Ero sivun ”Jesper Swedberg” versioiden välillä

Vuoden 1695 ruotsinkielinen virsikirja tunnetaan myös Swedbergin virsikirjan nimellä. Hän valmisteli virsikirja­ehdotusta yhdessä mm. [[Haquin Spegelin]] ja [[Israel Kolmodin|Israel Kolmo­dinin]] kanssa. Hänen ehdotuksensa valmistui 1693 ja se sai aluksi suopean vastaanoton, mutta kuin se ilmestyi painosta, sitä alettiin arvostella lähes kaikesta, mm. että sen sisälsi väärää oppia. Jossain määrin kritiikin sanotaan olleen oikeutettua. Tästä seurasi Swedbergille tuntuvia taloudellisia menetyksiä, koska hän oli itse kustantanut kirjan painatuksen ja nyt kirjat jouduttiin hävittämään. Hän teki kuitenkin muutoksia ehdotukseensa siten, että se valmistui 1695, joka sitten hyväksyttiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Oscar jaLövgren|Nimeke=Psalm- och sånglexikon|Vuosi=1964|Sivu=674-675|Julkaisija=Gummesons bokförlag Stockholm}}</ref> seSe on vuo­den 1701 suomenkielisen virsikirjan, ”ns. Vanhan virsikirjan” esikuva. <ref>{{KirjaviiteVerkkoviite|Tekijäosoite=Oscar Lövgrenhttp://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=suomi_uskonpuhdistus3|Nimekenimeke=Psalm-Then ochSwenska sånglexikonPsalmboken (1695)|Vuositekijä=1964|Sivujulkaisu=674-675|Julkaisijaajankohta=|julkaisija=|viitattu=Gummesons bokförlag Stockholm}}</ref> [[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen ev. -lut. kirkon virsikirjassa]] on kahdeksan hänen kirjoittamaansa virttä, joista tunnetuin lienee virsi ”Herraa hyvää kiittäkää” (332). [[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon Virsikirjassa]] on seitsemän hänen kirjoittamaansa virttä.