Wikipedia

Ero sivun ”Juice Leskinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
muutetaan linkitystä täsm'ällisemmäksi
kielenhuoltoa ja joitakin viitteitä haettu arkistoista
Rivi 1:
{{suositeltu}}
{{Ohjaa tänne|Juice|[[Juice (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Muusikko
Rivi 18 ⟶ 17:
| tyylilajit = [[suomirock]]<br>[[manserock]]
}}
 
'''Juhani Juice Leskinen''' (vuoteen 2006 '''Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen''', [[19. helmikuuta]] [[1950]] [[Juankoski]] – [[24. marraskuuta]] [[2006]] [[Tampere]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[laulaja-lauluntekijä]], [[sanoittaja]], [[runoilija]] ja [[kansantaiteilija]]. Tämän ohella hän toimi muun muassa [[Kääntäminen|kääntäjä]]nä ja [[Kolumni|kolumnistina]]. Häntä on kutsuttu ”suomalaisen pop-musiikin kulmakiveksi” ja ”suomalaisen rock-musiikin isähahmoksi”.<ref name="Bibl"/><ref name="Mattila"/>
 
Leskisen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”[[Marilyn (kappale)|Marilyn]]”, ”[[Jyrki boy]]”, ”[[Syksyn sävel (kappale)|Syksyn sävel]]”, ”[[Se oli jautaa]]”, ”[[Viidestoista yö]]”, ”[[Ei elämästä selviä hengissä]]”, ”[[Musta aurinko nousee]]”, ”[[Kaksoiselämää (kappale)|Kaksoiselämää”]] ja ”[[Norjalainen villapaita]]”.<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http:"AutoCV-1"//www.hs.fi/muistot/a1364354966068> |Leskisen Nimekelevyjä =oli Juicemyyty Leskinenvuoteen on kuollut | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 25.11.2006| Viitattu = 13.8.2010}}</ref> Leskisen levyjä on myytymennessä yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta.<ref name="Mattila"/>
 
Leskisen kirjallinen tuotanto käsittää [[runous|runoja]], [[lastenkirjallisuus|lastenkirjallisuutta]], henkilöhistoriaa, suomennoksia ja moninaisia kirjoituksia eri lehdissä ja antologioissa. Yhteensä hän julkaisi kaksitoista runokokoelmaa, neljä lastenkirjaa ja neljä muuta teosta. Vuonna 1994 julkaistu ''[[Äeti]]'' oli ensimmäinen kriitikoitakin miellyttänyt runoteos, ja myös postuumisti julkaistu ''[[Kosket]]'' sai hyvän vastaanoton.<ref name="Tampere kirjasto"/><ref name="Karjalainen"/><ref>{{VerkkoviiteREF | Osoitename=http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/juice"AutoCV-leskinen-kosket/37675 | Nimeke=Juice Leskinen – Kosket | Tekijä=Immonen, Väinö | Julkaisu=Savon Sanomat | Ajankohta=10.2.2007 | Viitattu=9.8.2010}}{{404}}<"/ref>
 
== Elämäkerta ==
=== Lapsuus ja nuoruus Juankoskella 1950–1969 ===
Juhani Leskinen syntyi ja kävi [[koulu]]nsakoulunsa [[Juankoski|Juankoskella]], pienellä teollisuuspaikkakunnalla [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savossa]]. Hänen isänsä Pauli Heikki Leskinen oli sekatyömies, joka työskenteli muun muassa [[uitto|uitoilla]] ja maalarina sekä vaikutti urheiluseurassa ja harrastajateatterissa.<REF name="AutoU0-2"/><REF name="AAPELI"/> Leskisen äiti, Eini Kuikka, oli [[|Luovutettu Karjala|karjalaKarjalan]]inen [[Siirtoväki|evakko]], kotoisin Laatokan pohjoisrannan Impilahdelta.<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/juice"AutoCV-leskisen-aiti-on-sitkea-selviytyja/207727/ | Nimeke = Juice Leskisen äiti on sitkeä selviytyjä | Tekijä = | Ajankohta = 12.4.2005 | Julkaisu = Kaleva | Viitattu = 19.6.2018 }}<3"/ref> Äiti työskenteli kartonkitehtaalla. Leskiset saivat viisi lasta, joista kolme kuoli nuorina. Eloon jäi Juhanin lisäksi vain kahdeksan vuotta nuorempi pikkuveli Arvo. Kun isäkin kuoli Juhanin ollessa 11-vuotias, hän joutui ottamaan vastuuta perheestään. Muutaman vuoden kuluttua äiti meni uusiin naimisiin, mutta Juhani ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Hän ei muutenkaan viihtynyt pienellä paikkakunnalla, missä oli erilainen kuin muut nuoret, ja muuttikinmuutti poisheti [[Tampere|Tampereelle]] hetiylioppilaaksi päästyään ylioppilaaksiTampereelle.<REF name="Arvo"/>
 
Leskisen kuva isästään oli hänen omien sanojensa mukaan ”hyvin utuinen ja hämärä, epäselvä, liki olematon”.<ref>[https://www.youtube.com/watch?vREF name=ZFy"AutoCV-QSZpuM4 Haastattelu vuodelta 2000]<4"/ref>
 
[[Tiedosto:Juice Leskinen nuorena.jpg|thumb|200px|Juhani Leskinen lapsena.]]
Juhani Leskinen kiinnostui kirjoista jo varhain. Hän on kertonut, että oppi lukemaan nelivuotiaana ja on siitä saakka opetellut kirjoittamaan.<REF name="Netlibris"/> Leskisen perheessä äiti luki ”minkä ehti”, ja isä harrasti kirjoittamista ja vei poikansakin kirjastoon jo alle kouluikäisenä.<REF name="AutoU0-3"/> Leskinen on maininnut myös isänäitinsä tärkeäksi kielelliseksi vaikuttajaksi.<REF name="AutoU0-4"/> Lapsena hänen toiveammattinsa oli [[kirjastonhoitaja]], ja vaikka hän oli kiinnostunut kirjoittamisesta, hän ei ajatellut siitä ammattia.<REF name="AutoU0-5"/> [[Oppikoulu]]ssa hän ei ollut erityisen hyvä ainekirjoituksessa, mutta kieliopissa hän oli luokkansa paras.<REF name="AutoU0-6"/> Lempinimensä taustasta hän on kertonut, että eräs hänen ystävänsä löysi sanan ''juice'' oppikoulun englannin oppikirjasta ja alkoi kutsua häntä Juiceksi edes tietämättä, mitä sana merkitsi. Viisitoistavuotiaana hän alkoi itsekin käyttää samaa nimitystä.<ref name="YOL"/>
 
Juhani aloitti [[kitara]]n soiton ja omien kappaleiden tekemisen jo koululaisena. Hän on maininnut saaneensa vaikutteita muun muassa [[Bob Dylan]]ilta, [[Lauri Viita|Lauri Viidalta]], [[Reino Helismaa]]lta ja [[Juha Vainio]]lta, ja hän ihaili myös [[The Beatles]]ia, [[Alex Harvey|Sensational Alex Harvey Bandia]] ja [[Frank Zappa]]a.<REF name="RARE"/><REF name="POMUS"/><REF name="AutoU0-7"/> Hän teki suomenkielisiä sanoituksia muun muassa Bob Dylanin kappaleisiin.<ref name="RARE"/> Suomalaisista rock-yhtyeistä häneen teki vaikutuksen [[Suomen Talvisota 1939–1940]], joka oli esikuva siinä, miten rockia tehtiin suomen kielellä. Hän aikoi nuorena esitellä yhtyeessä vaikuttaneelle [[M. A. Numminen|M. A. Nummiselle]] sanoituksiaan, kun tämä oli keikalla Juankoskella, mutta ei lopulta uskaltanut.<ref name ="CD-boksi"/>
Juhani Leskinen kiinnostui kirjoista jo varhain. Hän on kertonut, että oppi lukemaan nelivuotiaana ja on siitä saakka opetellut kirjoittamaan.<REF name="Netlibris"/> Leskisen perheessä äiti luki ”minkä ehti”, ja isä harrasti kirjoittamista sekä vei poikansakin kirjastoon jo alle kouluikäisenä.<REF name="AutoU0-3"/> Leskinen on maininnut myös isänäitinsä tärkeäksi kielelliseksi vaikuttajaksi.<REF name="AutoU0-4"/> Lapsena hänen toiveammattinsa oli [[kirjastonhoitaja]], ja vaikka hän olikin kiinnostunut kirjoittamisesta, hän ei ajatellut siitä ammattia.<REF name="AutoU0-5"/> [[Oppikoulu]]ssa hän ei ollut erityisen hyvä ainekirjoituksessa, mutta kieliopissa hän oli luokkansa paras.<REF name="AutoU0-6"/> Lempinimensä taustasta hän on kertonut, että eräs hänen ystävänsä löysi sanan ''juice'' [[oppikoulu]]n englannin oppikirjasta ja alkoi kutsua häntä Juiceksi edes tietämättä, mitä sana merkitsi. Viisitoistavuotiaana hän alkoi itsekin käyttää samaa nimitystä.<ref name="YOL"/>
 
Myöhemmin Leskinen on pitänyt Juankoskea mielenkiintoisena kasvuympäristönä. Paikkakunta oli poliittisesti jakautunut voimakkaasti vasemmistoon ja oikeistoon, ja myös ero teollisuuspaikkakunnan ja ympäröivän maaseudun välillä oli suuri. Luokkarajat eivät kuitenkaan juuri vaikuttaneet hänen elämäänsä.<REF name="AutoU0-8"/> Merkittävänä lähtökohtana poliittiselle kriittisyydelleen Leskinen on maininnut 1960-luvun lopulla sattuneen välikohtauksen: Hänet heitettiin ulos vasemmiston vaalitilaisuudesta, koska ei pidetty sopivana, että työläistaustaisen Leskisen hyvä ystävä oli apteekkarin poika.<ref name="YOL"/>
Juhani aloitti [[kitara]]n soiton ja omien kappaleiden tekemisen jo koululaisena. Hän on maininnut saaneensa vaikutteita muun muassa [[Bob Dylan]]ilta, [[Lauri Viita|Lauri Viidalta]], [[Reino Helismaa]]lta ja [[Juha Vainio]]lta, ja hän ihaili myös [[The Beatles]]ia, [[Alex Harvey|Sensational Alex Harvey Bandia]] sekä [[Frank Zappa]]a.<REF name="RARE"/><REF name="POMUS"/><REF name="AutoU0-7"/> Hän teki myös omia suomenkielisiä sanoituksia muun muassa Bob Dylanin kappaleisiin.<ref name="RARE"/> Suomalaisista rock-yhtyeistä häneen teki vaikutuksen [[Suomen Talvisota 1939–1940]], joka oli esikuva siinä, miten rockia tehtiin suomen kielellä. Hän aikoikin nuorena esitellä yhtyeessä vaikuttaneelle [[M. A. Numminen|M. A. Nummiselle]] sanoituksiaan, kun tämä oli keikalla Juankoskella, mutta ei lopulta uskaltanut.<ref name ="CD-boksi"/>
 
Myöhemmin Leskinen on itse pitänyt Juankoskea mielenkiintoisena kasvuympäristönä. Paikkakunta oli poliittisesti jakautunut voimakkaasti [[vasemmisto]]on ja [[oikeisto]]on, ja myös ero teollisuuspaikkakunnan sekä ympäröivän maaseudun välillä oli suuri. Luokkarajat eivät kuitenkaan juuri vaikuttaneet hänen elämäänsä.<REF name="AutoU0-8"/> Merkittävänä lähtökohtana poliittiselle kriittisyydelleen Leskinen on maininnut 1960-luvun lopulla sattuneen välikohtauksen: Hänet heitettiin ulos vasemmiston vaalitilaisuudesta, koska ei pidetty sopivana, että työläistaustaisen Leskisen hyvä ystävä oli [[apteekkari]]n poika.<ref name="YOL"/>
 
=== Muutto Tampereelle ja Coitus Intin ajat (1970–1975)===
Rivi 47 ⟶ 44:
}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
Juice Leskinen kirjoitti [[Ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaaksi]] [[Juankosken yhteiskoulustayhteiskoulu]]sta vuonna 1969.<ref name="AAPELI"/> Sen jälkeen hän muutti Tampereelle opiskelemaan Tampereen [[kieli-instituutti|kieli-instituutissa]] [[englannin kieli|englannin kielen]] [[Kääntäminen|kääntäjäksi]]. Hän kuitenkin riitaantui koulunkieli-instituutin johtajan kanssa ennen kuin ehti tehdä lopputentin valmiiksi, ja keskeytti opintonsa.<REF name="YLE_EA"/> Hän oli opiskeluaikanaan mukana instituutin kääntäjäryhmässä, joka suomensi tuohon aikaan suosittuun ''[[Veijareita ja pyhimyksiä]]'' -televisiosarjaan pohjautuvan kirjan ''Veijareita ja pyhimyksiä vauhdissa''.<REF name="AutoU0-10"/>
 
Leskinen asui Tampereella koko loppuelämänsä lyhyitä taukoja lukuun ottamatta. Hänestä Juankoski ja Tampere olivat samankaltaisia: ne ovat teollisuuskaupunkeja ja sijaitsevat virtaavan veden äärellä sekäja niissä oli vahvat luokkarajat tehtaan herrojen ja työläisten välillä. Saatuaan julkisuutta Leskinen arvosti sitä, että tamperelaiset ovat pidättyväisiä ja antoivat hänen olla omissa oloissaan.<ref name ="CD-boksi"/> Toisaalta hän on myös sanonut, että hänen [[savolaiset|savolaisuutensa]] ja tamperelaisuutensa välillä on jännite, josta ”sain kipinän edetä tällä tiellä”.<ref name="Tampere kirjasto"/>
 
Tampereen kieli-instituutissa Leskinen tutustui Max Mölleriin, jonka kanssa hän alkoi soitella sekä lainamateriaalia että itse tekemiään kappaleita. Keväällä 1971 mukaan tuli tiedotusopin opiskelija [[Mikko Alatalo]]. Aluksi soittaminen oli lähinnä harrastus, mutta se muuttui vakavammaksi, kun mukaan tuli [[Harri Rinne]] ja yhtyeelle keksittiin nimi ’Los"Los Coitus Interruptus’Interruptus" ('[[keskeytetty yhdyntä]]'). Nimi lyhentyi pian muotoon [[Coitus Int]].<ref name="RARE"/> Yhtye teki levytyssopimuksen [[Love Records]]in kanssa, ja esikois-LP ''[[Juice Leskinen & Coitus Int (albumi)|Juice Leskinen & Coitus Int]]'' ilmestyi marraskuussa 1973. Leskinen oli tehnyt sen kappaleista puolet yksin ja neljänneksen yhdessä Alatalon tai Rinteen kanssa.<REF name="RARE2"/> Hän on itse sanonut, että levyn sisältö on ”siihen asti tehty rock-musiikki suomen kielellä”.<REF name="Tuominen"/> Pian Alatalo ja Rinne lähtivät yhtyeestä, jonka kokoonpanoksi tuli Juice Leskinen (laulu ja [[bassokitara|basso]]), Heikki ”Hessu” Jokela ([[Rumpusetti|rummut]] ja laulu), Max Möller (kitara), Pentti ”Pena” Penninkilampi ([[kosketinsoitin|kosketinsoittimet]] ja laulu) sekäja [[Eetu Tuominen|Jarmo ”Eetu” Tuominen]] (kitara ja laulu).<ref name="RARE2"/>
 
Coitus Intin läpimurto tapahtui vuonna 1974, kun singlet ”[[Marilyn (kappale)|Marilyn]]” ja ”[[Jyrki boy]]” nousivat peräkkäin musiikkilistojen kärkeen.<ref name="POMUS"/> Joulukuussa 1974 ilmestyi Coitus Intin toinen LP ''[[Per Vers, runoilija]]'', ja vuonna 1975 kummankin LP:n myynti ylitti [[kultalevy]]yn vaadittavan rajan.<ref name="RARE2"/> Yllättävät myyntitulot aiheuttivat Leskiselle raskaat [[vero|jälkiverot]], minkä hän koki kohtuuttomaksi ja mikä vahvisti hänen kapinallista asennettaan yhteiskuntaa kohtaan. Myöhempien tulojensa suojaamiseksi Leskinen ryhtyi monenlaisiin yhtiöjärjestelyihin.<REF name="Sydän-Häme"/> Coitus Int oli suosittu ja keikkaili paljon: Esimerkiksiesimerkiksi marraskuussa 1974 se teki 36 keikkaa.<ref name="Tuominen"/> Musiikillinen kehitys kuitenkin pysähtyi, ja yhtye päätettiin hajottaa. Se soitti viimeisen keikkansa heinäkuussa 1975.<ref name="RARE2"/>
 
Vuonna 1974 Leskinen jäi kiinni [[hasis|hasiksen]] hallussapidosta sekäja poltosta, ja hänet tuomittiin 900 [[Suomen markka|markan]] sakkoihin.<REF name="AutoU0-11"/>
 
===Juice-yhtye ja väliaikaisia kokoonpanoja (1975–1977)===
{{sitaatti2|right|Tässä ammatissa sellainen rutiinikuvio kuin budjetin tekeminen on aivan mahdoton suure. Koskaan ei tiedä kuinka paljon levyjä myydään, kuinka paljon niitä soitetaan, kuinka paljon saa keikkoja ja kuinka paljon siitä tulee pätäkkää. Minkäänlaisia maksusuunnitelmia ei siis voinut verojenkaan suhteen tehdä; yksilö ei voudille pysty kuin vittuilemaan. Onneksi olen siinä aika hyvä.|Juice Leskinen <REF name="AutoU0-9"/>}}
 
Syksyllä 1975 Leskinen julkaisi esikoiskirjansa ''[[Sonetteja laumalle]]'' ja teki Alatalon kanssa LP:n ''[[Juice ja Mikko]]''. Loppuvuodesta ilmestyi pelkästään Juice Leskisen nimellä single ”[[Syksyn sävel (kappale)|Syksyn sävel]]”. Aluksi se ei menestynyt, mutta myöhemmin ”Syksyn sävelestä” on tullut yksi Leskisen suosituimpia kappaleita.<REF name="RARE3"/> Single äänitettiin erityisellä kokoonpanolla, jossa soittivat muun muassa ”Tampereen parhaat kitaristit” [[Petteri Salminen]] ja [[Heikki Silvennoinen]].<ref name="Tuominen"/>
 
Rivi 73 ⟶ 71:
}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
Syksyllä 1977, Juice-yhtyeen lopetettua toimintansa, Leskinen alkoi kasatakoota uutta yhtyettä, jonka nimeksi tuli [[Juice Leskinen Slam]]. Juicesta tulivat mukaan Petteri Salminen ja Safka Pekkonen sekä, uusiksi jäseniksi otettiin rumpali [[Matti A. Takala]] ja basisti [[Hannu Tervaharju]]. Vuoden 1978 alussa Slam äänitti ensimmäisen albuminsa ''[[Tauko I]]''.<ref name="RARE4"/> Samana vuonna ilmestyi myös proosateos ''[[Kuka murhasi rock’n’roll tähden]]'', yhden kesän kattava päiväkirja, joka kertoo keikkailun lisäksi muun muassa lapsen syntymisestä ja taloudellisista ongelmista.<ref name="Tuntematon"/> Leskinen oli tullut isäksi kesäkuussa 1977 ja mennyt naimisiin saman vuoden syksynä.<ref>Leskinen,REF s. 92.<name="AutoCV-5"/ref>
 
''Tauko I'' oli osa trilogiaa, jonka Leskinen oli alun perin suunnitellut julkaisevansa yhtenä kolmoisalbumina.<ref name="POMUS"/> Trilogian seuraava osa ''[[Tauko II]]'' ilmestyi 1979 ja kolmas osa 1980 nimellä ''[[XV yö (Tauko III)]]''. Tauko-levyjen teemana on pidetty sitä, mikä on viihdetaiteilijan suhde itseensä, yleisöönsä ja toiseen ihmiseen. Viimeisen ''Tauko''-levyn kaksiosainen nimi oli kompromissi, sillä uudessa [[Hi-Hat]]-levy-yhtiössä ei ymmärretty trilogian merkitystä. Levyltä julkaistiin single ”[[Ei elämästä selviä hengissä]]”/”[[Viidestoista yö]]”, jonka kummastakin kappaleesta tuli hitti.<ref name="RARE4"/>
 
Love Records oli ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, jotenja ''Tauko II'' ja ''XV yö'' ilmestyivät Hi-Hat-yhtiön nimelläkautta. Leskinen alkoi myös kustantaa levyjään itse. ''Tauko I'':n ja ''Tauko II'':n kustantajana oli Alatalon, Leskisen ja Rinteen yhtiö ALR. Leskinen vetäytyi yhtiöstä vuonna 1979 ja perusti oman kustannusyhtiön [[Bluesway]]n.<REFref name="RARE4"/>
 
Slam teki vielä kaksi LP:tä: jouluksi 1980 ilmestyi joululevy ''[[Kuusessa ollaan]]'' ja alkuvuodesta 1981 ''Ajan henki''. Edellisen julkaisi [[Poko Rekords]] ja jälkimmäisen [[Atte Blom]]in uusi levymerkki [[Johanna (levymerkki)|Johanna]]. ''Ajan henkeä'' on pidetty yhtenä Leskisen parhaista levyistä sekä musiikillisesti että tekstillisesti, ja se myi nopeasti kultalevyyn oikeuttavan määrän.<ref name="RARE4"/> Joululevyllä julkaistiin kappale ”[[Sika (kappale)|Sika]]”, josta on tullut joululaulujen klassikko.<ref name="MAN3"/> Keväällä 1981 Leskinen osallistui [[Eurovision laulukilpailu|EuroviisuEuroviisujen]]jen karsintoihin [[Anssi Tikanmäki|Anssi Tikanmäen]] sovittamalla kappaleella ”[[Ilomantsi (kappale)|Ilomantsi]]”.<ref name="RARE4"/> Se jäi karsintojen neljänneksi, ja Suomea edustamaan lähti [[Riki Sorsa]] kappaleella ”[[Reggae OK]]”.<ref name="Tuominen"/>
 
Slam lopetti toimintansa loppuvuodesta 1981 lähinnä jatkuvien henkilövaihdosten ja musiikillisen kehityksen hiipumisen vuoksi.<ref name="RARE4"/> Leskinen myös toivoi, että muutkin Slamin soittajat olisivat osallistuneet enemmän lavashow’hun.<REF name="AutoU0-12"/> Loppuvaiheessa yhtyeessä soittivat kitaristi [[Jari Yliaho]], rumpali [[Vesa Sytelä]], basisti [[Ila Loueranta]] sekäja kosketinsoittaja Pekkonen. Slamin hajottua Leskinen teki soololevyn ''[[Dokumentti (albumi)|Dokumentti]]'', joka ilmestyi joulukuussa 1981. Hän soitti levyllä kaikki instrumentit ja lauloi kaikki lauluosuudet.<ref name="RARE4"/> Myös ''Dokumenttia'' myytiin kultalevyyn oikeuttava määrä.<ref name="POMUS"/>
 
Kesällä 1981 Leskisen jo pitkään kaavailema idea toteutui, kun joukko suomenkielistä rockia esittäviä yhtyeitä lähti [[sisävesilaiva]]lla Itä-Suomen kiertueelle. Tällä [[Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta)|Tuuliajolla]]-kiertueella olivat mukana Juice Leskinen Slamin lisäksi [[Eppu Normaali]] ja [[Hassisen kone]]. sekä pysähdyspaikoillaPysähdyspaikoilla esiintyi muitakin yhtyeitä. Leskinen pyysi [[Aki Kaurismäki|Aki]] ja [[Mika Kaurismäki|Mika Kaurismäkeä]] tekemään kiertueesta dokumenttielokuvan,. ja niin nämäHe tekivätkin ensimmäisen pitkän elokuvansa ''[[Saimaa-ilmiö]]''. Kiertue uusittiin vuosina 1982–1985 ja lisäksi vuonna 1986 järjestettiin yksittäinen konsertti. Taloudellisesti kiertue tuotti tappiota.<REF name="AutoU0-13"/><ref>Leskinen,REF s. 109–110<name="AutoCV-6"/ref>
 
===Juice Leskinen Grand Slam (1981–1986)===
Rivi 92 ⟶ 90:
| kuvaus = ”[[Musta aurinko nousee]]” ilmestyi [[Juice Leskinen Grand Slam]]in ''[[Pyromaani palaa rikospaikalle]]'' -albumilla vuonna [[1985]]. Sen nimi on Leskiselle tyypillisesti monimerkityksinen, sillä se voidaan ymmärtää ainakin kolmella eri tavalla.
<ref name="Tuominen"/>}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}Leskisen seuraava yhtye oli Juice Leskinen Grand Slam, joka soitti ensimmäiset keikkansa marraskuussa 1981. Slamista mukaan tulivat kosketinsoittaja Loueranta ja rumpali Sytelä.<REF name="RARE5"/> Uusia jäseniä olivat basisti [[Antti Tammilehto]], kosketinsoittaja [[Anssi Tikanmäki]] ja kitaristi [[Puntti Valtonen|Hannu ”Puntti” Valtonen]].<ref name="MAN3"/> [[Taideyliopiston Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemian]] käynyt Tikanmäki toimi yli kymmenen vuotta Leskisen musiikin ”kapellimestarina” ja sovittajana.<ref name="Tuominen"/> Grand Slam oli ”taikakokoonpano”, joka oli Leskisen uran merkittävin ja jota hän itsekin piti Suomen parhaimpana yhtyeenä.<REF name="AutoU0-14"/> Sen jäsenet olivat sekä taitavia muusikkoja että myös esiintyjiä, joten Grand Slam esitti keikoillaan usein erilaisia teatteri- tai sirkushenkisiä osuuksia. Leskisen välispiikit olivat humoristisia, ja hän kävi usein vuoropuhelua yleisön kanssa.<REF name="AutoU0-15"/>
Leskisen seuraava yhtye oli Juice Leskinen Grand Slam, joka soitti ensimmäiset keikkansa marraskuussa 1981. Slamista mukaan tulivat kosketinsoittaja Loueranta ja rumpali Sytelä.<REF name="RARE5"/> Uusia jäseniä olivat basisti [[Antti Tammilehto]], kosketinsoittaja [[Anssi Tikanmäki]] ja kitaristi [[Puntti Valtonen|Hannu ”Puntti” Valtonen]].<ref name="MAN3"/> [[Taideyliopiston Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemian]] käynyt Tikanmäki toimi yli kymmenen vuotta Leskisen musiikin ”kapellimestarina” ja sovittajana.<ref name="Tuominen"/> Grand Slam oli ”taikakokoonpano”, joka oli Leskisen uran merkittävin ja jota hän itsekin piti Suomen parhaimpana yhtyeenä.<REF name="AutoU0-14"/> Sen jäsenet olivat sekä taitavia muusikkoja että myös esiintyjiä, joten Grand Slam esitti keikoillaan usein erilaisia teatteri- tai sirkushenkisiä osuuksia. Leskisen välispiikit olivat humoristisia, ja hän kävi usein vuoropuhelua yleisön kanssa.<REF name="AutoU0-15"/>
 
Grand Slam levyttiäänitti ensimmäisen albuminsa ''[[Sivilisaatio_(albumi)|Sivilisaation]]'' tunnetussa [[Abbey Road Studios|Abbey Roadin studiossa]]. Äänityksiin lähdettiin kuitenkin liian nopeasti, eikä lopputulos ollut täysin onnistunut. Seuraavat Grand Slamin albumit ''[[Boogieteorian alkeet peruskoulun ala-astetta varten, lyhyt oppimäärä|Boogieteorian alkeet]]'' (1983) ja ''[[Pyromaani palaa rikospaikalle]]'' (1985) onnistuivat paremmin, ja kumpaakin myytiin kultalevyyn oikeuttava määrä. Edellisellä oli hitti ”[[Eesti (On My Mind)]]”<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= https://estofilia.finland.ee/2018/01/juice"AutoCV-leskinen.html | Nimeke = Juice Leskinen | Julkaisu = Estofilia | Julkaisupaikka = Tallinna | Ajankohta = 2018 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 5.5.2018 | Kieli = {{et}} {{fi}} }}<7"/ref> ja jälkimmäisellä ”[[Musta aurinko nousee]]”.<ref name="MAN2"/><ref name="RARE5"/> Vuodesta 1985 lähtien Grand Slamin levyt julkaisi Leskisen ja Tikanmäen perustama [[Megamania Musiikki|Megamanian]] alamerkki Grand Slam.<ref name="Tuominen"/>
 
Vuonna 1983 Grand Slam teki myös englanninkielisen EP:n ''[[Deep Sea Diver]]'', jossa oli kuusi Leskisen tunnettua kappaletta Anssi Tikanmäen uudelleen sovittamina ja Leskisen itsensä englanniksi kääntäminä.<ref name="RARE5"/> Levyn tarkoitus oli esitellä Leskisen kappaleita kansainvälisestiulkomailla, mutta palaute jäi vähäiseksi.<ref name="Tuominen"/>
 
1980-luvun alussa Leskisen kirjallisia töitä olivat suomennos Mark Shipperin Beatles-kirjasta ''[[Paperback Writer (kirja)|Paperback Writer – Beatlesien elämä ja toiminta]]'' (1982) sekäja [[Veikko Lavi]]sta kertova musiikkinäytelmä ''Isänmaan toivo'' (1983).<ref name="POMUS"/><REF name="AutoU0-16"/>
 
Marraskuussa 1986 ilmestyi Grand Slamin neljäs albumi, tuplakaksois-LP ''[[Yölento (albumi)|Yölento]]'', joka on Leskisen tuotannon myydyin levy. Sitä on myyty yli 80&nbsp;000 kappaletta, ja Leskinen sai siitä [[timanttilevy]]n.<ref name="RARE5"/> ''Yölennon'' tunnettuja kappaleita ovat ”[[Kaksoiselämää (kappale)|Kaksoiselämää]]” ja ”[[Rakkauden ammattilainen]]”.<ref name="MAN3"/> Leskinen on itse kuvaillut levyn teemaa näin: ”Kun elämänkuviot sotkeutuvat niin, että olet suunnattomassa tilassa”. Hän on myös kertonut, että hänen kanssaan oli eletty ”kaksoiselämää” ja hän oli kappaletta kirjoittaessaan hyvin yksinäinen.<ref name="Tuominen"/> Hänen avioliittonsa oli hajoamassa, ja hänen vaimollaan oli toinen suhde.<ref>Leskinen,REF s. 149.<name="AutoCV-8"/ref> Terveysongelmien vuoksi Leskinen joutui samana vuonna lopettamaan keikkailun Grand Slamin kanssa.<ref name="POMUS"/>
 
=== Terveysongelmia ja aiheeton huumesyyte 1987–1990===
Vuonna 1987 Leskinen julkaisi omalla nimellään albumin ''[[Minä (albumi)|Minä]]''. Albumilla soittavassa kokoonpanossa Juicen vanhoja yhtyetovereita olivat Juuso Nordlund ja Safka Pekkonen. Uusia yhteistyökumppaneita olivat kitaristi [[Seppo Alajoki]], lyömäsoittaja [[Ippe Kätkä]], viulisti [[Pirkko Kontkanen]] ja basisti [[Jari Paulamäki]]. ''Minä'' myi sekin kultaa, vaikka se on erilainen kuin aiemmat Leskisen levyt; herkkä ja enimmäkseen akustinen.<ref name="RARE5"/><ref name="MAN3"/> Leskisen itsensä mukaan albumi on täynnä itsesääliä, eikä hän silloisessa elämäntilanteessa löytänyt sisältään kuin ”tyhjän taistelukentän” hajonneen avioliittonsa jäljiltä.<ref>Leskinen,REF s. 157.<name="AutoCV-9"/ref>
 
Kesästä 1988 kesään 1989 Leskinen oli poissa julkisuudesta. Hän kärsi tuolloin [[Kirroosi|maksakirroosista]]. Leskisen tiedettiin olleen sairaalassa kuukauden verran, ja hänen huhuttiin jopa kuolleen. Huhut loppuivat vasta, kun Leskinen esiintyi televisiossa.<ref name="MAN3"/><ref name="RARE5"/> Ollessaan toipilaana keväällä 1989 Leskinen kirjoitti materiaalia uudelle akustisvoittoiselle levylle ''[[Sinä (albumi)|Sinä]]'', joka ilmestyi hänen 40-vuotispäivänään 19. helmikuuta 1990.<ref name="Tuominen"/> Leskinen on kertonut, että hänen silloinen naisystävänsä Anni oli melkein jokaisen levyn kappaleen ”lähde tai alkujuuri”.<ref>Leskinen,REF s. 201<name="AutoCV-10"/ref>
 
Vuonna 1990 Leskistä syytettiin aiheettomasti [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksesta]]. Eräs vangittuna ollut huumekauppias kertoi poliisille myyneensä huumeita muun muassa Leskiselle, ja lausunnon pohjalta Leskistä vastaan nostettiin [[syyte]].<REF name="AutoU0-17"/> Syyte hylättiin [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeudessa]] 22. marraskuuta 1990, ja ilmiantaja sekäapureineen hänentuomittiin apurinsaperättömästä tuomittiinilmiannosta yli vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin perättömästä ilmiannosta.<REF name="AutoU0-18"/><REF name="AutoU0-19"/> Leskinen nostipuolestaan vuorostaannosti syytteen valtiota vastaan ja vaati korvauksia muun muassa aiheettomasta pidätyksestä, vapaudenriistosta ja henkisestä kärsimyksestä.<ref name="RARE5"/> [[Helsingin hovioikeus]] määräsi elokuussa 1995 valtion maksamaan korvauksia Leskiselle 39&nbsp;750 markkaa.<REF name="AutoU0-20"/><REF name="AutoU0-21"/> Oikeudenkäyntiprosessi oli Leskiselle raskas ja haittasi hänen työtään pitkän aikaapitkään.<ref name="Tuominen"/> Myöhemmin hän saattoi kuitenkin todeta: ”Tärkeitä vuosia kehittymiseni kannalta ovat 1988 (maksakirroosi) ja 1990 (joutava oikeudenkäynti): noina vuosina pääsin itseni kanssa tasapainoon ja valtion niskan päälle”.<ref name="Tampere kirjasto"/>
 
=== Uran jatkaminen 1991–2004===
[[Tiedosto:Mikkoalatalo11.JPG|thumb|upright|Mikko Alatalo, Juice Leskisen pitkäaikainen yhteistyökumppani. KuvaMikko Alatalo vuodeltavuonna 2008.]]
Leskinen kokosi Grand Slamin uudestaan vuonna 1991, ja se julkaisi ensin singlen ”[[Pienestä pitäen]]” ja sitten LP:n ''[[Taivaan kappaleita]]'' (1991), joka myi platinaa.<ref name="RARE5"/> ”Pienestä pitäen” on positiivinen rakkauslaulu, sillä Leskinen oli silloin tavannut tulevan vaimonsa Annelen.<ref name="Tuominen"/> Levyn suurin hitti oli kuitenkin ”[[Norjalainen villapaita]]”.<ref name="MAN3"/>
 
Grand Slamin jäsenillä oli kuitenkin paljon muitakin tehtäviä, joten Leskinen päätti koota uuden yhtyeen, jonka nimeksi tuli Juice Leskinen ETC (”etsii”). Siinä soittivat basisti [[Jukka Kampman]], rumpali [[Taru Huhtajärvi]], kitaristi [[Kati Pyykkö]] ja viulisti ja kosketinsoittaja [[Henrik Perelló]]. Yhtye julkaisi 1992 mini-LP:n ''[[Simsalabim Jim]]''. ETC jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi kokoonpanoksi, ja vuonna 1993 Leskinen teki jo eri kokoonpanon kanssa ”aikuisten makuun sopivan lastenlevyn” ''[[Haitaribussi]]''.<ref name="RARE6"/> Nämä levyt jäivät kuitenkin pienemmälle huomiolle kuin ''Taivaan kappaleita''.<ref name="MAN3"/>
 
1990-luvulla Leskinen alkoi keskittyä yhä enemmän kirjoittamiseen ja saavutti myös kriitikoiden hyväksynnän runokokoelmilla ''[[Räkä ja Roiskis]]'' (1992) sekäja ''[[Äeti]]'' (1994).<ref name="Netlibris"/> Vuonna 1994 hän sai myös [[Vuoden runoilija]] -palkinnon,<ref name="POMUS"/> ja 1998 [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta]] tilasi häneltä juhlarunon [[Maamme]]-laulun 150-vuotisjuhlaan.<ref name="In memorian"/> 1990-luvun loppua kohti levytystahti harveni ja jatkuvat esiintymiskiertueet loppuivat. Leskisen levyt eivät saaneet yhtä paljon suosiota kuin ennen, ja hän menetti vähitellen asemansa johtavana kotimaisena lauluntekijänä.<ref name="Tuominen"/>
 
Levytyksissä oli ''Haitaribussin'' (1993) jälkeen kolmen vuoden tauko. Leskinen meni naimisiin, tuli kahden lapsen isäksi ja piti isyyslomaa.<ref name = "Konttinen"/> Vuonna 1996 ilmestyi LP ''[[Kiveä ja sämpylää]]'', jälleen uuden kokoonpanon kanssa. Levyllä soittivat muun muassa [[Yö (yhtye)|Yö]]-yhtyeen kitaristi [[Markku Petander]] ja, ex-[[Skädäm]] rumpali [[Jukka Mänty-Sorvari]] sekäja [[Eppu Normaali]]n kitaristi [[Pantse Syrjä]].<ref name="RARE6"/> Samana vuonna ilmestyi myös runokokoelma ''[[Jumala on]]''.<ref name="POMUS"/> Seuraava LP ilmestyi 2000, kun Leskinen täytti 50 vuotta. Sen nimeksi tuli ''[[L (albumi)|L]]'', joka on 50 [[roomalaiset numerot|roomalaisin numeroin]], mutta voi viitata myös sukunimen ensimmäiseen kirjaimeen. Levyä on luonnehdittu kuulijasta riippuen joko monipuoliseksi tai sekavaksi kuulijasta riippuen.<ref name ="Tuominen"/> Leskisen 50-vuotisjuhlien kunniaksi [[Tampere-talo]]ssa pidettiin myös juhlakonsertti.<REFref name="RARE6"/> Leskisen viimeiset soololevyt olivat ”pelimannihenkinen” LP ''[[Vaiti, aivan hiljaa]]'' (2002) ja single ”[[Sä olet kaunis]]” (2003).<ref name="Tuominen"/>
 
Vuonna 2002 Juice Leskinen, [[Remu Aaltonen]] ja [[Dave Lindholm]] tekivät yhteisen kiertueen, jolla tehtyjä nauhoituksia julkaistiin vuonna 2008 albumina ''[[JuiceRemuDave – Live!]]''.<REF name="AutoU0-24"/>
Rivi 125 ⟶ 124:
===Terveyden heikkeneminen ja viimeiset vuodet 2005–2006===
[[Tiedosto:Juice Leskisen hauta kesäkuussa 2008.jpg|thumb|upright|Leskisen hautakivi kesäkuussa 2008.]]
Leskinen poltti ketjussa [[tupakointi|tupakkaa]] ja käytti runsaasti [[Alkoholijuoma|alkoholia]].<ref name="Mattila"/><ref name="Sydän-Häme"/> Viimeisinä vuosinaan hän kärsi munuaisten vajaatoiminnasta, [[kirroosi|maksakirroosi]]stamaksakirroosista ja aikuisiän [[diabetes|diabeteksesta]].<REF name="siunaus"/> Lisäksi hänelle oli ainakin Harri Rinteen mukaan diagnosoitu erilaisia [[Masennus|depressioita]], [[paniikkihäiriö]] sekäja [[Aspergerin oireyhtymä]].<REF name="AutoU0-25"/>
 
Vuoden 2004 marraskuussa pidetyn ''Klassikoiden illan'' jälkeen Leskinen esiintyi lähinnä klubikeikoilla kitaristi Ari Kankaanpään kanssa. Hänen viimeiseksi levytyksekseen jäi ”Klovni heittää veivin” -kappaleen uusintanauhoitus tammikuussa 2005.<ref name="Tuominen"/> Hän esiintyi vielä Tuuliajolla-kiertueen loppukonsertissa 20. elokuuta 2006 [[Kuopio]]n satamatorilla,<REF name="AutoU0-26"/> mikä oli tiettävästi hänen viimeinen julkinen esiintymisensä. Esiintymisestä on julkaistu muutaman minuutin tallenne ''Tuuliajolla 2006 – rock-elokuva Saimaalta'' -DVD-julkaisulla. Juice Leskinen kuoli 24. marraskuuta 2006 56-vuotiaana [[Tampereen yliopistollinen sairaala|Tampereen yliopistollisessa sairaalassa]]. Hän oli kieltäytynyt [[dialyysi]]hoidosta, jonka varassa hänen elintoimintonsa olivat pitkänjo aikaa jopitkään olleet.<REF name="AutoU0-27"/>
 
Keväällä 2006 Leskinen oli vielä tavannut [[kustannustoimittaja]]ansa Anna-Kristiina Kervistä, mutta hänen voimansa olivat jo ehtymässä, ja Kervinen pyysi runoilija [[Satu Koskimies]]tä järjestämään Leskisen runot yhtenäiseksi kokoelmaksi. Se ilmestyi nimellä ''[[Kosket]]'' helmikuussa 2007. Kokoelmassa on sekä onnellisia rakkausrunoja että raadollista sairaalakuvausta. Runokokoelman nimi sisältää Leskiselle tyypillisen sanaleikin; Kosket voi olla joko substantiivi tai verbi, joista verbillä voi vielä olla kaksi eri merkitystä.<REF name="ALVJ"/>
 
Juice Leskisen siunaustilaisuus järjestettiin Tampereella [[Aleksanterin kirkko|Aleksanterin kirkossa]] 9. joulukuuta 2006, ja hänet haudattiin Tampereen [[Kalevankankaan hautausmaa]]lle.<ref name="siunaus"/> Hautamonumentin on veistänyt taiteilija [[Timo Hannunen]]. Mustasta [[graniitti|graniitista]] tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia. Veistos symboloi luonnonvoimia, ja sen alkuideana oli virtaava vesi.<REF name="AutoU0-28"/> Leskinen oli vaihtanutmuuttanut vähän ennen kuolemaansa viralliseksi nimekseen Juhani Juice Leskinen, joka lukee myös hänen hautamuistomerkissään.<REF name="AutoU0-29"/>
 
Leskisen keräämä 2&nbsp;300 niteen kirjakokoelma päätyi – perikunnan kiistojen jälkeen – lopulta hänen tahtonsa mukaisesti Viola-kotiyhdistyksen omistamaan [[Juicen kirjasto]]on.<REF name="AutoU0-30"/><REF name="AutoU0-31"/>
 
== Henkilökuva ==
{{sitaatti2|right|Oliko se keikkailu, julkisuus, ujous vai petolliset ihmiset, jotka muuttivat nuoren, olemukseltaan perusiloisen Juicen epäluuloiseksi, välillä katkeraksi Juhaniksi? Et uskonut enää kovin paljon ihmisiin loppuvuosina, sen mitä puhuimme. Sitä paitsi oliko noin älykkään ihmisen vaikea olla onnellinen, kun näki ympärillään niin paljon mielettömyyttä?|Mikko Alatalo <REF name="AutoU0-52"/>}}
Luonteeltaan Leskistä on kuvattu ujoksi, ja hänen piti tehdä paljon töitä voittaakseenpiirteen voittamiseksi tai peittääkseen tämän ominaisuudenpeittämiseksi.<ref name ="CD-boksi"/> Pikkuveljensä mukaan hän oli herkkä eikä ollenkaan itsevarma, ja joskus lehtijutut sekäja arvostelut sattuivat häneen kipeästi. Hän ei kuitenkaan paljastanut tätä puolta itsestään muille kuin lähimmille ihmisille.<ref name ="Arvo"/> Anna-Kristiina Kervinen on sanonut, että Leskinen oli herkkä ja haavoittuvainen, vaikka peittikinpeitti sitä ”remuamisella ja rehvastelulla”.<ref name="ALVJ"/> Myös Harri Rinteen mukaan hän oli ujo ja sivullisten tuijottaminen sekäja osoittelu häiritsivät häntä. Alkoholi oli yksi keino tulla toimeen ujouden kanssa.<REF name="AutoU0-32"/> 2000-luvun alussa Leskisellä diagnosoitiin [[Aspergerin oireyhtymä]].<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http:"AutoCV-11"//www.iltalehti.fi/terveys/200812228659018_tr.shtml | Nimeke = Aspergerin oireyhtymä vaikeuttaa sosiaalisia tilanteita | Terveys | Iltalehti.fi | Julkaisija = Iltalehti.fi | Viitattu = 18.1.2011}}</ref>
 
Toisaalta Leskistä on luonnehdittu myös voimakkaaksi, itsepäiseksi ja avoimen itsekeskeiseksi persoonaksi.<ref name="Mattila"/> Kervisen mukaan hän piti itseään nerona ja saattoi sanoa olevansa ”helevetin hyvä” sekäja ”jumalauta paras”.<refREF name="In memorian">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.tammi.fi/uutiset/37|Nimeke = Juice Leskinen 19.2.1950 – 24.11.2006 In Memorian|Tekijä = Kervinen, Anna-Kristiina|Julkaisu = Kustannusosakeyhtiö Tammen kotisivut|Ajankohta = 27.11.2006|Julkaisupaikka = |Viitattu = 27.8.2010}}</ref> Leskinen onmyönsi itsekin myöntänyt, että vaatimattomuus ei kuulunut hänen hyveisiinsä eikä hänellä ollut juuri ollut stressinsietokykyä. Harri Rinne on kuvannut häntä välillä hankalaksikin taiteilijaksi, joka oli juuttunut omaan rooliinsa.<ref name="Siinäpä tärkeimmät"/>
 
Tiskijukkana ja roudarina toimineen Kimmo Torkkelin mukaan Leskisen persoonassa yhdistyivät sekä tunteet ettäja järki, ja hänellä oli kielellisten lahjojen lisäksi hänellä oli ilmiömäinen muisti.<ref name="Sydän-Häme"/> Sekä Alatalo että Rinne ovat muistelleet, että Leskinen kirjoitti usein kappaleiden tekstit valmiiksi kerralla, ilman mitään luonnoksia, koska hän oli miettinyt kaiken valmiiksi jo päässään.<ref name="Tuominen"/><REF name="AutoU0-33"/> Hän oli erittäin verbaalinen ja riimitteli jopa puhuessaan, niin että lause saattoi yhtäkkiä päättyä osuvaan loppusointuun.<ref name="In memorian"/>
 
Leskinen oli [[Avioliitto|naimisissa]] kolmesti: Tarja Leskisen (o.s. Numminen) kanssa 1977–1987, Annele Salosen kanssa 1993–2002 ja Sari Leskisen (o.s. Savikko) kanssa 2004–2006. Hänellä oli neljä lasta: tytär Johanna Tarja Leskisen kanssa, poika Leevi ja tytär Eeva-Maaria Annele Salosen kanssa sekäja yksi avioton poika Joona. Toisen avioliittonsa päätyttyä Leskinen luonnehti itseään: ”Olen hyvä isä, mutta huono perheenisä.”<ref name="Bio7"/><REFref name="Konttinen"/> Leskisen esikoislapsi, vuonna 1977 syntynyt Johanna, kärsi huumeongelmasta ja kuoli 31-vuotiaana helmikuussa 2009.<REF name="AutoU0-34"/>
 
== Taiteilijakuva ==
 
===Muusikko ja esiintyjä===
{{sitaatti2|right|Vaikka sanotaan, että kirjailijan ”minä” ilmenee vain hänen teoksissaan ja vaikka tuntuu naurettavalta selittää julkisia tekoja yksityiselämän tapahtumien kautta, Juice Leskisen tuotantoa voi minusta ymmärtää alustavasti vasta hänen lähempien naissuhteidensa kautta, jos sittenkään.|Harri Rinne<REF name="AutoU0-35"/>}}
 
Leskinen ymmärsi omasta mielestään musiikkia varsin rajallisesti. Hän ei ollut kovin kiinnostunut musiikkinsa kehittämisestä vaan uudistui musiikillisesti lähinnä uusien muusikoiden avulla.<ref name="Tuominen"/> Häntä on pidetty tyypillisenä suomalaisena [[laulaja-lauluntekijä]]nä, jonka suhde musiikkiin on yksinkertaisempi kuin tekstiin. Säveltäjänä hän käytti varmoja muutaman soinnun rakenteita ja vältti liian vaikeita melodioita, jotta ne eivät veisi liikaa huomiota tekstiltä. Toisaalta hän oli opiskellut itsekseen musiikin teoriaa ja saattoi sovittaa jopa kappaleiden [[jousisoitin|jousi]]- ja [[puhallinsoitin|puhallinosuudet]].<REF name="AutoU0-36"/> Lauluosuutensa hän saattoi äänittää studiossa vain yhdellä otolla.<ref name="Tuominen"/> Hän korosti toistuvasti, että tekstit olivat hänelle tärkeimpiä, eikä hän olisi aluksi halunnut edes laulaa itse omia kappaleitaan.<ref name="CD-boksi"/>
{{sitaatti2|right|Vaikka sanotaan, että kirjailijan ”minä” ilmenee vain hänen teoksissaan ja vaikka tuntuu naurettavalta selittää julkisia tekoja yksityiselämän tapahtumien kautta, Juice Leskisen tuotantoa voi minusta ymmärtää alustavasti vasta hänen lähempien naissuhteidensa kautta, jos sittenkään.|Harri Rinne <REF name="AutoU0-35"/>}}
 
Leskinen ymmärsi omasta mielestään musiikkia varsin rajallisesti. Hän ei ollut kovin kiinnostunut musiikkinsa kehittämisestä vaan uudistui musiikillisesti lähinnä uusien muusikoiden avulla.<ref name="Tuominen"/> Häntä on pidetty tyypillisenä suomalaisena [[laulaja-lauluntekijä]]nä, jonka suhde musiikkiin on yksinkertaisempi kuin tekstiin. Säveltäjänä hän käytti varmoja muutaman soinnun rakenteita ja vältti liian vaikeita melodioita, jotta ne eivät veisi liikaa huomiota tekstiltä. Toisaalta hän oli opiskellut itsekseen musiikin teoriaa ja saattoi sovittaa jopa kappaleiden [[jousisoitin|jousi]]- ja [[puhallinsoitin|puhallinosuudet]].<REF name="AutoU0-36"/> Lauluosuutensa hän saattoi äänittää studiossa vain yhdellä otolla.<ref name="Tuominen"/> Hän korosti toistuvasti, että tekstit olivat hänelle tärkeimpiä, eikä hän olisi aluksi halunnut edes laulaa itse omia kappaleitaan.<REF name="CD-boksi"/>
 
Leskinen oli eri kokoonpanoissa yleensä ensisijaisesti laulusolisti ja soitti lisäksi kitaraa. Kappaleessa ”Manserock” hänellä on pitkähkö kitarasoolokin. Albumilla ''[[Dokumentti (albumi)|Dokumentti]]'' Leskinen soittaa itse kaikkia soittimia.<ref name="RARE4"/> Hän ei ollut erityisen taitava soittaja, mutta kokosi yhtyeisiinsä ja levyilleen osaavia muusikoita. Varsinkin Anssi Tikanmäen sovitukset ovat tehneet Grand Slamin kanssa levytetyistä kappaleista kestäviä teoksia.<REF name="AutoU0-37"/>
 
Leskistä pidetään ensisijaisesti rock- tai pop-muusikkona.<REFref name="Bibl"/><ref name="Mattila"/> Myös sanaa ”[[kupletti|rock-kupletti]]” on käytetty kuvaamaan Leskisen kappaleita.<REFref name="Mattila"/> Kuitenkin esimerkiksi ”[[Viidestoista yö]]” ja ”[[Syksyn sävel (kappale)|Syksyn sävel]]” sijoittuivat 15 parhaan joukkoon [[Iskelmä (radioasema)|Iskelmä-radion]] järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaasta iskelmästä.<REF name="AutoU0-38"/> Albumilla ''[[Kiveä ja sämpylää]]'' kuullaan rockin lisäksi twistiä, [[humppa]]a ja [[marssi (musiikki)|marssia]].<ref name="RARE"/> ''[[Taivaan kappaleita|]]''Taivaan kappaleita'']] -albumilla kuultava ”[[Siniristiloppumme]]” on [[rap|räppiä]].<ref name="RARE5"/>
 
Esiintyjänä Leskinen oli tunnettu terävästä, spontaanista sanailusta ja huumorista.<ref name="Mattila"/> Aitoa, inhimillistä huumoria on jopa pidetty Leskisen kansansuosion tärkeimpänä syynä.<ref name ="CD-boksi"/> Rock-toimittaja [[Juho Juntunen]] on sanonut, että Leskisellä oli ”merkillinen taito ottaa yleisönsä ikään, sukupuoleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta”.<REF name="AutoU0-39"/> Vuodesta 1975 lähtien Leskinen päätti lähes jokaisen esiintymisensä ”[[Maamme]]”-lauluun, mikä herätti hänen mukaansa aluksi paljon pahennusta.<ref name="YOL"/> Keikoilla Leskinen soitti ”Suomi-kitaraa” (noin 1980 lähtien), soitinrakentaja [[Juha Nuutinen|Juha Nuutisella]] teetettyä [[Fender Telecaster|Telecaster]]-kitaraa, jonka runko oli Suomen kartan muotoinen.<ref>{{Verkkoviite |OsoiteREF name= http://www.museosolmu.fi/solmut/rokkia"AutoCV-mansesta/juice-ja-suomi-kitara|Nimeke = Juice ja Suomi-kitara|Julkaisu = Solmu – Tampereen museoiden sosiaalinen museopalvelu|Ajankohta = 19.2.2010|Viitattu = 25.8.2010}}<12"/ref>
 
=== Sanoittaja ===
[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] toimittajan [[Ilkka Mattila]]n muistokirjoituksen mukaan Leskinen toi suomalaiseen rockiin ”realistisen puheenparren sukupuolisanastoineen” ja teki oman, suomalaiseen kulttuurin sopivan tulkintansatulkinnan angloamerikkalaisen rockin lyriikasta. Hänen lauluissaan on henkilökohtaisia ihmissuhdekuvauksia, mutta myös satiirisen humoristisia ”rock-kupletteja”, joissa hän ivaa usein auktoriteetteja ja viranomaisia.<ref name="Mattila"/>
 
Muista suomalaisista sanoittajista Leskinen arvosti [[Juha Vainio]]ta. Omat sanoituksensa hän koki henkilökohtaisina: hän yritti selvittää asioita itselleen eikä niinkään yrittänyt vaikuttaa muihin. Leskinen oli myös joskus turhautunut siihen, että häneltä odotettiin sanoituksissa aina vitsejä.<REF name="AutoU0-40"/>
 
====Tyyli====
Leskisen teksteissä on paljon sanaleikkejä, moniselitteisyyttä ja assosiaatioita. Hän käyttää sanontoja ja kielikuvia, jotka voidaan ymmärtää eri tavoin.<REF name="AutoU0-41"/> Esimerkiksi kappaleen nimen ja säkeen ”musta aurinko nousee” voi ymmärtää ainakin kolmella eri tavalla.<ref name="Tuominen"/> Sanaleikkejä on paljon esimerkiksi kappaleissa ”Einarin polkupyörä”, ”Napoleonin mopo” ja ”Tarzanin kalsarit”. Kappaleeseen ”[[Löyly löi]]” Leskinen sai virikkeen Helsingin Sanomien kriitikolta, joka väitti, ettei kunnon kappaleessa voi olla ”suomalaista äätä, öötä ja yytä”.<ref name="Tuominen"/>
 
Suomalaisen rock-lyriikan henkilönnimistähenkilönimistä tehdyssä [[Tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt|pro gradu]] -työssä todetaan, että Leskisen sanoituksissa mainitaan paljon tunnettuja poliitikkoja, taiteilijoita ja muita julkisuuden henkilöitä. Esimerkiksi kappaleessa ”[[Villi länsi (kappale)|Villi länsi]]” mainitaan [[Ronald Reagan|Ronald]] ja [[Nancy Reagan]] sekä [[Margaret Thatcher]], ja ”[[Anne ja Jacques]]” kertoo [[Anne Pohtamo]]sta ja hänen seurustelustaan Jacques de la Fontainen kanssa.<REF name="AutoU0-42"/> Leskisen sanoituksia käsittelevässä pro gradussa todetaan, että Leskinen käyttää sanoituksissaan varsin suppeaa perussanastoa. Tekstin yllättävät ja rikkaat merkitykset eivät synny monipuolisen ja harvinaisen sanaston käytöstä, vaan tuttujen sanojen käyttämisestä yllättävillä ja monimielisillä tavoilla. Verbit ovat tärkeitä, ja niiden kautta korostuu tekstien toiminnallisuus. Substantiiveja on paljon: laulujen päähenkilöillä on nimi ja, ammatti sekäja muitakin määreitä.<REF name="AutoU0-43"/>
 
====Teemat====
Leskisen mielestä oli olemassa vain neljä aihetta, joista sanoituksia ylipäätään on mielekästä tehdä: ihminen, ihminen ja toinen ihminen, ihminen ja [[yhteiskunta]] sekä ihminen ja [[uskonto]].<REF name="AutoU0-44"/><REF name="AutoU0-45"/>
 
Leskisen sanoituksia tutkinut Lasse Halme on todennut, että niiden ihmiskuva on varsin ristiriitainen: niissä korostuu toisaalta vapaus ja elinvoimaisuus, toisaalta syvä ahdistus ja irrallisuus. Edellistä näkemystä edustaa esimerkiksi ”[[Ei elämästä selviä hengissä]]”, jälkimmäistä ”[[Myrkytyksen oireet]]”.<REF name="AutoU0-46"/> Hyvin monien laulujen aiheena on rakkaus, seksuaalisuus ja parisuhde. Ne voivat näyttäytyä positiivisina, elämää kannattelevina voimina (esimerkiksi ”[[Kaksoiselämää (kappale)|Kaksoiselämää]]”), mutta toisaalta niihin liittyy myös ristiriitoja, ongelmia ja ahdistusta (”Yhdessä itkien”). ”Syksyn sävelessä” on voimakas jännite myönteisen rakkauden ja surullisen menetyksen välillävälinen jännite.<REF name="AutoU0-47"/> Yhteiskuntaan ja sen vallanpitäjiin Leskinen suhtautuu johdonmukaisen kielteisesti, esimerkiksi kappaleissa ”Ajan henki” ja ”[[Ollaan ihmisiksi (kappale)|Ollaan ihmisiksi]]”.<REF name="AutoU0-48"/>
 
Uskonto on Leskisen tuotannossa usein esiintyvä aihe. Hän ei suhtaudu uskontoon kielteisesti, mutta arvostelee kirkkolaitosta ja kyynikoita, jotka käyttävät hyväkseen toisten uskonnollisia tunteita hyväkseen.<REF name="AutoU0-49"/> [[Jeesus]] on sanoituksissa usein selkeästi myönteinen hahmo, johon liitetäänyhdistyy kapinallisuus, itsenäisyys ja vapaus, kuten kappaleessa ”Twistin ylivoimaa”.<REF name="AutoU0-50"/> Leskinen on itse kertonut uskovansa ”isompiin voimiin” ja pitävänsä uskontoa tärkeänä osana elämää, vaikka hän suhtautuikin [[Raamattu]]un lähinnä kaunokirjallisena teoksena.<REF name="AutoU0-51"/>
 
Leskisen sanoituksille on ominaista myös omaelämäkerrallisuus: hänen elämänvaiheensa ja varsinkin naissuhteensa kuuluvat selvästi hänen kappaleissaan. Esimerkiksi ”Anni Domini” kertoo Leskisen silloisesta naisystävästä Annista<ref>{{Verkkoviite |OsoiteREF name= http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/pate"AutoCV-levyttaa-harvinaista-juicea-lue-lista-kappaleista13"/152075|Nimeke = Pate levyttää harvinaista Juicea – lue lista kappaleista|Tekijä = Holopainen, Simo|Julkaisu = Aamulehti|Ajankohta = 10.8.2009|Viitattu = 25.8.2010}}{{404}}</ref> ja ”Hieno nainen” hänen viimeisestä vaimostaan Sarista.<REFref name="AutoU0-52"/> Suhdettaan julkisuuteen Leskinen käsittelee muun muassa kappaleissa ”Hittejä ja idoleita” ja ”Skitsofrenia”.<ref name ="CD-boksi"/>
 
=== Runoilija ja kirjailija ===
{{sitaatti2|right| Laulujen tekijänä ja omaäänisenä esittäjänä Juice Leskinen on ansaitusti nostettu kansakunnan kaapin päälle, mutta hänen runokokoelmansa ovat olleet hankalammin kehuttavissa. Aina hän kuitenkin oli paitsi hyvin itsetietoinen myös kulttuuritietoinen runoilija, tradition kantaja. |Hannu Kankaanpää <ref name="Kankaanpää"/>}}
Leskisen runoutta on nimitetty sillisalaatiksi tai runsaudensarveksi, jossa keskeisiä elementtejä on muun muassa [[nonsense]], sanaleikit ja murrekokeilut. Osa runoista on hyvin itsekeskeistä, mutta mukana on myös laajempaa, yhteiskunnallista ja historiallista kronikointia.<REF name="Karjalainen"/> Vaikka Leskisen runoja on pidetty itsekeskeisinä, ne eivät ole kuitenkaan itsekkäitä vaan poikkeuksellisen omakohtaisia, omaelämäkerrallisia ja tunnustuksellisia. Hänen viimeisen kokoelmansa runot ovat paljaita ja rehellisiä, jopa armottomia häntä itseään kohtaan.<ref name="ALVJ"/>
 
Leskisen runoutta on nimitetty sillisalaatiksi tai runsaudensarveksi, jossa keskeisiä elementtejä ovat muun muassa [[nonsense]], sanaleikit ja murrekokeilut. Osa runoista on hyvin itsekeskeistä, mutta mukana on myös laajempaa, yhteiskunnallista ja historiallista kronikointia.<ref name="Karjalainen"/> Vaikka Leskisen runoja on pidetty itsekeskeisinä, ne eivät ole kuitenkaan itsekkäitä vaan poikkeuksellisen omakohtaisia, omaelämäkerrallisia ja tunnustuksellisia. Hänen viimeisen kokoelmansa runot ovat paljaita ja rehellisiä, jopa armottomia häntä itseään kohtaan.<ref name="ALVJ"/>
Leskisen kieltä on pidetty selkeänä ja oivaltavana. Hän pyrki puhuttelemaan suoraan kaikenikäistä yleisöä eikä niinkään välittänyt siitä, miten esimerkiksi runoutta on yleensä kirjoitettu.<ref name="Netlibris"/> Seppo Roth arvioi vuonna 1992 Leskisen kielenkäyttöä: ”Juice Leskinen kääntelee nykysuomea kuin savenvalaja. Hän tekee siitä tarvekaluja, koristeita, mitä vain.”<ref name="Tampere kirjasto"/> Sanaleikkien avuilla hän testasi myös kielen rajoja ja mahdollisuuksia.<ref name="Karjalainen"/> Kaksois- ja jopa kolmoismerkitykset ovat tyypillisiä sekä Leskisen runoissa että lauluteksteissä. Kirjoittajan lukeneisuus näkyy myös hänen runoistaan, jotka ovat täynnä viitteitä kaunokirjallisuuteen, Raamattuun ja populaarimusiikkiin.<ref name="ALVJ"/>
 
Leskisen kieltä on pidetty selkeänä ja oivaltavana. Hän pyrki puhuttelemaan suoraan kaikenikäistä yleisöä eikä niinkään välittänyt siitä, miten esimerkiksi runoutta on yleensä kirjoitettu.<ref name="Netlibris"/> Seppo Roth arvioi vuonna 1992 Leskisen kielenkäyttöä: ”Juice Leskinen kääntelee nykysuomea kuin savenvalaja. Hän tekee siitä tarvekaluja, koristeita, mitä vain.”<ref name="Tampere kirjasto"/> Sanaleikkien avulla hän testasi myös kielen rajoja ja mahdollisuuksia.<ref name="Karjalainen"/> Kaksois- ja jopa kolmoismerkitykset ovat tyypillisiä sekä Leskisen runoissa että lauluteksteissä. Kirjoittajan lukeneisuus näkyy myös hänen runoistaan, jotka ovat täynnä viitteitä kaunokirjallisuuteen, Raamattuun ja populaarimusiikkiin.<ref name="ALVJ"/>
Leskinen luki paljon, etenkin kotimaista kaunokirjallisuutta. Suosikkikirjailijoikseen ja hengenheimolaisikseen hän on maininnut muun muassa [[Eino Leino]]n, [[Lauri Viita| Lauri Viidan]], [[Erno Paasilinna]]n ja [[Veikko Huovinen|Veikko Huovisen]].<ref name="Tampere kirjasto"/><REF name="YOL"/> Erityisesti Leskinen arvosti [[Kalle Päätalo]]a ja tunsi hänen tuotantonsa hyvin.<REF name="AutoU0-53"/> Nuoremmasta polvesta hän on eräässä haastattelussa kertonut kunnioittavansa [[A. W. Yrjänä]]ä.<ref name="YOL"/> [[Soundi]]-lehden päätoimittaja Timo Kanerva on sanonut muistokirjoituksessa, että Leskisen tuotannossa ”[[Bob Dylan]], [[Jack Kerouac]], [[The Beatles]] ja [[Led Zeppelin]] löivät kättä Lauri Viidan, Eino Leinon, [[Mika Waltari]]n, [[Reino Helismaa|Repe Helismaan]] ja [[Juha Vainio|Junnu Vainion]] kanssa”.<REF name="AutoU0-54"/>
 
Leskinen luki paljon, etenkin kotimaista kaunokirjallisuutta. Suosikkikirjailijoikseen ja hengenheimolaisikseen hän on maininnut muun muassa [[Eino Leino]]n, [[Lauri Viita| Lauri Viidan]], [[Erno Paasilinna]]n ja [[Veikko Huovinen|Veikko Huovisen]].<ref name="Tampere kirjasto"/><ref name="YOL"/> Erityisesti Leskinen arvosti [[Kalle Päätalo]]a ja tunsi hänen tuotantonsa hyvin.<REF name="AutoU0-53"/> Nuoremmasta polvesta hän on eräässä haastattelussa kertonut kunnioittavansa [[A. W. Yrjänä]]ä.<ref name="YOL"/> [[Soundi]]-lehden päätoimittaja [[Timo Kanerva]] on sanonut muistokirjoituksessa, että Leskisen tuotannossa ”[[Bob Dylan]], [[Jack Kerouac]], [[The Beatles]] ja [[Led Zeppelin]] löivät kättä Lauri Viidan, Eino Leinon, [[Mika Waltari]]n, [[Reino Helismaa|Repe Helismaan]] ja [[Juha Vainio|Junnu Vainion]] kanssa”.<REF name="AutoU0-54"/>
Runoilija [[Hannu Kankaanpää]] on verrannut Leskistä Lauri Viitaan ja todennut, että kummatkin puolustavat pientä ihmistä esivaltaa vastaan satiirin ja huumorin keinoin. Kankaanpää arvostaa Leskistä ennen kaikkea [[keskeislyriikka|keskeislyriikan]] ja [[balladi]]en tekijänä, vaikka arvostelee monia hänen runojaan myös yksioikoisiksi ja ilmaisultaan kapeiksi.<ref name="Kankaanpää">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20070210SI1KU02jbr= | Nimeke=”Elämää minä kaipaan” Juice Leskisen viimeiset runot tilittävät, uhmaavat ja koskettavat | Tekijä=Kankaanpää, Hannu | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=10.2.2007 | Viitattu=9.8.2010}}</ref> Kustannustoimittajansa mukaan Leskinen oli runoilijana ennen kaikkea riimittelijä eikä ollut kiinnostunut kokonaisen kokoelman hahmottelusta tai suurista teemoista.<ref name="In memorian"/>
 
Runoilija [[Hannu Kankaanpää]] on verrannut Leskistä Lauri Viitaan ja todennut, että kumpikin puolustaa pientä ihmistä esivaltaa vastaan satiirin ja huumorin keinoin. Kankaanpää arvostaa Leskistä ennen kaikkea [[keskeislyriikka|keskeislyriikan]] ja [[balladi]]en tekijänä, vaikka arvostelee monia hänen runojaan myös yksioikoisiksi ja ilmaisultaan kapeiksi.<REF name="Kankaanpää"/> Kustannustoimittajansa Anna-Kristiina Kervinen mukaan Leskinen oli runoilijana ennen kaikkea riimittelijä eikä ollut kiinnostunut kokonaisen kokoelman hahmottelusta tai suurista teemoista.<ref name="In memorian"/>
 
== Keskeinen tuotanto ja menestys==
=== Äänilevyt ===
{{Pääartikkeli | [[Juice Leskisen diskografia]]}}
Juice Leskinen teki uransa aikana eri yhtyeiden ja esiintyjien kanssa yhteensä 28 albumia.<REF name="AutoU0-1"/> Niistä viimeinen oli vuonna 2002 nauhoitettu ''JuiceRemuDave – Live!'', joka julkaistiin vuonna 2008.<REFref name="AutoU0-24"/> Leskisen kaikki singlet sekäja eri kokoelmilla tai muiden artistien levyillä julkaistut kappaleet on julkaistu kuuden CD-levyn kokoelmana ''[[Syksyn sävel – Kaikki singlet 1974–2004]]'', jossa on yhteensä 134 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite |OsoiteREF name= http:"AutoCV-14"//www.johannakustannus.fi/kauppa/923|Nimeke = Juice Leskinen: Syksyn sävel – Kaikki singlet 1974–2004|Julkaisija = Johanna Kustannus|Viitattu = 13.8.2010}}{{404}}</ref> Suomen äänitearkistoon on luetteloitu 347 hänen esittämäänsä,<REF name="AutoU0-57"/> 365 säveltämäänsä<REF name="AutoU0-58"/> ja 554 hänen sanoittamaansa kappaletta.<REF name="AASAN"/>
 
Juice Leskisen levyjä onoli myyty vuoteen 2006 mennessä yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta.<ref name="Mattila"/> Leskisen myydyimmät albumit ovat ''[[Yölento (albumi)|Yölento]]'' (1986), ''[[Sinä (albumi)|Sinä]]'' (1990), ''[[Taivaan kappaleita]]'' (1991) ja kokoelma-albumi ''[[Kautta aikain]]'' (1997).<REF name="AutoU0-59"/> Singlelistan ykkösenä on ollut viisi Leskisen kappaletta: ”[[Marilyn (kappale)|Marilyn]]” elokuusta lokakuuhun 1974, ”[[Jyrki boy]]” marraskuusta 1974 helmikuuhun 1975, ”[[Se oli jautaa]]” kesäkuussa 1975, ”[[Kaksoiselämää (kappale)|Kaksoiselämää]]” huhtikuussa 1986 ja ”[[Pienestä pitäen]]” 24.6.–7.7.1991.<REF name="AutoU0-60"/> Vuonna 1995 pidetyssä [[Radiomafian top 500]] -äänestyksessä listalle sijoittui kolme Leskisen kappaletta sijoittui listalle: ”[[Syksyn sävel (kappale)|Syksyn sävel]]”, ”[[Viidestoista yö]]” ja ”[[Musta aurinko nousee]]”.<REF name="AutoU0-61"/> Helsingin Sanomien vuonna 2007 järjestämässä ”Rakkaimmat rockit” -äänestyksessä lukijat ehdottivat ensimmäisellä kierroksella yhteensä nelisensataa laulua, joista 24 oli Juice Leskisen esittämiä, enemmän kuin yhdelläkään toisella artistilla.<REF name="AutoU0-62"/> Lopullisessa äänestyksessä ”Viidestoista yö” oli neljäs.<REF name="AutoU0-63"/>
 
Leskinen teki lauluja myös muille artisteille. EsimerkiksiLeskisen säveltämiä ja sanoittamia ovat esimerkiksi ”[[Rakkauden haudalla]]” ([[Sakari Kuosmanen]] ja [[Jonna Tervomaa]]), ”[[Ringo ja Aku]]” ([[Aku Syrjä]]) ja hyväntekeväisyyssingle ”[[Maksamme velkaa]]” ([[Apua! Orkesteri]]) ovat Leskisen säveltämiä ja sanoittamia. Hänen sanoituksiaan ovat muun muassa Yö-yhtyeelle tehdyt ”[[Ihmisen poika (kappale)|Ihmisen poika]]” ja ”[[Tia-Maria]]” sekä [[Kojo (laulaja)|Kojo]]n euroviisuedustuskappale ”[[Nuku pommiin]]”. Leskisen kääntämiä kappaleita ovat esimerkiksi [[Kirka]]n esittämä ”Soitin vain kun taas sua kaipaan” ([[Stevie Wonder]]in ”[[I Just Called to Say I Love You]]”) ja [[Pate Mustajärvi|Pate Mustajärven]] ”Synnyimme lähtemään” ([[Bruce Springsteen]]in ”[[Born to Run (kappale)|Born to Run]]”).<ref name="AASAN"/> Hän on myös kääntänyt useita [[Mikis Theodorakis]]in säveltämiä runoja, joita [[Arja Saijonmaa]] on esittänyt suomeksi, kuten [[Federico García Lorca|Federico García Lorcan]] ”Santiago”.<REF name="AutoU0-64"/>
 
=== Kirjallinen tuotanto ===
Rivi 201 ⟶ 199:
Juice Leskisen kirjallinen tuotanto käsittää runoja, lastenkirjallisuutta, henkilöhistoriaa, suomennoksia ja lukemattomia kirjoituksia eri lehdissä ja antologioissa. Yhteensä hän julkaisi 12 runokokoelmaa, neljä lastenkirjaa ja neljä muuta teosta.<ref name="Tampere kirjasto"/> Vuonna 1989 ilmestynyt kokoelma ''Iltaisin, kun veneet tulevat kotiin'' oli eräänlainen vedenjakaja, josta alkaen Leskisen tuotannon painopiste siirtyi musiikista lyriikkaan.<ref name="Karjalainen"/>
 
Leskisen ensimmäinen runokokoelma ''[[Sonetteja laumalle]]'' (1975) ihastutti Leskisen musiikin ihailijoita, mutta kirjallisuuskriitikot suhtautuivat nuivasti sekä siihen että seuraaviin teoksiin. Lastenkirja ''[[Räkä ja Roiskis]]'' (1992) oli ensimmäinen Leskisen kirja, joka sai runsaasti kiitosta, ja ''[[Äeti]]'' (1994) oli ensimmäinen kriitikoitakin miellyttänyt runoteos.<ref name="Tampere kirjasto"/> Myös postuumisti julkaistu ''[[Kosket]]'' (2007) sai hyvän vastaanoton.<ref name="Karjalainen"/> Runouteen verrattuna proosateokset ''Kuka murhasi rock'n'roll tähden'' (1978) ja ''Päivää'' (1984) ovat jääneet melko tuntemattomiksi, eikä niitä ole pidetty yhtä tasokkaina.<REFref name="Tuntematon"/>
 
Leskinen toimiteki myös kääntäjänä. Hän onsuomennoksia, suomentanutkuten satiirisen Beatles-historiikin ''[[Paperback Writer (kirja)|Paperback Writer: Beatlesien elämä ja toiminta]]'' (1982), runomuotoisen Disney-sarjakuvaklassikon ''[[Silly Symphonies|Hassunkuriset sinfoniat – Silly Symphonies]]'' (1996) sekäja [[Stephen Sondheim]]in musikaalit[[musikaali]]t ''[[Sweeney Todd]]'' (1997), jonka ensi-ilta Suomessa oli [[Suomen Kansallisooppera]]ssa syyskuussa 1997,<REF name="AutoU0-65"/><REF name="AutoU0-66"/> ja ''[[A Little Night Music]]'' (1997?).<ref>[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sondheimin+musikaali+Suomeen+Juice+Leskisen+k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6ksen%C3%A4/1135263163282REF Sondheimin musikaali Suomeen Juice Leskisen käännöksenä.] ''Helsingin Sanomat'' 19.1.2011.<name="AutoCV-15"/ref> Leskinen on myös kirjoittanut nuorisonäytelmän ''Valto'' ja [[Veikko Lavi]]n elämästä kertovan näytelmän ''Isänmaan toivo''.<ref name="POMUS"/><ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http:"AutoCV-16"//www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=227&pid=906 | Nimeke = Valto| Julkaisu = Näytelmät.fi | Viitattu = 26.8.2010}}</ref> Lisäksi hän kirjoitti kirja-arvosteluja ja pakinoita muun muassa ''[[Savon Sanomat|Savon Sanomiin]]'', ''[[Hymy (lehti)|Hymyyn]]'' sekäja ''[[Aamulehti|Aamulehden]]'' kaupunkilehti ''Moroon''.<REF name="AutoU0-67"/><REF name="AutoU0-68"/>
 
== Vaikutus suomalaiseen rock-musiikkiin ==
{{sitaatti2|right|Kyllä Pelle Miljoonan aktiivisimmalta kaudelta, ''Moottoritie on kuuma'' -ajalta löytyy paljon sellaista kamaa, josta näkee suoraan, että se on kuunnellut kotiläksynsä tarkkaan. Häkellyttäviä määriä on yhteistä tavaraa. Eikä sitä voi pahakseen panna. Hienoa, että on kelvannut.|Juice Leskinen <REF name="AutoU0-69"/>}}
Timo Kanervan mukaan Juice Leskinen loi 1970-luvulla suomalaisen [[rock]]in yhdessä [[Hector]]in, [[Dave Lindholm]]in ja [[Tuomari Nurmio]]n kanssa. Leskinen oli heistä ainoa, jonka juuret eivät olleet [[Helsinki|Helsingissä]], ja hänen voidaan jopa sanoa antaneen ”myös [[Kehä III|Kehä Kolmosen]] ulkopuolelle syntyneille oikeuden tehdä rockia”.<ref name ="CD-boksi"/> Ilkka Mattila nimittää muistokirjoituksessaan Leskistä ”suomalaisen pop-musiikin kulmakiveksi”, ja [[Suomen kansallisbiografia|Kansallisbiografiassa]] häntä kuvataan ”suomalaisen rock-musiikin isähahmoksi”.<ref name="Mattila"/><ref name="Bibl"/> Häntä sanottiinon sanottu myös ”Suomi-rockin [[Urho Kekkonen|Kekkoseksi]]”, mikä viittasi hänen asemaansa johtohahmona.<REF name="AutoU0-70"/>
 
Leskinen lasketaan yhdeksi [[manserock]]-tyylisuunnan perustajista. Manserockille olivat ominaisia suomenkieliset, itse kirjoitetut suomenkieliset kappaleet ja omaperäinen pukeutuminen. Alkuvaiheen levyjä tuotti Love Records. Tyylilaji syntyi Juice Leskisen, [[Alwari Tuohitorvi|Alwari Tuohitorven]], [[Kaseva|Kasevan]]n ja [[Virtanen (yhtye)|Virtasen]] myötä.<REF name="MAN1"/> Se sai nimensä Coitus Intin ja Alwari Tuohitorven yhteisestä kiertueesta vuonna 1975. Pian kiertueen jälkeen Coitus Int hajotettiin, mutta nimitys ”manserock” jäi elämään.<REFref name="MAN2"/> Myöhemmin, vuonna 1981, Leskinen teki ''Ajan henki'' -albumille kappaleen ”Manserock”.<ref>{{VerkkoviiteREF | Osoitename=http:"AutoCV-17"//www.sunpoint.net/~olzu_1/levyt/lpt/ajan_henki.htm | Nimeke = Juice Leskinen Slam: Ajan henki | Tekijä=Hietanen, Olli | Ajankohta=19.9.2008 | Viitattu=13.8.2010}}{{404}}</ref>
 
1970-luvun lopulla [[punk]] tuli Suomeen, ja Tampereen seudulla perustettiin uusia [[uusi aalto (musiikki)|uuden aallon]] yhtyeitä, kuten [[Eppu Normaali]] ja [[Popeda]]. Niiden kautta Leskisen ja muiden ”manserockin isojen poikien” vaikutus levisi 1980-luvulla koko Suomeen.<REF name="AutoU0-71"/> [[Mikko Alatalo]] nimittää muistokirjoituksessaan Leskistä ”esipunkin taistelijaksi”, jonka mielestä lauluissa piti olla sanomaa ja rajua riimitystä.<REF name="Alatalo"/> Punk-sukupolveen häntä yhdisti, paitsi vastahankaisuus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan, hänenmyös tapansatapa asettaa kappaleen sisältö teknisen toteutuksen edelle. Monelle suomalaiselle punkkarille Leskinen oli tärkeämpi esikuva kuin esimerkiksi [[The Clash]] tai [[Sex Pistols]].<ref>LuotoREF & Montonen, s. 79–80<name="AutoCV-18"/ref> Eppu Normaalin laulaja ja sanoittaja [[Martti Syrjä]] on maininnut Juice Leskisen kuuluneen nuoruutensa seuratuimpiin idoleihin, joka innoitti Dave Lindholmin ja Hectorin ohella uskomaan suomenkieliseen rock-lyriikkaan.<REF name="AutoU0-72"/> Myöhemmin Leskisen merkityksestä ovat kertoneet myös [[Ismo Alanko]], [[Heikki Salo (muusikko)|Heikki Salo]], [[Jippu]], [[Kalle Ahola]], [[Tommi Liimatta]] ja [[Paula Vesala]].<REF name="AutoU0-73"/>
 
Leskisen uran alkupuolella muut yhtyeet esittivät hänen kappaleitaan vain hyvin harvoin hänen kappaleitaan, eikä hän itsekään yleensä pitänyt näitä harvoja yrityksiä onnistuneina. ”Ne yrittävät laulaa tarkoituksellisesti ohi samalla tavalla kuin minä, mutta eihän sitä voi tehdä.”<REF name="AutoU0-74"/> Myöhemmin monet artistit ovat tehneet Leskisen kappaleista uusia versioita, etenkin hänen kuolemansa jälkeen. Hänen tuotannostaan tehtyjä [[tribuuttialbumi|tribuuttialbumeita]] ovat esimerkiksi ''[[Laulava sydän – Juice Leskinen]]'' vuodelta 2000 ja [[Pate Mustajärvi|Pate Mustajärven]] ''[[Ollaan ihmisiksi]]'' vuodelta 2009.<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http://meteli.net/levy/Laulava"AutoCV-sydan-Juice-Leskinen19"/539 | Nimeke = Laulava sydän: Juice Leskinen| Julkaisu = Meteli.net| Viitattu = 13.8.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/pate"AutoCV-levyttaa-harvinaista-juicea-lue-lista-kappaleista/152075 | Nimeke = Pate levyttää harvinaista Juicea - lue lista kappaleista| Tekijä = Holopainen, Simo| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta = 10.8.2009 | Viitattu = 13.8.2010}}{{404}}<20"/ref> Leskisen musiikkia on esitetty myös hänestä kertovassa [[musikaali|musikaalissa]], joka sai ensi-iltansa [[Jyväskylä]]ssä [[Teatteri Eurooppa Neljä]]n esittämänä kesäkuussa 2011.<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=30&mode=premieres&premiere_id=226 | Nimeke = Juice"AutoCV-musikaali | Julkaisija = Teatterin tiedotuskeskus| Viitattu = 10.7.2011}}<21"/ref> Toinen Leskisestä kertova musikaali sai ensi-iltansa Tampereella [[Musiikkiteatteri Palatsi|Musiikkiteatteri Palatsissa]]ssa elokuussa 2011.<ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/27431"AutoCV-martti-syrja-pate-mustajarvi-ja-jumala-juice-musikaalin-lavalla| Nimeke = Martti Syrjä, Pate Mustajärvi ja Jumala Juice-musikaalin lavalla| Tekijä = Niemelä, Jari| Julkaisu = Tamperelainen| Ajankohta = 23.2.2011| Viitattu = 10.7.2011}}<22"/ref>
 
On arvioitu, että Juice Leskinen on vaikuttanut merkittävästi paitsi tamperelaisen rock-musiikin kehitykseen, myös siihen, että rock on Suomessa hyväksytty yhdeksi taidemuodoksi ”korkeakulttuurin” rinnalla.<REFref name="MAN3"/> [[Jukka Virtanen|Jukka Virtasen]] mukaan Leskinen teki angloamerikkalaisesta nuorisokulttuurista suomalaista taidetta.<ref name="IS"/> Leskisen arvostuksesta kertoo sekin, että presidentti [[Mauno Koivisto|Koivisto]] kutsui Leskisen [[Itsenäisyyspäivän vastaanotto|Linnan juhliin]] vuonna 1986 yhtenä ensimmäisistä rock-muusikoista.<ref name ="YOL"/><ref name="YLE_EA"/>
 
== Teokset Leskisestä ==
[[Kuva:Luoto montonen juice.jpg|thumb|Santtu Luodon ja Mikko Montosen ''Juice'' ilmestyi vuonna 2007.]]
Juice Leskisen elämää, tuotantoa ja uraa on käsitelty useammassakin kirjassa. Monet niistä perustuvat Leskisen haastatteluihin. Juho Juntunen kirjoitti 1981 ensimmäisestä Tuuliajolla-risteilystä kirjan, jossa Leskinen on merkittävässä osassa, ja Reijo Korpeinen toimitti 1987 haastattelumuotoisen kirjan ''Ekkös sää Juice oo'', jossa on mukana runsaasti laulutekstejä. Lasse Halme on tehnyt lisensiaatintutkielman Leskisen 19 LP-levyn kappaleiden teksteistä, ja tutkielma on ilmestynyt myös painettuna omakustanteena 1992.<ref>{{Kirjaviite | TekijäREF name= Halme, Lasse | Nimeke = Onko siinä sanoma? Mitä Juice todella sanoi?| Vuosi = 1992| Julkaisija = Omakustanne| Tunniste = ISBN 952"AutoCV-90-4037-7}}<23"/ref><ref>{{Kirjaviite |REF Tekijäname=Juntunen, Juho | Nimeke=Tuuliajolla – suuri rock and roll "AutoCV-risteily | Julkaisupaikka= Helsinki| Vuosi=2008 | Sivu=| Julkaisija=Like | Tunniste=ISBN 978-952-01-0191-6}}<24"/ref><ref>{{Kirjaviite |REF Tekijäname=Korpeinen, Reijo (toim.) | Nimeke=Ekkös sää Juice oo: Dokumentti Juice Leskisestä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951"AutoCV-0-14567-X}}<25"/ref>
 
Tamperelainen [[Radio 957]] teki vuonna 1990 Leskisen 40-vuotisjuhlan kunniaksi 40-osainen dokumenttisarjan ''Juice 40''. Siinä käytiin läpi koko hänen levytetty tuotanto kappale kappaleelta vuoteen 1990 asti. Mukana on myös julkaisemattomia äänityksiä Leskisen nuoruusvuosilta ja Coitus Int -yhtyeen alkuajoilta. Ohjelman tuottivat [[Harri Tuominen]] ja [[Waldemar Wallenius]]. Se esitettiin uusintana loppuvuodesta 2018 sekäja [[RadioPlay]]ssä. <ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= https://www.aamulehti.fi/a/201271408 | Nimeke = Jättimäinen Juice Leskinen "AutoCV-dokumentti Juice 40 palaa radioon | Tekijä = Pulliainen, Mikko| Ajankohta = 25.10.2018| Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 23.12.2018 }}<26"/ref> <ref>{{Verkkoviite | OsoiteREF name= https://radioplay.fi/podcast/juice"AutoCV-40/ | Nimeke = Juice 40| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = RadioPlay | Viitattu = 23.12.2018 }}<27"/ref>
 
Vuonna 2002 ilmestyi [[Harri Rinne|Harri Rinteen]] ''Juice ON Juice OFF'', jota on pidetty terävänä ja kriittisenä.<REFref name="Siinäpä tärkeimmät"/> Rinne luonnehtii Leskistä nimityksillä ”hullu, runoilija, juoppo ja profeetta”.<REF name="AutoU0-75"/> Vuonna 2005 Reijo Ikävalko teki kirjan ''Juicen äeti – Eini Kuikka'' (2005).<REF name="AutoU0-76"/>
 
Leskisen kuoleman jälkeen ilmestyi vuonna 2007 [[Esa KeronKero]]n kirjoittama ja [[Juha MetsonMetso]]n kuvittama ''Pieni kirja Juhani Leskisestä''.<REF name="AutoU0-77"/> Sitä on luonnehdittu ”henkilökohtaiseksi yksinpuheluksi”, joka kertoo yhtä paljon Kerosta itsestään kuin LeskisestäkinLeskisestä.<REF name="AutoU0-78"/> Samana vuonna julkaistiin myös laajempi teos, [[Santtu Luoto|Santtu Luodon]] ja [[Mikko Montonen|Mikko Montosen]] ''Juice'', jossa on myös Mikko Alatalon muistokirjoitus ja perusteellinen diskografia.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=REF Luoto, Santtu ja Montonen, Mikko |Nimikename= Juice|Vuosi=2007 |Julkaisija= Minerva | Tunniste= ISBN 978"AutoCV-952-492-088-9}}<28"/ref> Vaikka Luoto ja Montonen tunsivatkintunsivat Leskisen hyvin, heidän kirjaansa on arvosteltu kiireellä tehdyksi ”kaverikirjaksi”, joka ei tuo Leskisen taiteilijakuvaan mitään uutta.<ref name="Ksml"/>
 
VuonnaJuicesta ilmestyi vuonna 2014 ilmestyi ensimmäinen perusteellinen elämäkerta Juicesta, [[Antti Heikkinen (toimittaja)|Antti Heikkisen]] kirjoittama kirja ''Risainen elämä. Juice Leskinen 1950–2006''.<ref>{{Kirjaviite|TekijäREF name= Heikkinen, Antti|Nimike = Risainen elämä. Juice Leskinen 1950–2006|Vuosi = 2014|Julkaisija = Siltala|Tunniste = (sid.)}}<"AutoCV-29"/ref>
 
Leskinen ehti kirjoittaa muistelmiaan vuoteen 1988 asti. Kirja ilmestyi vuonna 2003 nimellä ''Siinäpä tärkeimmät''. Hän kertoo muistelmissa toisaalta omasta lahjakkuudestaan ja saavutuksistaan, mutta myös epäluulosta, ryyppäämisestä ja riidoista. Ilkka Mattilan arvion mukaan kirjan kieli on tiivistä ja nokkelaa varsinkin Leskisen kuvatessa lapsuuttaan ja nuoruusvuosiaan, mutta myöhemmät vaiheet on kuvattu rikkonaisemmin.<ref name="Siinäpä tärkeimmät"/>
 
Heinäkuussa 2016 [[Yle Radio Suomi|Yle Radio Suomessa]] esitetäänesitettiin heinäkuussa 2016 Juice Leskisestä kertova fiktiivinen 20-osainen kuunnelma ''Juicen Taivaallinen Aulabaari''. Kuunnelman käsikirjoittaja on elämäkerran kijoittanutkirjoittanut Antti HeikkisenHeikkinen ja ohjaaja [[Ola Tuominen]].<ref>{{Verkkoviite|julkaisuREF name=|Osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/09/juice"AutoCV-heinakuun-tahti-ylella|Nimeke=Juice on heinäkuun tähti Ylellä|Tekijä=Vartiainen, Heli|Ajankohta=9.6.2016|Julkaisija=Yleisradio Oy|Viitattu=6.7.2016}}<30"/ref>
 
Loppuvuodesta 2016 saasai ensi-iltansa [[Timo Tapio]]n ohjaama Leskisestä kertova elokuva ''[[Nahjus enkelini]]'' -elokuva.<ref>{{Verkkoviite|OsoiteREF name=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016062821808946_vi.shtml|Nimeke=Juice"AutoCV-elokuvaan etsitään ”humalaisia” avustajia|Tekijä=Vatka, Miia|Ajankohta=28.6.2016|Julkaisu=Iltalehti|Viitattu=28.6.2016}}<31"/ref> Kyseessä ei ole kuitenkaan elämäkertaelokuva, eikä se edes sijoitu Juice Leskisen elinaikaan. Leskistä elokuvassa esittää [[Ilkka Aro]].<ref>{{Verkkoviite|osoiteREF name=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016062821811448_vi.shtml|nimeke=Uusi Juice"AutoCV-elokuva ilmestyi kuin tyhjästä: ”Halusimme tulla vähän puun takaa”|julkaisu=Iltalehti|viitattu=28.6.2016|ajankohta=28.6.2016|kieli=}}<32"/ref>
 
Juice Leskisestä on tehty myös toinentoinenkin elokuva, Yellow Filmsin tuottama ''Juice'', joka perustuu [[Antti Heikkinen (toimittaja)|Antti Heikkisen]] kirjoittamaan  elämäkertakirjaan ''Risainen elämä'' -elämäkertakirjaan perustuva ''Juice''. Sen kuvaukset tehtiin vuonna 2017.  Teppo Airaksisen ohjaaman elokuvan pääosassa on [[Riku Nieminen]], ja se sai ensi-iltansa 26. joulukuuta 2018.<ref>{{Verkkoviite|osoiteREF name=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016062821809896_vi.shtml|nimeke=Juice"AutoCV-elokuvista jälleen erikoinen soppa – Yellow Filmsin tuottaja: ”Vaikuttaa talkooteokselta”|julkaisu=Iltalehti|viitattu=28.6.2016|ajankohta=28.6.2016|kieli=}}<33"/ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/007c4690-a06f-4398-babc-c99d1e54395d|nimeke=RikuREF Nieminen kertoo videolla faktoja uudesta Juice-elokuvasta - yllättyy itsekin musiikin määrästä filmissä: ”Oikeesti, mä en ees tienny!”|julkaisuname=www.iltalehti.fi|viitattu=2018"AutoCV-12-23|ietf-kielikoodi=fi}}<34"/ref>
 
[[Kuopion kaupunginteatteri]]ssa saa 2020 kantaesityksensä Leskisen musiikkiin perustuva draamakomedia työnimeltään ''Kaksoiselämää''. Näytelmän käsikirjoittaa Soundi-lehden entinen päätoimittaja [[Timo Kanerva]] ja ohjaa [[Olli-Matti Oinonen]].<ref>IikkaREF Taavitsainen: Uusi näytelmä juhlistaa Juice Leskisen musiikkia. Savon Sanomat, 16.8.2018, s. B7.<name="AutoCV-35"/ref>
 
== Palkinnot ja tunnustukset ==
Juice Leskiselle myönnettiin Erikois-Emma ensimmäisessä [[Emma-gaala]]ssa vuonna 1983, ja ”Kaksoiselämää” sai Vuoden iskelmä -Emman 1986.<REF name="AutoU0-79"/> Tampereen kaupungin säveltaidepalkinnon hän sai vuonna 1985 ja [[Valtion säveltaidetoimikunta|Valtion säveltaidepalkinnon]] 1989. Vuonna 1991 Leskiselle myönnettiin ensimmäinen [[Juha Vainio -palkinto|Juha Vainion sanoittajapalkinto]], ja hän sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon hän sai 1992. Vuonna 1994 Suomen runoilijaliitto valitsi hänet [[Vuoden runoilija]]ksi (''Poeta Finlandiae'').<REFref name="Tampere kirjasto"/> Lisäksi hänelle myönnettiin valtion puolikas taiteilijaeläke vuonna 2006.<ref name="YLE_EA"/> Leskinen arvosti Juha Vainio -palkintoa paljon ja piti sitä rakkaimpana palkintonaan. Saamaansa puolikasta taiteilijaeläkettä hän kommentoi sanomalla olevansa siten ”puoliksi ansioitunut”.<refREF name="IS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1276266 | Nimeke=”Hän kosketti niin monia suomalaisia” | Tekijä=Mäkinen, Vesa | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=25.11.2006 | Viitattu=31.8.2010}}</ref>
 
Leskisen synnyinkaupungissa Juankoskella on hänen kunniakseen 1980-luvulla nimetty [[Juicen tori]], jonne pystytettiin vuonna 1995 virolaisen kuvanveistäjän [[Villu Jaanisoo]]n suunnittelema näköispatsas.<REF name="AutoU0-80"/>
Rivi 263 ⟶ 261:
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="Mattila">{{Verkkoviite | Osoite=http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/1922/juice-leskinen | Nimeke=Leskinen oli suomalaisen popmusiikin kulmakivi | Tekijä=Mattila, Ilkka | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=25.11.2006 | Viitattu=4.8.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="Bibl">{{Kansallisbiografia|id = 1014|nimi = Leskinen, Juice (1950–2006).|tekijä = Mäkelä, Janne |vapaa=|ajankohta = 28.11.2006|viitattu = }}</ref>
 
<ref name="AutoU0-1Mattila">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20120429192607/http://igsmuistot.kirjastoths.fi/igsmuistokirjoitus/kysymykset1922/kysymys.aspx?ID=2cc62ea2juice-e181-4dce-9a61-d1bcd97a0c61leskinen | Nimeke=KysyLeskinen mitäoli vain:suomalaisen montakopopmusiikin kultalevyäkulmakivi Juice| LeskinenTekijä=Mattila, on saanutIlkka | JulkaisijaJulkaisu=IGS Helsingin KaupunginkirjastoSanomat | Ajankohta=25.11.2006 | Viitattu=104.38.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="Tampere kirjastoAutoCV-1" >{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20151104223728/http://www.tamperehs.fi/kirjastomuistot/pirkanmaankirjailijat/leskinen.htma1364354966068 | Nimeke = Juice (oik.Leskinen Paulion Matti Juhani) Leskinenkuollut | Julkaisu =Pirkanmaalaisia nykykirjailijoitaHelsingin Sanomat| JulkaisijaAjankohta =Tampereen Kaupunginkirjasto 25.11.2006| Viitattu =4 13.8.2010}}</ref>
 
<ref name="KarjalainenTampere kirjasto" >{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20110608081524/http://www.karjalainentampere.fi/Karjalainenkirjasto/Kulttuuripirkanmaankirjailijat/nero_nukkuu_sanat_valvovat_3551011leskinen.htmlhtm|Arkistoitu =14.5.2011 | Nimeke=NeroJuice nukkuu,(oik. sanatPauli valvovatMatti |Juhani) Tekijä=Kononen, SuonnaLeskinen | Julkaisu=KarjalainenPirkanmaalaisia nykykirjailijoita | AjankohtaJulkaisija=2007Tampereen Kaupunginkirjasto | Viitattu=174.38.2010}}</ref>
 
<ref name="Karjalainen">{{Verkkoviite | Osoite= https://web.archive.org/web/20080203174134/http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Kulttuuri/nero_nukkuu_sanat_valvovat_3551011.html | Nimeke=Nero nukkuu, sanat valvovat | Tekijä=Kononen, Suonna | Julkaisu=Karjalainen | Ajankohta=2007 | Viitattu=17.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/juice-leskinen-kosket/37675 | Nimeke=Juice Leskinen – Kosket | Tekijä=Immonen, Väinö | Julkaisu=Savon Sanomat | Ajankohta=10.2.2007 | Viitattu=9.8.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-2">Luoto & Montonen, s. 16, 20–21</ref>
 
<ref name="AAPELI">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20090226222842/http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/lei_l/leskinen_juice/ | Nimeke=Leskinen, Juice | Selite=Aapeli ja muita tuttavia | Julkaisija=Pohjois-Savon maakuntakirjasto | Viitattu=24.3.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/juice-leskisen-aiti-on-sitkea-selviytyja/207727/ | Nimeke = Juice Leskisen äiti on sitkeä selviytyjä | Tekijä = | Ajankohta = 12.4.2005 | Julkaisu = Kaleva | Viitattu = 19.6.2018 }}</ref>
 
<ref name ="Arvo">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/200711266894508_vi.shtml | Nimeke=”Rankka lapsuus” | Tekijä=Honkanen, Miia | Julkaisija=Iltalehti | Ajankohta=26.11.2007 | Viitattu=23.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-4">[https://www.youtube.com/watch?v=ZFy-QSZpuM4 Haastattelu vuodelta 2000]</ref>
 
<ref name="Netlibris">{{Verkkoviite | Osoite=http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=271 | Tekijä=Hanén, Jussi & Vesanen, Raisa | Nimeke=Tietoja kirjailijasta (Juice Leskinen: Sonetteja laumalle) | Julkaisija=Opetushallitus | Julkaisu=Nettilibris | Viitattu=20.3.2010}}</ref>
Rivi 289 ⟶ 293:
 
<ref name="AutoU0-6">Luoto & Montonen s. 28</ref>
 
<ref name="YOL">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/05/08/per-vers-kansan-runoilija/ | Nimeke=Per Vers, kansan runoilija | Tekijä=Erola, Jan | Julkaisija=Ylioppilaslehti | Ajankohta=1998 | Viitattu=11.3.2010}}</ref>
 
<ref name="RARE">{{Lehtiviite | Otsikko=Tausta Musiikille | Tekijä=Hietanen, Olli | Julkaisu=RARE Levynkeräilijän erikoislehti | Numero=4 | Vuosi=1993 | www=http://www.sunpoint.net/~olzu_1/yhtyeet/tausta.htm | Viitattu=10.3.2010}}{{404}}</ref>
Rivi 297 ⟶ 303:
 
<ref name ="CD-boksi">{{Kirjaviite | Tekijä=Kanerva, Timo | Nimeke=Juice Leskinen. Syksyn sävel. Kaikki singlet 1974–2004 | Vuosi=2007 | Selite=CD-boksin liite | Julkaisija=Johanna Kustannus | Viitattu=24.3.2010}}</ref>
 
<ref name="YOL">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/05/08/per-vers-kansan-runoilija/ | Nimeke=Per Vers, kansan runoilija | Tekijä=Erola, Jan | Julkaisija=Ylioppilaslehti | Ajankohta=1998 | Viitattu=11.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-8">Luoto & Montonen, s. 17–20</ref>
 
<ref name="AutoU0-955">LeskinenNyman 2005, s. 106?</ref>
 
<ref name="YLE_EA">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=332 | Nimeke=Juice Leskinen | Julkaisija=YLEYle Elävä Arkisto | Viitattu=10.3.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-10">{{Kirjaviite | Tekijä=Smith, Frederick E. | Nimeke=Veijareita ja pyhimyksiä vauhdissa | Julkaisupaikka=Porvoo ; Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-0-00538-X}}</ref>
Rivi 315 ⟶ 319:
 
<ref name="AutoU0-11">Leskinen, s. 78−79</ref>
 
<ref name="AutoU0-9">Leskinen, s. 106</ref>
 
<ref name="RARE3">{{Lehtiviite | Otsikko=Juice | Tekijä=Hietanen, Olli | Julkaisu=RARE Levynkeräilijän erikoislehti | Numero=4 | Vuosi=1993 | www=http://www.sunpoint.net/~olzu_1/yhtyeet/juice_yhtye.htm | Viitattu=22.5.2010}}</ref>
 
<ref name="MAN2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historia.tampere.fi/manserock/isotpojat_2.html | Nimeke=Manserock – Isot pojat: Juice | Julkaisu=Koskesta voimaa, Tampereen historia | Julkaisija=Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Ajankohta=1999–2006 | Viitattu=12.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-56">{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/05/16/juice-leskinen-viidestoista-yo | Nimeke=Juice Leskinen: Viidestoista yö | Julkaisija=Yle Elävä arkisto | Viitattu=30.3.2010}}</ref>
 
<ref name="RARE4">{{Lehtiviite | Otsikko=Juice Leskinen Slam | Tekijä=Hietanen, Olli | Julkaisu=RARE Levynkeräilijän erikoislehti | Numero=4 | Vuosi=1993 | www=http://www.sunpoint.net/~olzu_1/yhtyeet/slam.htm | Viitattu=20.5.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="Tuntematon">{{Verkkoviite | Osoite=http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=322&PageContent=-6 | Tekijä=Ihamäki, Saara | Nimeke=Tuntematon Leskinen | Julkaisu=Suomalaisia nykykirjailijoita | Julkaisija=Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu=4.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-5">Leskinen, s. 92.</ref>
 
<ref name="MAN3">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historia.tampere.fi/manserock/isotpojat_3.html | Nimeke=Manserock – Isot pojat: Juice (jatkoa) | Julkaisu=Koskesta voimaa, Tampereen historia | Julkaisija=Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Ajankohta=1999–2006 | Viitattu=12.3.2010}}</ref>
Rivi 329 ⟶ 339:
 
<ref name="AutoU0-13">Luoto & Montonen, s. 93–95, 101</ref>
 
<ref name="AutoCV-6">Leskinen, s. 109–110</ref>
 
<ref name="RARE5">{{Lehtiviite | Otsikko=Juice Leskinen Grand Slam | Tekijä=Hietanen, Olli | Julkaisu=RARE Levynkeräilijän erikoislehti | Numero=1 | Vuosi=1994 | www=http://www.sunpoint.net/~olzu_1/yhtyeet/grand_slam.htm | Viitattu=20.5.2010}}{{404}}</ref>
Rivi 335 ⟶ 347:
 
<ref name="AutoU0-15">Luoto & Montonen, s. 133, 142.</ref>
 
<ref name="AutoCV-7">{{Verkkoviite | Osoite = https://estofilia.finland.ee/2018/01/juice-leskinen.html | Nimeke = Juice Leskinen | Julkaisu = Estofilia | Julkaisupaikka = Tallinna | Ajankohta = 2018 | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 5.5.2018 | Kieli = {{et}} {{fi}} }}</ref>
 
<ref name="AutoU0-16">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=226&pid=223| Nimeke=Veikko Lavi – Isänmaan toivo | Julkaisija=Näytelmät.fi | Viitattu=24.5.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-8">Leskinen, s. 149.</ref>
 
<ref name="AutoCV-9">Leskinen, s. 157.</ref>
 
<ref name="AutoCV-10">Leskinen, s. 201</ref>
 
<ref name="AutoU0-17">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Sana+voi+riitt%C3%A4%C3%A4+sanaa+vastaan/HS20010422SI1VS026my | Nimeke=Sana voi riittää sanaa vastaan | Selite=Maksullinen linkki | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=22.4.2001 | Viitattu=21.3.2010}}</ref>
Rivi 346 ⟶ 366:
<ref name="AutoU0-20">Helsingin Sanomat 31.8.1995: Aiheeton pidätys tuo lisää korvauksia Juice Leskiselle</ref>
 
<ref name="AutoU0-21">YLE2Yle2: Ikimuistoinen: Juice Leskinen</ref>
 
<ref name="RARE6">{{Lehtiviite | Otsikko=Juice Leskinen ETC | Tekijä=Hietanen, Olli | Julkaisu=RARE Levynkeräilijän erikoislehti | Numero=1 | Vuosi=1994 | www=http://www.sunpoint.net/~olzu_1/yhtyeet/etc.htm | Viitattu=10.3.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-22In memorian">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mikkoalatalotammi.netfi/index.php?option=com_content&task=view&id=80&Itemid=32 uutiset/37|Nimeke Nimeke= Juice Leskinen &19.2.1950 Mikko– Alatalo24.11.2006 ”KlassikoidenIn ilta”Memorian|Tekijä v.= 2005Kervinen, Anna-Kristiina|Julkaisu Tekijä=Alatalo, MikkoKustannusosakeyhtiö |Tammen kotisivut|Ajankohta =2007 27.11.2006|Julkaisupaikka = |Viitattu =21 27.38.2010}}</ref>
 
<ref name = "Konttinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/tr1/juice/pdf/juice.pdf | Nimeke=Juice Leskinen – muusikon ja kirjailijan elämää | Tekijä=Konttinen, Heimo | Viitattu=16.6.2010}}</ref>
<ref name="AutoU0-23">Luoto & Montonen, s. 154</ref>
 
<ref name="AutoU0-24">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/DaveLindholm/juiceremudave.html | Nimeke=Juice Remu Dave | Julkaisija=Latvis | Viitattu=24.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-22">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mikkoalatalo.net/index.php?option=com_content&task=view&id=80&Itemid=32 | Nimeke=Juice Leskinen & Mikko Alatalo ”Klassikoiden ilta” v. 2005 | Tekijä=Alatalo, Mikko | Ajankohta=2007 | Viitattu=21.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-23">Luoto & Montonen, s. 154</ref>
 
<ref name="siunaus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamulehti.fi/teema/juice/juice-leskinen-siunattiin/4954 | Nimeke = Juice Leskinen siunattiin | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=9.12.2006 | Viitattu=16.6.2010}}</ref>
Rivi 373 ⟶ 397:
 
<ref name="AutoU0-31">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1677415 | Nimeke=Reino-kotikenkä osti Juicen kirjaston | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=22.4.2009 | Viitattu=5.4.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-52">Luoto & Montonen, s. 150</ref>
 
<ref name="AutoU0-32">Rinne, s. 27–28</ref>
 
<ref name="Siinäpä tärkeimmätAutoCV-11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hsiltalehti.fi/kirjatterveys/artikkeli/Juice+pit%C3%A4%C3%A4+itsest%C3%A4%C3%A4n/HS20031221SI1KU05sxn200812228659018_tr.shtml | Nimeke =Juice pitääAspergerin itsestäänoireyhtymä |vaikeuttaa Tekijä=Mattila,sosiaalisia Ilkkatilanteita | Julkaisu=HelsinginTerveys Sanomat| Iltalehti.fi | AjankohtaJulkaisija =12 Iltalehti.12.2003fi | Viitattu =19 18.71.2010}}{{4042011}}</ref>
 
<ref name="Siinäpä tärkeimmät">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20070203155454/http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Juice+pit%C3%A4%C3%A4+itsest%C3%A4%C3%A4n/HS20031221SI1KU05sxn | Nimeke=Juice pitää itsestään | Tekijä=Mattila, Ilkka | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=12.12.2003 | Viitattu=19.7.2010 }}</ref>
 
<ref name="AutoU0-33">Rinne, s. 26</ref>
 
<ref name="Bio7">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.seiska.fi/julkkisbiot/abc/l/_a69283/ | Nimeke=Julkkisbiot: Leskinen Juice | Julkaisija=7 päivää | Ajankohta=27.11.2006 | Viitattu=5.4.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name = "Konttinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tampere.fi/tr1/juice/pdf/juice.pdf | Nimeke=Juice Leskinen – muusikon ja kirjailijan elämää | Tekijä=Konttinen, Heimo | Viitattu=16.6.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-34">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1643598 | Nimeke=Juice Leskisen tytär kuoli äkillisesti| Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=12.2.2009 | Viitattu=10.3.2010}}{{404}}</ref>
Rivi 395 ⟶ 421:
 
<ref name="AutoU0-39">Juntunen 2008, s. 41.</ref>
 
<ref name="AutoCV-12">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.museosolmu.fi/solmut/rokkia-mansesta/juice-ja-suomi-kitara|Nimeke = Juice ja Suomi-kitara|Julkaisu = Solmu – Tampereen museoiden sosiaalinen museopalvelu|Ajankohta = 19.2.2010|Viitattu = 25.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-40">Juntunen 2008, s. 94, 99–100.</ref>
Rivi 420 ⟶ 448:
<ref name="AutoU0-51">Korpeinen, s. 112–113, 120–121</ref>
 
<ref name="AutoCV-13">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/pate-levyttaa-harvinaista-juicea-lue-lista-kappaleista/152075|Nimeke = Pate levyttää harvinaista Juicea – lue lista kappaleista|Tekijä = Holopainen, Simo|Julkaisu = Aamulehti|Ajankohta = 10.8.2009|Viitattu = 25.8.2010}}{{404}}</ref>
<ref name="AutoU0-52">Luoto & Montonen, s. 150</ref>
 
<ref name="Kankaanpää">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20110522165944/http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20070210SI1KU02jbr= | Nimeke=”Elämää minä kaipaan” Juice Leskisen viimeiset runot tilittävät, uhmaavat ja koskettavat | Tekijä=Kankaanpää, Hannu | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=10.2.2007 | Viitattu=9.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-53">{{Verkkoviite | Osoite=http://personal.inet.fi/tiede/manse/Jussimikko.html | Nimeke=Boheemit herrat jälleen yhdessä | Tekijä=Niemelä, Jari | Julkaisu=Kaupunkilehti Tamperelainen | Julkaisija=Tampere-seura | Ajankohta=18.2.2004 | Viitattu=20.3.2010}}</ref>
Rivi 426 ⟶ 456:
<ref name="AutoU0-54">{{Lehtiviite | Otsikko=Juhani Juice Leskinen | Tekijä=Kanerva, Timo | Julkaisu=Kautta aikain | Selite=Muistokirjoitus julkaistu ''Kautta aikain'' -levyn kansivihkosessa | Ajankohta=25.11.2006}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-1">{{Verkkoviite | Osoite=http://igs.kirjastot.fi/igs/kysymykset/kysymys.aspx?ID=2cc62ea2-e181-4dce-9a61-d1bcd97a0c61 | Nimeke=Kysy mitä vain: montako kultalevyä Juice Leskinen on saanut | Julkaisija=IGS Helsingin Kaupunginkirjasto | Ajankohta=2006 | Viitattu=10.3.2010}}</ref>
<ref name="AutoU0-55">Nyman 2005, s. ?</ref>
 
<ref name="AutoU0AutoCV-5614">{{Verkkoviite | Osoite = http://ylewww.johannakustannus.fi/elavaarkistokauppa/?s=s&g=4&ag=28&t=652&a=3841 923|Nimeke Nimeke= Juice Leskinen: ViidestoistaSyksyn yösävel |– Kaikki singlet 1974–2004|Julkaisija =YLE Elävä arkistoJohanna Kustannus| Viitattu =30 13.38.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-57">{{Äänitearkisto|laulu|Leskinen+Juhani|Juice Leskisen}}</ref>
Rivi 440 ⟶ 470:
<ref name="AutoU0-60">Nyman 2005, s. ?</ref>
 
<ref name="AutoU0-61">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.8.shtml | Nimeke=Radiomafian Top 500 (v. 1995) | Julkaisu=Radiomafia | Julkaisija=YLEYle | Viitattu=20.7.2010}} {{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-62">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20110812062318/http://www.hs.fi/juttusarja/rock/artikkeli/1135228208113 | Nimeke=Sata rockia, joita suomalaiset rakastavat | Tekijä=Ahlroth, Jussi & Jokelainen, Jarkko | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=22.6.2007 | Viitattu=2.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-63">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20110522165025/http://www.hs.fi/juttusarja/rock/artikkeli/1135228550837 | Nimeke=Nämä kappaleet olivat lukijoiden kymmenen suosikkia | Tekijä=Mattila, Ilkka | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=7.7.2007 | Julkaisija=Sanoma | Viitattu=2.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-64">{{Verkkoviite | Osoite=http://musiikki.kirjastot.fi/node/257411 | Nimeke=Paijaa mua | Julkaisu=Musiikkikirjasto | Viitattu=14.7.2010}}</ref>
Rivi 451 ⟶ 481:
 
<ref name="AutoU0-66">{{Verkkoviite | Osoite=http://yliopistolehti.helsinki.fi/1997_14/kulttuur.html | Nimeke=Kalpea kostaja | Tekijä=Susi, Pauliina | Julkaisu=Yliopisto-lehti | Ajankohta=14/97 | Viitattu=3.7.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-15">[https://web.archive.org/web/20110122023733/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sondheimin+musikaali+Suomeen+Juice+Leskisen+k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6ksen%C3%A4/1135263163282 Sondheimin musikaali Suomeen Juice Leskisen käännöksenä.] ''Helsingin Sanomat'' 19.1.2011.</ref>
 
<ref name="AutoCV-16">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=227&pid=906 | Nimeke = Valto| Julkaisu = Näytelmät.fi | Viitattu = 26.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-67">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/savolaista/seleviytymisopas/suurimmat-savolaiset/37758 | Nimeke=Luku 11 – Suurimmat savolaiset | Tekijä=Roth, Seppo | Julkaisija=Savon Sanomat | Ajankohta=2007 | Viitattu=21.3.2010}}</ref>
Rivi 461 ⟶ 495:
 
<ref name="MAN1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historia.tampere.fi/manserock/isotpojat_1.html | Nimeke=Manserock – Isot pojat: Alku | Julkaisu=Koskesta voimaa, Tampereen historia | Julkaisija=Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Ajankohta=1999–2006 | Viitattu=12.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-17">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sunpoint.net/~olzu_1/levyt/lpt/ajan_henki.htm | Nimeke = Juice Leskinen Slam: Ajan henki | Tekijä=Hietanen, Olli | Ajankohta=19.9.2008 | Viitattu=13.8.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-71">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historia.tampere.fi/manserock/uusiaalto_1.html | Nimeke=Uusi aalto: alku | Julkaisu=Koskesta voimaa, Tampereen historia | Julkaisija=Tampereen kaupungin elinkeinokeskus | Viitattu=3.7.2010}}</ref>
 
<ref name="Alatalo">{{Kirjaviite | Tekijä=Alatalo, Mikko | Nimeke=Juice Leskinen. Syksyn sävel. Kaikki singlet 1974–2004 | Vuosi=2007 | Selite=CD-boksin liite | Julkaisija=Johanna Kustannus | Viitattu=24.3.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-18">Luoto & Montonen, s. 79–80</ref>
 
<ref name="AutoU0-72">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sivistys.net/oppia_ika_kaikki/reino_helismaa__palkittu_martti_syrja__sanoitukseni_ovat_melodian_kuvitusta.html | Nimeke=Reino Helismaa -palkittu Martti Syrjä: Sanoitukseni ovat melodian kuvitusta | Tekijä=Kajanto, Anneli | Julkaisu=Sivistys | Ajankohta=2.9.2004 | Viitattu=20.7.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-73">{{Verkkoviite | Osoite=https://web.archive.org/web/20110522165428/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135223329203 | Nimeke=Parasta juuri nyt: Juice Leskinen | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Tekijä=Tolonen, Jussi | Ajankohta=30.11.2006 | Viitattu=4.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-74">Juntunen 2008, s. 97.</ref>
 
<ref name="KsmlAutoCV-19">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwmeteli.ksml.finet/viihdelevy/kirjat/juiceLaulava-sydan-Juice-Leskinen/29094539 | Nimeke =Juice –Laulava Santtusydän: Luoto ja Mikko MontonenJuice Leskinen| Tekijä=Vainio,Julkaisu Sami | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=24Meteli.11.2007 net| Viitattu =19 13.78.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-20">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/pate-levyttaa-harvinaista-juicea-lue-lista-kappaleista/152075 | Nimeke = Pate levyttää harvinaista Juicea - lue lista kappaleista| Tekijä = Holopainen, Simo| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Aamulehti| Ajankohta = 10.8.2009 | Viitattu = 13.8.2010}}{{404}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-21">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=30&mode=premieres&premiere_id=226 | Nimeke = Juice-musikaali | Julkaisija = Teatterin tiedotuskeskus| Viitattu = 10.7.2011}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-22">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/27431-martti-syrja-pate-mustajarvi-ja-jumala-juice-musikaalin-lavalla| Nimeke = Martti Syrjä, Pate Mustajärvi ja Jumala Juice-musikaalin lavalla| Tekijä = Niemelä, Jari| Julkaisu = Tamperelainen| Ajankohta = 23.2.2011| Viitattu = 10.7.2011}}</ref>
 
<ref name="IS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1276266 | Nimeke=”Hän kosketti niin monia suomalaisia” | Tekijä=Mäkinen, Vesa | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=25.11.2006 | Viitattu=31.8.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-23">{{Kirjaviite | Tekijä = Halme, Lasse | Nimeke = Onko siinä sanoma? Mitä Juice todella sanoi?| Vuosi = 1992| Julkaisija = Omakustanne| Tunniste = ISBN 952-90-4037-7}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-24">{{Kirjaviite | Tekijä=Juntunen, Juho | Nimeke=Tuuliajolla – suuri rock and roll -risteily | Julkaisupaikka= Helsinki| Vuosi=2008 | Sivu=| Julkaisija=Like | Tunniste=ISBN 978-952-01-0191-6}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-25">{{Kirjaviite | Tekijä=Korpeinen, Reijo (toim.) | Nimeke=Ekkös sää Juice oo: Dokumentti Juice Leskisestä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14567-X}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-26">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/a/201271408 | Nimeke = Jättimäinen Juice Leskinen -dokumentti Juice 40 palaa radioon | Tekijä = Pulliainen, Mikko| Ajankohta = 25.10.2018| Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 23.12.2018 }}</ref>
 
<ref name="AutoCV-27">{{Verkkoviite | Osoite = https://radioplay.fi/podcast/juice-40/ | Nimeke = Juice 40| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = RadioPlay | Viitattu = 23.12.2018 }}</ref>
 
<ref name="AutoU0-75">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2003/KA_rinne.html | Nimeke=”Hullu, runoilija, juoppo ja profeetta” | Tekijä=Tanskanen, Petri | Julkaisu=Työväen Arkisto | Viitattu=19.7.2010}}</ref>
Rivi 482 ⟶ 538:
<ref name="AutoU0-78">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/pieni-kirja-juhani-leskisest%C3%A4/29093 | Nimeke=Pieni kirja Juhani Leskisestä – Esa Kero | Tekijä=Kononen, Seppo | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=24.11.2007 | Viitattu=19.7.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-28">{{kirjaviite|Tekijä= Luoto, Santtu ja Montonen, Mikko |Nimike= Juice|Vuosi=2007 |Julkaisija= Minerva | Tunniste= ISBN 978-952-492-088-9}}</ref>
<ref name="AutoU0-79">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/emmagaala/emman_historia.html | Nimeke=Emman historia | Julkaisu=YLE.fi | Viitattu=14.7.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-80Ksml">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.juankoskiksml.fi/nahtavyydetviihde/kirjat/juice/29094 | Nimeke=NähtävyydetJuice – Santtu Luoto ja Mikko Montonen | JulkaisijaTekijä=JuankoskiVainio, Sami | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=24.11.2007 | Viitattu=2119.37.2010}}</ref>|sarakkeet}}
 
<ref name="AutoCV-29">{{Kirjaviite|Tekijä = Heikkinen, Antti|Nimike = Risainen elämä. Juice Leskinen 1950–2006|Vuosi = 2014|Julkaisija = Siltala|Tunniste = (sid.)}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-30">{{Verkkoviite|julkaisu=|Osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/09/juice-heinakuun-tahti-ylella |Nimeke=Juice on heinäkuun tähti Ylellä|Tekijä=Vartiainen, Heli|Ajankohta=9.6.2016|Julkaisija=Yleisradio |Viitattu=6.7.2016}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-31">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016062821808946_vi.shtml|Nimeke=Juice-elokuvaan etsitään ”humalaisia” avustajia|Tekijä=Vatka, Miia|Ajankohta=28.6.2016|Julkaisu=Iltalehti|Viitattu=28.6.2016}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-32">{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016062821811448_vi.shtml|nimeke=Uusi Juice-elokuva ilmestyi kuin tyhjästä: ”Halusimme tulla vähän puun takaa”|julkaisu=Iltalehti|viitattu=28.6.2016|ajankohta=28.6.2016|kieli=}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-33">{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2016062821809896_vi.shtml|nimeke=Juice-elokuvista jälleen erikoinen soppa – Yellow Filmsin tuottaja: ”Vaikuttaa talkooteokselta”|julkaisu=Iltalehti|viitattu=28.6.2016|ajankohta=28.6.2016|kieli=}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-34">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/007c4690-a06f-4398-babc-c99d1e54395d|nimeke=Riku Nieminen kertoo videolla faktoja uudesta Juice-elokuvasta - yllättyy itsekin musiikin määrästä filmissä: ”Oikeesti, mä en ees tienny!”|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2018-12-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
<ref name="AutoCV-35">Iikka Taavitsainen: Uusi näytelmä juhlistaa Juice Leskisen musiikkia. Savon Sanomat, 16.8.2018, s. B7.</ref>
 
<ref name="AutoU0-79">{{Verkkoviite | Osoite=http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/emmagaala/emman_historia.html | Nimeke=Emman historia | Julkaisu=Yle.fi | Viitattu=14.7.2010}}</ref>
 
<ref name="AutoU0-80">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.juankoski.fi/nahtavyydet | Nimeke=Nähtävyydet | Julkaisija=Juankosken kunta | Viitattu=21.3.2010}}</ref>|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
Rivi 505 ⟶ 579:
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Leskinen, Juice}}
 
[[Luokka:Juice Leskinen|*]]
[[Luokka:Vuonna 1950 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 2006 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:78.84 Pop, rock]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Juice_Leskinen”