Ero sivun ”Viipurin rautatieasema (1913)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tarkennetaan, kenestä Eva Gyldénistä on kyse. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 38:
Henkilöliikenteeltään Viipuri oli Helsingin jälkeen Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema ja tavaraliikenteen osalta Viipurin ratapiha oli kaikkein suurin. Kaupungista haarautui yhteensä viisi eri ilmansuuntiin johtanutta rataa. Pohjoiseen suuntautui ns. Karjalan rata eli [[Viipuri–Joensuu-rata]], joka kulki [[Sortavala]]n kautta [[Joensuu]]hun, itään [[Liimatta–Valkjärvi-rata]] ja etelään [[Koivisto (kauppala)|Koivistoon]] johtanut [[Uuraan rata]]. Lisäksi kaupungin kautta kulki [[Rajajoki|Rajajoelle]] ja sieltä edelleen [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] johtanut rata.<ref name=virtuaali/>
Viipurin rautatieasema tuhoutui lähes kokonaan jatkosodan alettua elokuussa 1941, jolloin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukot vetäytyivät kaupungista ja räjäyttivät asemarakennukset. Ehjäksi jäi vain yksi odotushallin päätyseinä sekä rahtitoimisto, joka on edelleen käytössä.<ref name=virtuaali/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =
== Kuvia ==
Rivi 55:
== Aiheesta muualla ==
*[https://yle.fi/uutiset/3-8481811 Yle.fi − Helsingin rautatieaseman kivimiesten pikkusiskot tuhottiin sodassa – kuvat ennen ja jälkeen tuhon], Helsingin rautatieaseman kivimiesten pikkusiskot tuhottiin sodassa – kuvat ennen ja jälkeen tuhon 12.12.2015
{{Commonscat-rivi|Vyborg old railway station}}
| |||