Ero sivun ”Sukellus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Paine: korj.
→‎Sopeutumat eläimillä: pari lähdettä ja niiden pohjalta lisää
Rivi 50:
Sukeltaja voi kärsiä [[stressi]]stä tai joutua jopa [[paniikki]]in, jolloin hän ei kykene pelastautumaan kunnolla.<ref>Vikman 2007, s. 95–100.</ref>
 
===Sopeutumat eläimillävesinisäkkäillä ===
Vesielämään sopeutuneet [[nisäkkäät]], kuten [[hylkeet]], [[merileijonat]] ja [[valaat]], voivat sukeltaa huomattavasti pidempiä aikoja kuin ihminen. Esimerkiksi [[merinorsu]] pystyy pidättelemään hengitystään jopa kahden tunnin ajan. Näille nisäkkäille on kehittynyt monenlaisia sopeutumia, jotka takaavat hapen riittävyyden pinnan alla. Sukeltavien nisäkkäiden [[veri|veressä]] on suurempi [[hemoglobiini]], [[neuroglobiini]] ja [[sytoglobiini]] kuin ihmisellämaanisäkkäillä, joten ne pystyvät säilömään enemmän [[happi|happea]] veressä ja aivoissa. Sukeltavien nisäkkäiden [[poikkijuovainen lihaslihaskudos|lihaksissa]] on myös paljon [[myoglobiini]]a, joka säilöö happea [[lihaskudos|lihaskudoksessa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://news.nationalgeographic.com/news/2013/06/130614-diving-mammal-myoglobin-oxygen-ocean-science/ | Nimeke = How Diving Mammals Stay Underwater for So Long | Tekijä = Jane J. Lee | Ajankohta = 15.6.2013 | Julkaisu = National Geographic | Viitattu = 15.2.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.livescience.com/10549-deep-diving-mammals-black.html | Nimeke = Why Deep-Diving Mammals Don't Black Out | Tekijä = Jeanna Bryner | Ajankohta = 18.12.2007 | Julkaisija = LiveScience | Viitattu = 15.2.2019 }}</ref>
 
==Sukellusseurat ja -keskukset==