Ero sivun ”Puistokatu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
[[Tiedosto:RenAi_Road_Sec_4_in_Taipei.JPG|thumb|Leveä puistokatu [[Taipei]]ssa.]]
'''Puistokatu''' tarkoittaa
Erityyppisiä puistokatuja ovat:
Rivi 13:
==Puistokatuja Suomessa==
Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on [[Vaasa]]an vuonna 1776 rakennettu [[Hovioikeudenpuistikko]], jonka suunnitteli yli-intendentti [[Carl Fredrik Adelcrantz]].<ref name="Suomentaide">{{Kirjaviite | Tekijä = Gardberg, Carl Jacob | Nimeke = Suomen taiteen historia | Vuosi = 1998 | Kappale = Rakennustaide ja ympäristö | Sivu = 109 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-50-0920-0 }}</ref> Puistokadun esikuvana oli [[Nancy]]yn
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Suomeen tuli eurooppalaiseen tapaan kaavoitusmalleja, joissa puistokaduilla ja bulevardeilla oli merkittävä osa, vaikka loppujen lopuksi kovinkaan monta eurooppalaisten esikuvien mukaista puistokatua ei Suomesta löydy.<ref name="suunnitteluopas140" /> [[Helsinki|Helsingin]] kaduista bulevardeja edustavat [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]] ja Huopalahdentie, esplanadeja [[Esplanadin puisto|Esplanadi]], Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] puistotie, Koskelantie, [[Mäkelänkatu]] ja [[Mechelininkatu]], ja avenyitä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]]. Myös [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] eteläosa, entinen Heikinkatu on aikaisemmin ollut esplanadityyppinen puistokatu: sen keskellä oli puuriveillä reunustettu puistokäytävä, mutta 1930-luvulla autoistumisen seurauksena päätettiin keskimmäiset puurivit poistaa,<ref>Junttila & Koivistoinen 2002, s. 133.</ref> mutta uudet puurivit istutettiin jalkakäytävien reunoihin; täten Mannerheimintiestä tuli avenue-tyyppinen puistokatu.<!--ainakin edellä esitettyjen määritelmien mukaan-->
|