Ero sivun ”Sotkamo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
julk.t. |
||
Rivi 32:
==Historia==
Ihminen saapui Sotkamon alueelle [[Kivikausi Suomessa|kivikaudella]]. [[Kiikarusniemi|Kiikarusniemeltä]] lähistöltä löydettiin 1982 runsaasti kivikauden [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikkaa]], muun muassa Suomen vanhinta ja pohjoisinta lintukuvioista [[keramiikka]]a.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen
Seutu kuului pitkään [[Vienan Karjala|vienankarjalaisten]] vaikutuspiiriin, mistä kertovat useat paikannimet, kuten [[Katerma]], [[Sumsa]] ja [[Jormasjärvi]]. [[Suomen keskiaika|Keskiajan]] lopulla korpiseutu muodostui [[liminka]]laisten eräalueeksi. Kainuun jäi vuoden 1323 [[pähkinäsaaren rauha]]n itäiseen vaikutuspiiriin.<ref name="Finlandia8" /> [[1500-luku|1500-luvulla]] asutus laajeni yli vanhan rajan, mutta vasta [[Täyssinän rauha]]ssa 1595 Kainuu liitettiin [[Ruotsi]]in. [[1600-luku|1600-luvun]] alussa alueella oli kolme kylää: Sotkamon, Jormaskylän ja Nuasjärven kylät.<ref name="kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi">http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/090.htm</ref><ref name="digiarkisto.org">http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Sotkamo</ref> Seudulle tuli uudisasukkaita ennen kaikkea [[Paltamo]]sta ja [[Oulujärvi|Oulujärven]] tienoilta, [[Keski-Suomi|Keski-Suomesta]], [[Savo]]sta ja [[Karjala]]sta. Sotkamossa ja [[Kuhmo]]nniemessä oli vuonna 1688 yhteensä 200 taloa.<ref name="Finlandia8" />
Rivi 42:
[[Koski-Jaakko]] suunnitteli jo [[1760-luku|1760-luvulla]] [[Kiantoperä]]än [[Lappajoki|Lappajoen]] suuhun, vanhan [[Markkinat (tapahtuma)|markkina]]- ja suolatien alkuun, [[Oulu]]n kauppiaiden varastopaikkaa eli [[kauppala]]a. Kuitenkin vasta vuosisadan lopulla alkoi alueen taloudellinen kehitys vilkastua. Vaarojen [[kaskiviljely]]stä siirryttiin monipuoliseen [[Maatalous|maatalouteen]]. Tervanpoltto muodostui merkittäväksi elinkeinoksi 1800-luvun puolivälissä valmistuneet [[Ämmäkosken voimalaitos|Ämmänkosken]] ja [[Koivukosken voimalaitos|Koivukosken sulut]] mahdollistivat tervan viennin Ouluun asti. Vuonna 1900 Sotkamon tervanpoltto tuotti noin 4 000 [[tynnyri]]ä tervaa, mutta jo [[1900-luku|1900-luvun]] alussa tervan merkitys väheni.<ref name="Finlandia8" />
[[Maantie]] Sotkamoon valmistui 1850. Maanviljelyä ja metsän käyttöä helpotti [[1850-luku|1850-luvulla]] toteutunut [[isojako]]. Tuolloin pitäjässä oli myös pientä [[rauta]]teollisuutta; [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|Petäjäkosken rautatehdas]] toimi vuosina 1838–1880. [[1860-luku|1860-luvun]] [[suuret nälkävuodet]] verottivat alueen asutusta, jopa neljännes pitäjän 5 000 asukkaasta menehtyi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Veikko Huovinen, Eero Kemilä | Nimeke = Seitsemän sinisen takana| Vuosi = 1986| Luku = | Sivu = 7| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste
Sotkamossa on syntynyt ja asunut useita kirjailijoita: muun muassa [[Suomen kieli|suomen-]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsinkielisenä]] kirjailijana tunnettu [[Juhana Frosterus]], kuuluisa [[valtiomies]] ja [[Kansantalous|kansantalouden]] tutkija [[Anders Chydenius]], kansankirjailija [[Heikki Meriläinen]] sekä Kainuun kuvaajista tunnetuin, [[Veikko Huovinen]].<ref name="Finlandia8" />
| |||