Ero sivun ”Kansalliskirjasto (Suomi)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Uusi kuva restaurointihankkeen jälkeen
Leok (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 26:
Kansalliskirjaston johtajana on vuodesta 2001 vuoden 2018 elokuuhun toiminut ylikirjastonhoitaja [[Kai Ekholm]]. Kai Ekholmin eläköitymisen johdosta hänen seuraajansa rekrytointi aloitettiin elokuussa 2018. Tällä hetkellä ylikirjastonhoitajan tehtävää hoitaa määräaikaisena apulaiskirjastonjohtaja Liisa Savolainen, kunnes uusi ylikirjastonhoitaja ottaa tehtävän vastaan.
 
Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului 3 miljoonaa kirjaa ja 3 miljoonaa muuta julkaisua, ja kirjasto digitoi vuoden aikana noin 2,2 miljoonaa sivua kansallisia aineistoja. Vuoden 2017 lopussa [https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Digi.kansalliskirjasto.fi] -palvelustapalvelussa löytyioli reilusti yli 12 miljoonaa sivua, joista aikakausilehtiäaikakauslehtiä 6,5 miljoonaa sivua ja sanomalehtiä lähes 6,3 miljoonaa sivua.
 
Vuonna 2015 kokoelmaan kuului 115 hyllykilometriä aineistoa ja 814 miljoonaa tiedostoa suomalaisia verkkosivuja haravoitiin kirjaston verkkoarkistoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2015|nimeke=Avainlukuja 2015|julkaisu=Kansalliskirjasto|viitattu=2016-09-18|tekijä=Katri Nissilä|ajankohta=2016-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Vuonna 2011 Kansalliskirjastossa vieraili kaikkiaan 166&nbsp;300 asiakasta. Maan laajimmat kokoelmat käsittivät kaikkiaan 109 hyllykilometriä. Digitoitujen aineistojen sivulatauksia kertyi 7,6 miljoonaa. Kotimaisten julkaisujen verkkoarkistoon haravoitiin 224 miljoonaa tiedostoa, ja yhteensä verkkoarkistossa on 718 miljoonaa tiedostoa.
 
Vuodesta 2006 lähtien Kansalliskirjasto onaloitti kerännytsuomalaisten myösverkkosivustojen suomalaisia verkkosivustojakeräämisen [[Kansalliskirjaston verkkoarkisto|verkkoarkistoonsa]] vuonna 2006.
 
== Historia ==
Rivi 61:
Kirjastolla on lähes kattava kokoelma Suomessa julkaistua ja muuta Suomeen liittyvää kirjallisuutta ([[Fennica (kansallisbibliografia)|Fennica-kokoelma]]) ja laaja kokoelma muutakin humanististen tieteenalojen kirjallisuutta. Kirjastoon kuuluu useita erikoiskokoelmia (mm. Monrepos-kokoelma, Nordenskiöldin kokoelma, Lapponica, Reenpää-kokoelma) sekä erikoiskirjastoja (mm. [[Slaavilainen kirjasto]] ja [[musiikkikirjasto]]). Lisäksi Kansalliskirjastolla on suuri käsikirjoituskokoelma, joka sisältää esim. tunnettujen kulttuurihenkilöiden ja tieteentekijöiden henkilöarkistoja sekä keskiajalta peräisin olevan pergamenttifragmenttien aineiston. Vuonna [[2011]] kirjaston kokoelmiin kuului yhteensä noin kolme miljoonaa kirjaa ja kausijulkaisua. Verkkoarkisto sisälsi 718 miljoonaa tiedostoa. Pääosa kirjaston kirjoista on luetteloitu Helsingin yliopiston ylläpitämien kirjastojen yhteiseen Helka-tietokantaan, minkä lisäksi kansalliskokoelman aineistoja löytyy Fennica- ja Viola-tietokannoista.
 
Kansalliskirjastoon talletetaan kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustava otos verkkoaineistoista.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1.1.2008/1433/2007]</ref> Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), joka vuodesta 2008 lähtien korvaa aiemmin voimassa olleen Vapaakappalelainvapaakappalelain sekä Lainlain elokuvien arkistoinnista. [[Vapaakappaleoikeus|Vapaakappalesäädösten]] ansiosta Kansalliskokoelmaan on autonomian ajan alkupuolelta lähtien 200 vuoden kuluessa karttunut lähes täydellinen, yksikkömäärältään useisiin miljooniin kasvanut kotimaisten painotuotteiden ja vuodestävuodesta 1981 myös ääni- ja kuvatallenteiden kokoelma. Nykyisellään laki kattaa kaikki suomalaisen joukkoviestinnän osa-alueet: em. aineiston lisäksi lakisääteisinlakisääteisen arkistoinnin piiriin kuuluvat myös elokuvat sekä radio- ja tv-aineistot, joiden vastaanottamisesta ja tallettamisestatallentamisesta vastaa [[Kansallinen audiovisuaalinen arkisto]].
 
Kirjastosektorin palvelu- ja kehittämisyksikkönä Kansalliskirjasto vastaa mm. yliopistojen, [[ammattikorkeakoulu]]jen sekä yleisten kirjastojen kirjastotietokantojen teknisestä ylläpidosta. Lisäksi kirjasto ylläpitää itse useita kansallisia tietokantoja, joista tärkeimmät ovat Suomen kansallisbibliografia Fennica, kansallisdiskografia Viola, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja kansallinen artikkelitietokanta Arto. Kansalliskirjasto ylläpitää myös kansallisia [[Finna|Finna-palvelua]] ja Nelli-tiedonhakuportaalia ja mm. korkeakoulujen julkaisuja sisältävää Doria-julkaisuarkistopalvelua. Kirjastossa toimiva Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib<ref name="fw"/> huolehtii keskitetysti elektronisten aineistojen hankinnasta yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille. Lisäksi kirjaston Mikkelissä sijaitseva Digitointi- ja konservointikeskus toimii kansallisena digitointikeskuksena, jonka tuottamista palveluista käytetyin on vuosien 1771&ndash;1910 suomalaisia sanomalehtiä sisältävä [[Historiallinen sanomalehtikirjasto]].