Ero sivun ”Kustaa Vilkuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Elämänvaiheet: kh |
Risan lähteen korjaus ja malline osoitteelle. |
||
Rivi 14:
[[File:Kustaa-Vilkuna-1958.jpg|thumb|right|Opetusministeri Vilkuna jakamassa [[äitienpäivänkunniamerkki|äitienpäivän­kunniamerkkejä]] touko­kuussa 1958.]]
Sotavuosina Vilkuna toimi Sotasensuuri- ja tiedotustoiminnan tarkastusviraston päällikkönä 1939–1943 ja [[Valtion tiedoituslaitos|Valtion tiedoituslaitoksen]] päällikkönä 1943–1944. Vilkuna toimi opetusministerinä Reino Kuuskosken virkamieshallituksessa 26.4.–29.8.1958 ja tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuonna 1962. Kustaa Vilkuna kuului Urho Kekkosen lähipiiriin, muun muassa [[Tamminiemen saunaseura]]an. Hän oli myös perustamassa [[Paasikivi-seura]]a. Hänellä oli tiiviit itäsuhteet. [[Anatoli Golitsyn]] jopa väittää vuoden 1984 muistelmissaan, että Vilkuna vaikutti Kekkosen lailla [[KGB|KGB:n]] agenttina koodinimeltään ”Ahti”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/7.helmikuu/UKKKGB.HTM | Nimeke = Agenttitarina Rautkallion tapaan, Urho Kekkonen – agentti ja maanpetturi? | Tekijä = Kervinen, Timo | Ajankohta = 7.2.1997 | Julkaisu = Verkkouutiset | Viitattu = 10.2.2019}}</ref>
Kustaa Vilkunalla oli monia luottamustehtäviä. Hän oli mm. [[Suomen muinaismuistoyhdistys|Suomen muinaismuistoyhdistyksen]] puheenjohtaja 1945–1955 ja [[Maaseudun Sivistysliitto|Maaseudun Sivistysliiton]] puheenjohtaja 1952–1966. Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistyökomitean puheenjohtaja hän oli 1960–1974 ja Suomalais-unkarilaisen kulttuurikomitean puheenjohtaja 1964–1967.
Kustaa Vilkuna on haudattu vaimonsa kanssa Helsinkiin [[Kulosaaren hautausmaa]]lle. Heidän omaisensa lahjoittivat vuonna 1993 [[Suomen kulttuurirahasto]]n Keski-Pohjanmaan rahaston perustamiseksi kaikki Kustaa Vilkunan [[tekijänoikeus|tekijänoikeudet]].
== Perhe ==
Kustaa ja Liisa Vilkunalla oli viisi lasta. Heidän vanhin poikansa [[Asko Vilkuna]] (1929–2014) oli Jyväskylän yliopiston etnologian professori. Historiantutkijat [[Janne Vilkuna]] ja [[Kustaa H. J. Vilkuna]] ovat Asko Vilkunan poikia.<ref name=KKO/> Vilkunoiden tytär Kirsti Vilkuna (s. 1932) avioitui Suomen näkyvimpiin teollisuusmiehiin lukeutuneen [[Pekka Herlin]]in kanssa. Kustaa Vilkunan lapsenlapsi on myös festivaalipromoottori Harri Vilkuna, joka järjestää mm. [[Porispere]]-festivaalia.<ref>
== Teokset ==
[[Tiedosto:Kekkonen ja Vilkuna.jpg|
* ''Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta ja kulkuneuvoista'', väitöskirja, Helsinki: Helsingin yliopisto, 1935.
*''[[Finnlands Lebensraum]]'', [[Eino Jutikkala]]n ja [[Väinö Auer]]in kanssa, Berliini: Alfred Metzner Verlag, 1941.
| |||