Versio 15. helmikuuta 2019 kello 19.40 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 248 muokkausta →‎Sopeutumat eläimillä: pari lähdettä ja niiden pohjalta lisää ← Vanhempi muutos		Versio 15. helmikuuta 2019 kello 22.21 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 248 muokkausta →‎Sukellusseurat ja -keskukset: kirjasta; turha luetella yhden kaupungin sukellusseuroja Uudempi muutos →
Rivi 53: Vesielämään sopeutuneet [[nisäkkäät]], kuten [[hylkeet]], [[merileijonat]] ja [[valaat]], voivat sukeltaa huomattavasti pidempiä aikoja kuin ihminen. Esimerkiksi [[merinorsu]] pystyy pidättelemään hengitystään jopa kahden tunnin ajan. Näille nisäkkäille on kehittynyt monenlaisia sopeutumia, jotka takaavat hapen riittävyyden pinnan alla. Sukeltavien nisäkkäiden [[veri\|veressä]] on suurempi [[hemoglobiini]], [[neuroglobiini]] ja [[sytoglobiini]] kuin maanisäkkäillä, joten ne pystyvät säilömään enemmän [[happi\|happea]] veressä ja aivoissa. Sukeltavien nisäkkäiden [[poikkijuovainen lihaskudos\|lihaksissa]] on myös paljon [[myoglobiini]]a, joka säilöö happea [[lihaskudos\|lihaskudoksessa]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://news.nationalgeographic.com/news/2013/06/130614-diving-mammal-myoglobin-oxygen-ocean-science/ \| Nimeke = How Diving Mammals Stay Underwater for So Long \| Tekijä = Jane J. Lee \| Ajankohta = 15.6.2013 \| Julkaisu = National Geographic \| Viitattu = 15.2.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.livescience.com/10549-deep-diving-mammals-black.html \| Nimeke = Why Deep-Diving Mammals Don't Black Out \| Tekijä = Jeanna Bryner \| Ajankohta = 18.12.2007 \| Julkaisija = LiveScience \| Viitattu = 15.2.2019 }}</ref> ==Opettelu ja koulutusorganisaatiot== ~~==Sukellusseurat ja -keskukset==~~ Sukellusseurat ovat yksi tapa tutustua sekä [[laitesukellus\|laite-]] että vapaasukellukseen. Seurat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä ja kouluttavat uusia sukeltajia joko [[CMAS]]- tai [[NAUI]] -järjestöjen koulutusohjelmien mukaan. Toiminta perustuu lähes kokonaan vapaaehtoistyöhön, periaatteena onkin suomessa uusien sukelluskavereiden kouluttaminen eikä niinkään kaupallinen toiminta. Kaupallista koulutusta järjestävät [[PADI]]-organisaatioon kuuluvat kouluttajat ja sukelluskeskukset, jotka ovat virkistyssukelluspalveluja tarjoavia yrityksiä. Sukellus aloitetaan käymällä sukelluskurssi ja liittymällä johonkin sukellusseuraan. Sukelluskoulutusjärjestelmät ovat kansainvälisiä, joten kursseja voi käydä eri puolilla maailmaa. Suomalaisten sukellusseurojen katto-organisaatio on [[Sukeltajaliitto]] ry. Se julkaisee koulutus- ja turvaohjeita sekä eettisiä sääntöjä kouluttajille ja kouluttaa sukelluskurssien kouluttajat. Sukelluskursseja järjestävät Suomessa Sukeltajaliittoon kuuluvat sukellusseurat ja useimmat sukellusvarusteita myyvät liikkeet. Useimpien suomalaisten sukellusliikkeiden koulutus pohjautuu [[PADI]]n standardeihin ja koulutusmateriaaleihin. Kansainväliset organisaatiot [[CMAS]] ja [[NAUI]] ovat laatineet standardit, joiden mukaisesti hyväksytyt sukeltajakortit tunnetaan kaikkialla maailmassa. Kortti vaaditaan järjestettyihin sukellusretkiin osallistumiseen. Sukelluksen erityisalueiden kouluttamisen suorittavat niihin erikoistuneet organisaatiot.<ref>Vikman 2007, s. 4–5.</ref> ~~Kurssien lisäksi järjestetään niin sanottuja introsukelluksia, sukelluskokeiluja ohjaajan valvonnassa. Introsukelluksia pidetään sekä uimahalleissa että avovedessä.~~ ~~Pääkaupunkiseudulla toimivat ainakin Biosukeltajat ry, PSK Kupla ry, Nousu ry, Sukellusseura Calypso, Sub Aqua Club BARRACUDA ry, Sukellusseura H2O ry ja [[Urheilusukeltajat]] ry.~~ ==Lähteet==

Ero sivun ”Sukellus” versioiden välillä