema]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5241|nimeke=Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat|julkaisu=|julkaisija=Museovirasto|viitattu=18.4.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref> (valm. 1959, Lapinkävijäntie 2) on arkkitehtonisesti merkittävä liikenneyhteyksien solmukohta, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit [[Kaarlo Leppänen]], Niilo Pulkka ja Pekka Rajala (arkkitehtitoimisto Aili ja Niilo Pulkka). Sen rakennustaiteellisena kantavana ideana on kaupungin identiteettiä kuvaava tunturin muoto kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa; samaa teemaa sovelsi Alvar Aalto myöhemmin Lappia-talossa. Asemarakennus ja asemapiha toteutettiin arkkitehtikilpailun tuloksena, ja vastaavaa matkustajapalveluja kokoavaa kinteistöyhtiön mallia ja arkkitehtonisen laadun tavoitetta seurattiin myöhemmin kyseisen arkkitehtitoimiston suunnittelemilla Sodankylän ja Kemijärven linja-autoasemilla.

[[Muurolan rautatieasema]] puolestaan edustaaedusti hyvin sodanjälkeistä pohjoisen rautatierakentamista. Aseman yhtenäisen kokonaisuuden muodostavatmuodostivat asemarakennus (palanut joulukuussa 2014) sekä kaksi asuintaloa talousrakennuksineen. Asemarakennus tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2014.