Ero sivun ”Nationalismi” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  1 vuosi sitten
p
(Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 91.158.10.133) ja palautettiin versio 17737100, jonka on tehnyt Jni: ei omia analyysejä, merkitse lähteet)
Pan-nationalismi nousi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Erityisen vahvoja olivat [[panslavismi]], joka tavoitteli kaikkien [[Slaavit|slaavikansojen]] yhdistymistä, sekä aggressiivinen [[pangermanismi]], joka havitteli [[Suur-Saksa]]a sekä saksalaisten hallitsemaa Eurooppaa. Saksalainen ekspansiivinen kansalliskiihko huipentui [[Kansallissosialismi|kansallissosialistien]] rotuopeissa.<ref name=pan />
 
[[Juutalaiset|Juutalainen]] kansallisuusaate eli [[sionismi]] syntyi 1800-luvulla reaktiona yleiseen kansalliseen heräämiseen ja [[Antisemitismi|juutalaisten vainoihin]]. Juutalaisten emansipaatiosta huolimatta assimiloituminen Euroopan uusien kansakuntien jäseneksi etenkin Itä-Euroopassa osoittautui ongelmalliseksi, sillä juutalaiset eivät jakaneet asuinmaidensa historiaa, kieltä, kulttuuria ja verenperintöä. Massaliike sionismista tuli 1900-luvulla antisemitismin vahvistuessa myös Länsi-Euroopassa. [[Palestiina]]an alkoi jo 1800-luvulla muuttaa juutalaissiirtolaisia, ja sionismin pohjaltepohjalta sinne perustettiin vuonna 1948 [[Israel]]in valtio.<ref>Juusola, Hannu (''Nationalismit'', 2005), s. 290–292.</ref>
 
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Keski- ja Itä-Euroopan kansallisvaltiot viimeisteltiin. [[Pariisin rauhankonferenssi]]ssa Yhdysvaltain presidentti [[Woodrow Wilson]] ajoi kansallisia itsehallintoja. Saksan, [[Itävalta-Unkari]]n ja Venäjän imperiumit hajotettiin ja kahdeksan uutta valtiota muodostettiin, mukaan lukien Suomi. Uudet maat oli tarkoitettu kansallisvaltioiksi, joiden rajat määräytyivät kansojen rajojen mukaisesti. Sota jätti kuitenkin Saksan, Italian ja Japanin katkeriksi, ja näissä valtioissa valtaan tulivat [[Fasismi|fasistiset]] tai autoritääriset liikkeet, jotka lupasivat palauttaa kansallisen kunnian laajentumishaluisella politiikalla. Tätä nationalistista politiikkaa seurasi [[toinen maailmansota]] 1939.<ref> Heywood 2012, s. 171.</ref>
11 124

muokkausta