Ero sivun ”Sapelihammaskissat” versioiden välillä

Sapelihammaskissoja eli viimeksi jääkaudella. Tunnetuin sapelihammaskissasuku oli Amerikan melko raskas ''[[Smilodon]]'' joka eli 3 miljoonaa–10 000 vuotta sitten. Euroopassa ja Aasiassa eli samoihin aikoihin kevytrakenteinen ''[[Homotherium]]''. ''Homotherium'' pyydysti mammutin vasikoita. Pohjois-Amerikassa eli Homotherium serum, joka hävisi noin 12 000 vuotta sitten. Euroopan Homotherium latidens hävisi Euroopasta hieman aiemmin. Homotheriumin ja muiden sapelihammaskissojen katoaminen johtui niiden saaliseläinten häviämisestä. Tämä taas johtui useimmin ilmastonmuutoksesta ja jääkauden jälkeen ihmisen harrastamasta saaliseläinten metsästyksestä. Sapelihammaskissat olivat erikoistuneita tiettyihin saaliseläimiin, esimerkiksi ''Homotherium'' pieniin [[mammutti|mammutteihin]] tai [[mastodontit|mastodontteihin]]. ''[[Dinofelis]]'' eli Euroopassa ja Afrikassa 5-1,2 miljoonaa vuotta sitten. Se tunnetaan myös "valesapelihammaskissana".

 

 

Vaikka nykytietojen mukaan viimeiset sapelihammaskissat kuolivat 10 000 vuotta sitten, Amerikassa [[Paraguay]]sta Lounais-Yhdysvaltoihin ulottuvalla alueella kerrotaan yhä nähdyn suurikokoisia, sapelihampaisia kissapetoja. [[Biologia]]n aikakäsityksen mukaan viime jääkaudesta on kulunut vasta vähän aikaa ja on mahdollista, että pieni sapelihammaskissakanta olisi voinut säilyä hengissä syrjäisillä seuduilla.<ref name="Tieteen.Kuvalehti.8.1998">{{Lehtiviite | Otsikko = Sapelihammastiikeri kummittelee yhä | Tekijä = | Julkaisu = Tieteen Kuvalehti | Vuosi = 1998 | Numero = 8 | Sivut = 62 | Julkaisija = }}</ref>