Wikipedia

Ero sivun ”Pohjois-Makedonia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
{{Ohjaa tänne|Makedonia|[[Makedonia (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Valtion_tiedot
| koko-nimi = Pohjois-Makedonian tasavalta
| nimet-virallisilla-kielillä = Република Северна Македонија<br/>(''Republika Severna Makedonija'')
| nimi-genetiivissä = Makedonian
| motto =Ei ei mottoa
| viralliset-kielet = [[makedonian kieli|makedonia]], viralliset vähemmistökielet: [[Albanian kieli|albania]], [[Turkin kieli|turkki]], [[Balkanin romanin kieli|Balkanin romani]], [[Serbian kieli|serbia]], [[Bosnian kieli|bosnia]] ja [[Aromanian kieli|aromania]]
| pääkaupunki = [[Skopje]] (460&nbsp;239 as.)
| pääkaupungin-koordinaatit =
| valtionpäämiehen-nimike = [[Pohjois-Makedonian presidentti|Presidentti]]<br />[[Pohjois-Makedonian pääministeri|Pääministeri]]
| nykyinen-valtionpäämies = [[G’orge Ivanov]]<br />[[Zoran Zaev]]
| alan-sijaluku = 146
| pinta-ala = 25&nbsp;713<ref name="CIA">{{CIA Factbook|mk|Macedonia}}</ref>
| vesipinta-ala = 1,9&nbsp;%
| väestönlaskentavuosi = 2014
| väkiluvun-sijaluku = 140
| väkiluku = 2 091 719<ref name="CIA"/>
| väestötiheys = 82,23
| itsenäisyystapahtumat = [[Jugoslavia]]sta
| itsenäisyysvuodet = [[8. syyskuuta]] [[1991]]
| valuutta = [[Makedonian denaari]]
| valuuttatunnus = MKD
| aikavyöhyke = UTC+1
| kesäaika = UTC+2
| kansallislaulu =Денес Над[[Tänään МакедонијаMakedonian yllä]]<br />(Денес Над Македонија, ''Denes Nad Makedonija'')
| verkkotunnus = .MK
| suuntanumero = 389
| hdi-vuosi = {{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi-sija = {{ValtioHDISija|MK}}
| hdi = {{ValtioHDI|MK}}<ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| bkt-vuosi = 2013
| bkt-sija = 119
| bkt = 22,57 miljardia USD<ref name="CIA"/>
| bkt-per-asukas = 10&nbsp;800 USD
| lippu = [[KuvaTiedosto:Flag of Macedonia.svg|150px|Pohjois-Makedonian lippu]]
| vaakuna = [[KuvaTiedosto:Coat_of_arms_of_the_Republic_of_Macedonia.svg|95px|Pohjois-Makedonian vaakuna]]
| sijainti = Macedonia_in_Europe.svg
| sijainti-selite = Makedonian sijainti
| valtiomuoto = [[tasavalta]]
| muut-kaupungit = [[Kumanovo]] (80&nbsp;173 as.)
| väestönkasvu = 0,248<ref name="CIA"/>
| väestönkasvuvuosi = 2011
| maatalous = 12<ref name="CIA"/>
| teollisuus = 29,5<ref name="CIA"/>
| palvelut = 58,5<ref name="CIA"/>
| lyhenne = MK
| ajoneuvo = MK
| lentokone = Z3
| alaviite =
}}
'''Pohjois-Makedonian tasavalta''' ({{k-mk|Република Северна Македонија|Republika Severna Makedonija}}), käytännössä '''Pohjois-Makedonia''' (Северна Македонија, ''Severna Makedonija''),{{Lähde||13. helmikuuta 2019|vuosi=2019}} YK:n jäsenenä toistaiseksi vielä '''entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia'''<ref name=kotus /> – '''EJTM''' (Πоранешна Југословенска Република Македонија – ΠJРМ, ''Poranešna Jugoslovenska Republika Makedonija – PJRM'') on vuonna 1991 [[Jugoslavia]]sta itsenäistynyt [[sisämaavaltio]] [[Balkan|Balkanin niemimaalla]] Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelässä [[Kreikka]], idässä [[Bulgaria]], pohjoisessa [[Serbia]] ja [[Kosovo]] sekä lännessä [[Albania]]. Makedonian pinta-ala on 25&nbsp;713 neliökilometriä ja asukasluku noin kaksi miljoonaa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on [[Skopje]].
 
Pohjois-Makedonia itsenäistyi [[Jugoslavia]]sta vuonna 1991, ja omaksui tuolloin nimen Makedonian tasavalta. Maa vältti väkivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivät sen sisällissodan partaalle kymmenen vuotta myöhemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu [[Makedonian kieli|makedoniaa]], neljännes [[Albanian kieli|albaniaa]]. Makedonian tasavalta kattaa vain osan muinaisaikaisen [[Makedonian valtakunta|Makedonian valtakunnan]] alueesta, josta suurisuurin osa kuuluu Kreikan [[Makedonia (Kreikka)|Makedonian]] maakuntaan. Tämän vuoksi Kreikka ei ole hyväksynyt Makedonia-nimen käyttöä, ja [[Makedonian nimikiista|kiista valtion yleisesti hyväksytystä nimestä]] on kestänytkesti vuosikymmeniä. Tämä on vaikeuttanut Makedonian pyrkimyksiä päästä [[Nato]]n ja [[Euroopan unioni|EU:n]] jäseneksi. Kreikka ja Makedonia pääsivät sopuun maan nimestä kesäkuussa 2018. Sopimuksen mukaisesti maan nimeksi tuli Pohjois-Makedonia tai virallisesti Pohjois-Makedonian tasavalta.<ref name="TaNea-20180612">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tanea.gr/news/politics/article/5575109/ragdaies-ekselikseis-milhsan-tsipras-zaef-enhmerwnetai-o-paylopoylos/ | Tekijä= | Nimeke=Ονομα με γεωγραφικό προσδιορισμό και απαλειφή αλυτρωτισμών από το Σύνταγμα | Julkaisu=Ta Néa | Ajankohta=12.6.2018 | Viitattu=12.6.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://nezavisen.mk/en/news/2018/06/61601/ | Nimeke=According to Greek media: North Macedonia, Macedonian language and identity contained in the name deal | Julkaisu=Nezavisen | Viitattu=12.6.2018}}</ref><ref name="HS-20180612">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005716839.html | Tekijä=Kähkönen, Virve | Nimeke=Lähes 30 vuotta jatkunut Makedonian nimikiista ratkesi – Uusi nimi on Pohjois-Makedonian tasavalta | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=12.6.2018 | Viitattu=12.6.2018}}</ref> Sekä Makedonia että Kreikka hyväksyivät tehdyn sopimuksen nimenmuutoksesta tammikuussa 2019.<ref name=Yle25012019>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10614839 | Nimeke = Kreikan parlamentti hyväksyi naapurin uuden nimen | Tekijä = Simo Ortamo | Ajankohta = 25.1.2019| Julkaisu =Yle.fi, uutiset | Viitattu = 25.1.2019 }}</ref> Nimenmuutos astui virallisesti voimaan erilaisten muodollisuuksien jälkeen 12. helmikuuta 2019.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://vlada.mk/node/16763?ln=en-gb | Nimeke=Announcement of the Government of the Republic of North Macedonia for entry into force of the Final Agreement, Constitutional Amendments and Constitutional Law for Implementation of Amendments | Julkaisija=Government of the Republic of North Macedonia | Ajankohta=12.2.2019 | Viitattu=13.2.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite=https://www.rferl.org/a/north-macedonia-puts-itself-on-the-map-officially/29766440.html | nimeke=North Macedonia Puts Itself On The Map, Officially | julkaisu=RadioFreeEurope/RadioLiberty | ajankohta=12.2.2019 | viitattu=13.2.2019 | ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
== Maantiede ==
Rivi 59:
Pohjois-Makedonia sijaitsee sisämaassa [[Balkan]]illa. Se on osa laajempaa [[Makedonia (maantiede)|Makedonian]] maantieteellistä aluetta, josta loppu jakautuu [[Kreikka|Kreikan]], [[Bulgaria]]n ja [[Albania]]n kesken. Pohjois-Makedonian tasavalta on 25&nbsp;713 neliökilometrin<ref name="CIA"/> laajuinen, ja se kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34&nbsp;411 neliökilometriä) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.<ref>[http://makedonija.name/land/macedonia-location#b Macedonia Region] Macedonija Name</ref>
 
Pohjois-Makedonia sijaitsee [[Šar]]- ja [[RhodopeRodópi|Rhodopevuorten]]vuorten välissä [[Vardar]]joen laaksossa. MakedonianMaan etelärajalla sijaitsee kolme suurta järveä, jotka raja leikkaa kahtia: [[Ohridjärvi|Ohrid]], [[Prespajärvi|Prespa]] ja [[Dorjanjärvi|Dojran]]. MaanPohjois-Makedonian alue on seismisesti aktiivista ja siellä on ollut useita tuhoisia [[maanjäristys|maanjäristyksiä]], viimeisin vuonna 1963, jolloin pääkaupunki [[Skopje]] vaurioitui pahoin.<ref>Evans, s. 29–30.</ref> Pohjois-Makedonian korkein vuori on [[Korab]], joka nousee 2&nbsp;764 metriä merenpinnan yläpuolelle.<ref name="CIA"/>
 
Pohjois-Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ylänköalueilla on talvisin pitkään lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillistä ilmastoa melko hyvin.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384129.stm Country guide Macedonia] BBC Weather</ref> Siellä on heinä- ja elokuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila noin 30 astetta, ja keskimääräinen alin lämpötila joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.<ref>[http://worldweather.wmo.int/090/c00199.htm Climatological Information Skopje] World Meteorological Organization</ref>
Rivi 74:
=== Varhaiset vaiheet ===
 
Menneisyydessä Pohjois-Makedonian alue on kuulunut useaan eri valtakuntaan. 200-luvulla eaa. Makedonia oli [[Antiikin Kreikka|kreikkalaisen]] kulttuurin keskus ja myöhemmin [[Rooman valtakunta|Rooman]] provinssi.<ref name="geog">{{Kirjaviite | Tekijä =| Nimeke = Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Sivu = 260| Julkaisija = Almagest OY | Vuosi = 2008| Tunniste = ISBN 978-3-8331-4130-0 | Viitattu = 12.1.2011}}</ref> 500–600-luvuilla Makedonian alue joutui [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] haltuun, ja nykyisin alueella asuvat [[slaavit|slaavilaiset]] kansat muuttivat sinne. [[Osmanien valtakunta|Osmanit]] vallottivat Makedonian 1400-luvulla, ja se kuului Osmanien valtakuntaan vuosisatojen ajan. [[Balkanin sodat|Balkanin sotien]] (vuosina 1912–1913) ja Osmanien valtakunnan hajoamisen jälkeen Makedonian laajempi alue jaettiin Kreikan, [[Bulgaria]]n ja [[Serbia]]n kesken.<ref name="BGN"/>
 
Nykyisen tasavallan alue tunnettiin nimellä ”Etelä-Serbia”.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Macedonia: warlords and rebels in the Balkans | Tekijä= John Phillips | Sivu = 30 | Julkaisija = I.B.Tauris | Vuosi=2004 | Tunniste = ISBN 9781860648410}}</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen se liitettiin uuteen Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan.<ref name="BGN"/> Vuonna 1929 kuningaskunta nimettiin virallisesti Jugoslavian kuningaskunnaksi ja jaettiin [[banovina]]-nimisiin provinsseihin. Eteläinen Serbia, johon kuului koko nykyinen Makedonian tasavaltaPohjois-Makedonia, tuli osaksi [[Vardarin banovina]]a.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = The former Yugoslavia's diverse peoples: a reference sourcebook | Tekijä= Matjaž Klemenčič, Mitja Žagar | Sivu = 116–117 | Julkaisija = ABC-CLIO | Vuosi=2004 | Tunniste= ISBN 9781576072943}}</ref>
 
=== Osana Jugoslaviaa ===
 
Vuonna 1941 akselivallat miehittivät Jugoslavian ja Vardarin banovina jaettiin sen naapurien, Bulgarian ja [[Italia]]n miehittämän [[Albania]]n kesken. Miehittäjien ankara hallinto rohkaisi monia makedonialaisia kannattamaan [[Josip Broz Tito]]n kommunistista vastarintaliikettä partisaaneja. Toisen maailmansodan päätyttyä, kun Titosta tuli Jugoslavian presidentti, perustettiin Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja Makedoniastanykyisen Pohjois-Makedonian alueesta tuli Jugoslavian eteläisin osa ja yksi sen tasavalloista, eteläisinnimellä osaMakedonia. Maan nykyiset rajat vedettiin hieman [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun Jugoslavia perusti Makedonian sosialistisen tasavallan ja tunnusti makedonialaiset omaksi kansakseen Jugoslavian muiden kansojen joukossa. Makedonia erosi rauhallisesti Jugoslaviasta vuonna 1991.<ref name="BGN"/>
 
=== Itsenäisyys ===
 
Ensimmäisen monipuoluevaalit pidettiin marras-joulukuussa 1990. Enemmistöön nousi nationalistinen puolue (VMRO), ja presidentiksi valittiin kommunistien [[Kiro Gligorov]], joka toimi presidenttinä kaksi kautta.<ref>[http://www.balkanpoliticalclub.net/members.php?memb=29 Kiro Gligorov] Balkan Political Club</ref> Makedoniassa juhlitaan virallisesti itsenäisyyspäivänä 8. syyskuuta, koska tuona päivänä vuonna 1991 makedonialaiset päättivät [[Makedonian kansanäänestys itsenäisyydestä 1991|kansanäänestyksessä]] itsenäistymisestä – virallisesti maa kuitenkin julisti itsenäisyytensä vasta 17. syyskuuta.<ref>[http://macedonia.nlembassy.org/the_Embassy/Calendar/September_8_Macedonia_Independence_Day.html Independence Day] Macedonian Embassy</ref><ref>[http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/WorkingDocs/Doc95/EDOC7403.htm Opinion on application] Council of Europe</ref> Naapurimaa Bulgaria tunnusti Makedonian itsenäisyyden ensimmäisenä. Bulgaria ei kuitenkaan tunnustanut Makedoniaa kansakuntana eikä Makedonian kieltä pitäen sitä osana bulgarian kieltä. Myös Slovenia, Kroatia, Turkki ja Filippiinit olivat ensimmäisten tunnustaneiden joukossa. Kreikka ei tunnustanut Makedonian itsenäisyyttä nimikiistan vuoksi. Venäjä tunnusti maan itsenäisyyden vuonna 1992 ja Yhdysvallat vuonna 1994. Vuoteen 1995 tultaessa Kiina ja useat EU-maat olivat tunnustaneet Makedonian itsenäisyyden.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Marolov, Dejan|Nimeke=Republic of Macedonia Foreign Policy: Diplomacy in the Middle of the Balkans |Vuosi=2014 | Sivut=57–64| Julkaisija=Cambridge Scholars Publishing| Isbn=9781443863797|www= https://books.google.com.co/books?id=4GmkBgAAQBAJ&pg=PA58 }}</ref>
 
Rivi 92 ⟶ 94:
== Politiikka ==
[[Kuva:Flickr - europeanpeoplesparty - EPP Congress Warsaw (625).jpg|thumb|left|250px|Entinen pääministeri [[Nikola Gruevski]]]]
[[Kuva:Flag of the Socialist Republic of Macedonia.svg|thumb|left|250px|Ensimmäinen lippu, riippumaton tasavalta Makedonia 1991–1992]]
[[Kuva:Flag_of_the_Republic_of_Macedonia_1992-1995.svg|thumb|left|250px|Makedonian 1992–1995 käyttämä lippu, jossa on [[Verginan aurinko]]]]
 
Pohjois-Makedonian tasavalta on parlamentaarinen [[demokratia]]. [[Makedonian presidentti|Presidentillä]] ei ole yleisesti ottaen kovin paljon valtaa, mutta presidentti on asevoimien ylipäällikkö ja valtion turvallisuusneuvoston puheenjohtaja. Hänet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan enintään kahdeksi kaudeksi. Vuodesta 2009 presidenttinä on ollut [[G’orge Ivanov]].<ref name="BGN"/>
 
[[Pohjois-Makedonian parlamentti|Yksikamariseen parlamenttiin]] valitaan 120 jäsentä nelivuotiskausille puoluelistoilta kuudesta vaalipiiristä. Vuoden 2011 vaalien jälkeen suurimmat ryhmittäyvät ovat ”Makedonian sisäinen vallankumousjärjestö – Demokraattinen puolue yhtenäisyyden puolesta” eli [[VMRO-DPMNE]]-puolueen johtama liittouma, jolla on enemmistö eli 63 paikkaa, ja sosialidemokraattien ([[SDSM]]) johtama liittouma 27 paikalla. Parlamentti äänestää [[Pohjois-Makedonian pääministeri|pääministeristä]], joksi yleensä valitaan suurimman liittouman tai puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 2006 pääministeri on ollut [[Nikola Gruevski]].<ref name="CIA"/>
 
Maan suurimmat poliittiset jakolinjat ovat eri etnisten ryhmien, makedonienemmistön ja albaanivähemmistön välillä. Lyhyen sodan jälkeen vuonna 2001 päästiin sopimukseen vallan jakamisesta, ja Makedonian parlamentti suostui elokuussa 2004 antamaan autonomisemman aseman albaanien asuttamille alueille ja muuttamaan paikallishallinnon rajoja.<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1067125.stm Macedonia country profile] BBC News</ref>
 
Pohjois-Makedonia kuuluu useisiin kansainvälisiin järjestöihin, kuten [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]], [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö]]ön, [[Euroopan neuvosto]]on, [[Maailman kauppajärjestö|WTO:hon]] ja niin edelleen.<ref name="CIA"/> Joulukuussa 2005 [[Euroopan unioni|EU]] hyväksyi Makedonian tasavallan virallisesti jäsenehdokkaakseen mutta ei vielä aloittanut jäsenyysneuvotteluja. Vuodesta 2009 lähtien makedonialaiset voivat matkustaa ilman viisumia [[Schengen-alue|Schengen-alueelle]]. [[Nato]]n johto kutsui Makedonian yhdessä Albanian kanssa jäseneksi vuonna 2008, mutta Kreikka esti liittymisen vielä tuolloin nimikiistan vuoksi.<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1067125.stm Macedonia country profile] BBC News</ref>
 
=== Nimikiista ===
{{Pääartikkeli|[[Makedonian nimikiista]]}}
 
Itsenäistymisensä jälkeen MakedoniaMakedonian tasavalta ajautui kiistaan [[Kreikka|Kreikan]] kanssa ”Makedonia”-nimestä sekä maan [[Makedonian tasavallan lippu|lipusta]] ja [[Makedonian perustuslaki|perustuslaista]]. Kreikan mukaan makedonialaisilla ei ole oikeutta [[hellenismi|hellenistisiin]] muinaisen Makedonian valtakunnan symboleihin.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7278023.stm| Nimeke = Two countries at odds over a name | Julkaisija = BBC}}</ref> Yli 40 maata ovat kuitenkin tunnustaneet valtion sen perustuslaillisella nimellä. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[Yhdysvallat]], [[Venäjä]], [[Kiina]] ja naapurimaat [[Bulgaria]], [[Serbia]] ja [[Turkki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.makedonija.info/info.html | Nimeke = The Name Dispute | Julkaisu = Republic of Macedonia | Kieli = {{en}} | Viitattu = 4.12.2011}}</ref>
 
Väliaikaisena kompromissina Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi maan jäsenekseen 1993 nimellä ”Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia” ({{k-en|Former Yugoslav Republic of Macedonia}}, ''FYROM'' tai ''FYR Macedonia''). Monet muut kansainväliset organisaatiot, kuten EU, Nato, [[Euroopan yleisradiounioni]] ja [[Kansainvälinen olympiakomitea]] seurasivat mallia. Kreikalle tämä ei riittänyt, ja se julisti kauppasaarron helmikuussa 1994. [[Makedonian lippu]]a ja perustuslakia muutettiin 1995, mutta nimikysymys jäi. Kreikka lopetti kauppasaartonsa syyskuussa 1995 ja tunnusti maan itsenäisyyden.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 118 ⟶ 120:
=== Jäsenyyshakemus Euroopan unioniin ===
 
MakedoniaMakedonian tasavalta haki EU:n täysjäsenyyttä 2004. EU myönsi Makedonialle ehdokasmaan statuksen 2005.<ref>[http://ec.europa.eu/enlargement/archives/ear/fyrom/main/mac-eu.htm The European Union and the former Yugoslav Republic of Macedonia] The European Union</ref> Ehdotettu määräaika oli 2012. Komissio on suositellut jäsenyysneuvottelujen aloittamista, korruptiota on hillitty, poliisivoimia uudistettu ja ihmisoikeustilannetta parannettu. Vuoden 2008 vaaleihin liittyneet väkivalta ja boikotit huononsivat maan mainetta. Pitkään suuri este oli myös nimikiista Kreikan kanssa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-11283616 EU enlargement: The next eight] BBC 13.6.2011</ref>
 
== Aluejako ==
[[Tiedosto:R.o.Macedonia topography.svg|thumb|280px|Pohjois-Makedonian topografinen kartta]]
[[Tiedosto:Skopije at night.jpg|thumb|280px|Näkymä öiseen Skopjeen]]
 
Rivi 131 ⟶ 133:
[[Tiedosto:Macedonian B737-300 Z3-AAA.jpg|thumb|280px|[[Macedonian Airlines]]in lentokone]]
 
Pohjois-Makedonian kansantalous on pieni, mutta suuntautunut voimakkaasti kansainväliseen kauppaan. Palvelusektori on kasvanut voimakkaasti ja ohittanut teollisuussektorin, joka hallitsi taloutta heti maan itsenäistymisen jälkeen. Maatalouden merkitys vähenee tasaisesti. Makrotalouden perusta on vakaa, mutta talouskehityksessä on ongelmia ja riskejä. Infrastruktuurin rakentaminen ja ulkomaisten investointien saaminen on hidasta. Suurimmat talousongelmat ovat alhainen elintaso, korkea työttömyys ja kohtalainen talouskasvu.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/macedonia/191092.htm | Nimeke = Background Note Macedonia | Selite = Previous editions | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = US Department of State | Viitattu = 15.3.2015 }}</ref>
 
Vuonna 2010 virallinen työttömyysaste oli 31,7 prosenttia, mutta siinä ei näy harmaan talouden työllistävä vaikutus. Harmaan talouden osuudeksi on arvioitu 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotteen kasvu oli maailmanlaajuisen laman jälkeen kääntynyt positiiviseksi,<ref name="CIA"/> mutta silti alle puolet esimerkiksi Serbian vastaavasta luvusta.<ref>[https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2003rank.html?countryName=Macedonia&countryCode=mk&regionCode=eur&rank=178#mk GDP - real growth rate: country comparison] CIA</ref>
 
Maan suurin ulkomainen investoija on [[Kreikka]], ja sitä seuraavat [[Kyproksen tasavalta|Kypros]] ja [[Bulgaria]]. Maan tuottoisimmat valtionyritykset myytiin jo yksityistämisen aikana, ja nyt on jäljellä useita tuottamattomia yrityksiä ja niiden uudelleenjärjestelyä. Pohjois-Makedonia on yrittänyt viime vuosina houkutella sijoittajia kunnianhimoisella ohjelmalla, johon kuuluu muun muassa yritysten alhainen verotus.<ref name="BGN"/><ref>[http://www.nuwireinvestor.com/articles/macedonias-new-flat-tax-51002.aspx Macedonia's New Flat Tax] Nu Wire Investor 2007</ref>
 
Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat ruoka, juomat (viini) ja tupakka sekä tekstiilit, rauta ja teräs. Vuonna 2010 tärkeimmät vientimaat ovat [[Saksa]] (20,2 prosenttia), [[Italia]] (7,9 prosenttia), Bulgaria ja Kreikka, ja eniten hyödykkeitä maahan tuodaan Saksasta (11,5 prosenttia), [[Venäjä]]ltä (11,1 prosenttia), Kreikasta, Bulgariasta, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]sta, [[Turkki|Turkista]] ja Italiasta.<ref name="CIA"/>
Rivi 142 ⟶ 144:
 
=== Liikenne ===
 
Pohjois-Makedoniassa on 14 lentokenttää, 699 kilometriä rautatietä ja 13&nbsp;736 kilometriä maantietä.<ref name="CIA"/> Kansainväliset lennot laskeutuvat Skopjen [[Petovicin lentoasema]]lle tai paljon pienemmälle [[Ohridin lentoasema]]lle.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/macedonia/transport/getting-there-away Getting there] Lonely Planet</ref> Junamatka Skopjesta [[Prilep]]in kautta [[Bitola]]an kestää neljä tuntia. Kotimaanliikenteessä linja-autot ovat suosittu, turvallinen ja varsin mukava vaihtoehto.<ref>[http://www.lonelyplanet.com/macedonia/transport/getting-around Getting around] Lonely planet</ref>
 
== Väestö ==
Rivi 153 ⟶ 156:
[[Tiedosto:Ohrid Lake.jpg|thumb|280px|Luostari Ohrid-järvellä. Ohrid on merkittävä kulttuuri- ja matkailukohde.]]
 
Pohjois-Makedoniassa asuu heinäkuun 2011 arvion mukaan noin 2&nbsp;077&nbsp;000 henkeä. 59 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa.<ref name="CIA"/> MakedonianMaan ylivoimaisesti suurin kaupunki on pääkaupunki [[Skopje]], jossa on vuoden 2010 arvion mukaan noin 480&nbsp;000 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupungit ovat [[Kumanovo]] (116&nbsp;000), [[Bitola]] (85&nbsp;000), [[Tetovo]] (76&nbsp;000) ja [[Prilep]] (74&nbsp;000 asukasta).<ref>[http://www.world-gazetteer.com/wg.php?x=1&men=gcis&lng=en&des=gamelan&geo=-139&col=abcdefghinoq&msz=1500&pt=c&va=&srt=pnao Macedonia: largest cities and towns and statistics of their population] World Gazetteer. Viitattu 19.11.2011</ref>
 
Pohjois-Makedonia on etnisesti monimuotoinen valtio. Suurin väestöryhmä maassa on [[makedonialaiset]], joita on noin 64 prosenttia koko väestöstä (noin 1&nbsp;300&nbsp;000 henkeä). Maassa asuu noin 500&nbsp;000 [[Makedonian albaanit|albaania]], eli 25 prosenttia väkiluvusta, suurimmaksi osaksi maan länsi- ja luoteisosissa. Pienempiä vähemmistöjä ovat [[turkkilaiset]] (78&nbsp;000 tai 3,9 prosenttia), [[romanit]] (54&nbsp;000 tai 2,7 prosenttia) ja [[serbit]] (36&nbsp;000 tai 1,8 prosenttia).<ref name="CIA"/> Jäljelle jäävään 2,5 prosenttiin väestöstä kuuluu monia pieniä vähemmistöjä, kuten [[aromanialaiset]], [[bosniakit]], [[kroaatit]], [[egyptiläiset (Balkan)|egyptiläiset]], [[kreikkalaiset]] ja [[bulgarialaiset]].<ref>[http://reliefweb.int/node/101532 Ethnic minorities in Macedonia demand equal representation] Reliefweb 2002</ref><ref>[http://www.Makedonarman-council.org/ Macedonarmâns] Council of Macedonarmâns</ref>
 
Pohjois-Makedonialla on vaikeuksia YK:n [[vuosituhattavoitteet |vuosituhattavoitteiden]] saavuttamisessa. Vuonna 2009 arvioitiin, että vain lapsikuolleisuuteen ja äitien terveyteen liittyvät tavoitteet saavutetaan. AIDSin esiintyvyys on maassa jo valmiiksi hyvin alhainen.<ref>[http://www.undp.org.mk/content/Publications/MDG%20Report%2009%20ENG.pdf Report on the progress towards the millennium development goals Republic of Macedonia - Skopje : United Nations Development Program UNDP, 2009.] Government of the Republic of Macedonia</ref>
 
Koulunkäynti on pakollista kahdeksan vuoden ajan, ja oppivelvollisuutta ollaan laajentamassa yhdeksään vuoteen. Käytännössä 92 % ikäluokasta käy alakoulua, 63 % jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja 3 % jatkaa korkeakouluopintoihin asti. Esikoulua käy vain 11 % ikäluokasta. Koulunkäyntiaktiivisuus on sidoksissa perheen varallisuuteen ja etniseen taustaan, erityisen paljon koulun ulkopuolella on romanien lapsia. Vuosina 2003 ja 2006 tehtyjen testien perusteella monet oppilaat suorittavat koulun jäämättä luokalleen mutta eivät silti opi kovin paljoa; makedonialaiset saivat huonoimmat pisteet testeihin osallistuneista 13 Itä-Euroopan maasta.<ref>[http://www.unicef.org/ceecis/FYR_Macedonia.pdf Education in Macedonia] Unicef</ref>
Rivi 164 ⟶ 167:
 
=== Viralliset vähemmistökielet ===
Makedoniassa on makedonian kielen ohella kuusi virallista vähemmistökieltä: [[Albanian kieli|albania]], [[Turkin kieli|turkki]], [[Balkanin romanin kieli|Balkanin romani]], [[Serbian kieli|serbia]], [[Bosnian kieli|bosnia]] ja [[Aromanian kieli|aromania]]. Niillä on virallisen kielen asema sellaisilla alueilla, joilla puhujia on yli 20 % väestöstä.<ref>http://www.thelinguafile.com/2016/08/country-profile-languages-of-macedonia.html#.V-tk-MkYDyM</ref>▼
 
▲Pohjois-Makedoniassa on makedonian kielen ohella kuusi virallista vähemmistökieltä: [[Albanian kieli|albania]], [[Turkin kieli|turkki]], [[Balkanin romanin kieli|Balkanin romani]], [[Serbian kieli|serbia]], [[Bosnian kieli|bosnia]] ja [[Aromanian kieli|aromania]]. Niillä on virallisen kielen asema sellaisilla alueilla, joilla puhujia on yli 20 % väestöstä.<ref>http://www.thelinguafile.com/2016/08/country-profile-languages-of-macedonia.html#.V-tk-MkYDyM</ref>
Makedonian tasavallan väestöstä 64,2 prosenttia puhuu [[äidinkieli|äidinkielenään]] [[slaavilaiset kielet#Luokittelu|eteläslaavilaisiin kieliin]] kuuluvaa [[makedonian kieli|makedoniaa]]. Albania on toiseksi suurin kieli, ja sitä puhuu 25 prosenttia väestöstä, turkkia puhuu 3,5 prosenttia, romanikieltä 1,9 prosenttia, serbiaa 1,2 prosenttia, ja muita kieliä 1,8 prosenttia.<ref name="CIA"/>>▼
 
▲Pohjois-Makedonian tasavallan väestöstä 64,2 prosenttia puhuu [[äidinkieli|äidinkielenään]] [[slaavilaiset kielet#Luokittelu|eteläslaavilaisiin kieliin]] kuuluvaa [[makedonian kieli|makedoniaa]]. Albania on toiseksi suurin kieli, ja sitä puhuu 25 prosenttia väestöstä, turkkia puhuu 3,5 prosenttia, romanikieltä 1,9 prosenttia, serbiaa 1,2 prosenttia, ja muita kieliä 1,8 prosenttia.<ref name="CIA"/>>
 
== Kulttuuri ==
 
Pohjois-Makedonialla on rikas kulttuuriperintö [[taide|taiteen]], [[arkkitehtuuri]]n, [[runous|runouden]] ja [[musiikki|musiikin]] aloilla. Maassa on useita vanhoja roomalaisia raunioita ja uskonnollisia muistomerkkejä [[BysanttiBysantin valtakunta|Bysantin]] ajalta. Maassa on hyvin säilyneitä bysanttilaisia [[fresko]]ja, erityisesti 1000–1500-luvuilta. Freskoja on säilynyt useita tuhansia neliömetrejä ja suurin osa niistä on yhä hyvässä kunnossa. Suurin osa maan vanhoista luostareista, varsinkin 1000- ja 1500–1600-luvuilta on säilynyt tähän päivään asti.<ref>[http://www.come2macedonia.mk/the-monastery-tour Monastery Tour] Come to Macedonia</ref>
 
Myös makedonialaiseen musiikkiin on suuresti vaikuttanut Bysantti.<ref>[http://www.macedonia.co.uk/client/index1.aspx?page=21 History of the Macedonian Music] Macedonian Culture and Information Center</ref> MakedonianMaan kansanmusiikki on rytmiltään usein monimutkaista muun itäeurooppalaisen kansanmusiikin tavoin, ja tärkein soitin on perinteisesti ollut ''[[gaida]]'' ([[säkkipilli]]).<ref>[http://www.linseypollak.com/pdfs/Macedonian-intro.pdf Macedonian Folk Music - Introduction] Lindsey Pollack</ref> Paikallisia tansseja kutsutaan nimellä ''[[oro (tanssi)|oro]]'' ja toinen yleinen tanssi on [[Galičnik]]in kylästä tullut ''[[teškoto]]''.<ref>[http://www.cybermacedonia.com/svadgali.html macedonia Wedding] Cyber Macedonia</ref> Makedonia on osallistunut [[Eurovision laulukilpailu]]un vuodesta 1998 sijoittuen parhaimmillaan kahdenneksitoista.<ref>http://www.eurovision.tv/page/history/by-country/country?country=27 F.Y.R. Macedonia | Country profile | Eurovision Song Contest</ref> [[Toše Proeski]] ja [[Karolina Gočeva]] ovat kumpikin edustaneet maataan useita kertoja.<ref>[http://www.eurovision.tv/page/history/by-country/country?country=27 F.Y.R. Macedonia] Eurovision Song Contest</ref>
 
Yksi maanPohjois-Makedonian tärkeimmistä kulttuurikohteista on [[Ohrid]]in alue, jossa on useita kirkkoja ja luostareita. Ohridin [[ikoni]]kokoelma on ortodoksisen maailman kolmanneksi tärkein ja yksi maailman arvokkaimmista.<ref>[http://www.viabalkans.com/en/urban-centers/cities/ohrid-and-lake-ohrid/ Ohrid] Via Balkan</ref> Suuriin kulttuuritapahtumiin Makedoniassamaassa kuuluvat [[Ohridin klassisen musiikin ja draaman festivaali]], [[Strugan runoillat]], jotka kokoavat runoilijoita yli 50 maasta, [[Skopjen oopperafestivaali]] ja [[Bitolan kansainvälinen kamerafestivaali]].<ref>[http://www.orbita-mk.com/en/index-3-5.html Cultural Events] Travel Agency Orbita</ref>
 
=== Urheilu ===
 
[[Jalkapallo]] on Pohjois-Makedonian suosituin urheilulaji. Helmikuussa 2019 [[Makedonian jalkapallomaajoukkue]] oli [[FIFA]]n rankingissa sijalla 71<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.fifa.com/fifa-world-ranking/ranking-table/men/ |nimeke=The FIFA/Coca-Cola World Ranking - Ranking Table - FIFA.com |julkaisu=www.fifa.com |viitattu=2019-02-13 |ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>. Maajoukkue ei ole koskaan itsenäistymisensä aikana edennyt EM- tai MM-kilpailujen lopputurnaukseen. Makedonian muitaMuita suosittuja urheilulajeja ovat [[koripallo]], [[lentopallo]], [[käsipallo]], [[karate]] ja [[paini]]. [[Makedonian käsipallomaajoukkue|Käsipallomaajoukkue]] on edennyt useasti sekä MM- että EM-kilpailujen lopputurnaukseen. MakedonianMaan [[Makedonian koripallomaajoukkue|koripallomaajoukkue]] on edennyt EM-kilpailuissa parhaimmillaan välieriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurobasket2011.com/en/cid_4,w7QjPeH-M,ty138LH2l3.teamID_2604.compID_qMRZdYCZI6EoANOrUf9le2.season_2011.roundID_7526.coid_jLRp6BtnIbwM-w7LF862V0.articleMode_on.html | Nimeke = Lions with triumphal return | Julkaisija = Eurobasket2011 | Ajankohta = 21.9.2011 | Viitattu = 4.12.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Makedonia on osallistunut [[Olympialaiset|olympialaisiin]] vuodesta 1996. Sillä on ollut kesäkisoissa 4–11 ja talvikisoissa 2–3 urheilijan joukkue. Maan ainoan olympiamitalin on saanut vuonna 2000 painija [[Mogamed Ibragimov]].<ref>[http://www.sports-reference.com/olympics/countries/MKD/ Macedonia in Olympics] Sport reference</ref>
Rivi 192 ⟶ 197:
{{Commonscat-rivi|Macedonia}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://www.globalis.fi/Maat/Makedonia Globalis.fi – Pohjois-Makedonian maaprofiili] {{fi}}
* [https://www.vlada.mk/?ln=en-gb Pohjois-Makedonian hallitus]
 
 
{{Eurooppa}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Makedonia”