Ero sivun ”Ylivieska” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kulttuuri: lähde akustiikalle |
julk.t. |
||
Rivi 37:
[[Tiedosto:Ylivieska railway station 20070811.jpg|thumb|left|250px|Rautateiden risteyskohta on ollut merkittävässä osassa Ylivieskan kasvun kannalta.]]
[[File:Ylivieska sh 2015.JPG|thumb|left|250px|[[Ylivieskan kirkko]] ja sankarihaudat kesällä 2015. Kirkko tuhoutui tuhopoltossa seuraavan vuoden maaliskuussa.]]
Ylivieskan seutu oli pitkään [[Lappalaiset|lappalaisten]] eränkäyntialuetta. [[Keskiaika|Keskiajalla]] alue kuului vanhaan Salon eli [[Saloinen|Saloisten]] pitäjään. Pysyvästi alue asutettiin vasta keskiajan lopulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Kalajokisuusta ja [[Suur-Lohtaja]]n kylistä. Ylivieskan asutus kasvoi melko nopeasti. Vuonna 1550 taloja oli 13, 1600-luvun alkupuolella jo 30. Vuonna 1690 asukkaita oli 622. 1690-luvun [[Suuret nälkävuodet|suurten nälkävuosien]] ja [[isoviha]]n aikana väestö väheni, mutta 1700-luvun puolenvälin jälkeen alkoi asukasmäärä jälleen kasvaa.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen
Ylivieskan seutu kuului aluksi [[Kalajoki|Kalajoen seurakuntaan]]. Päätös oman kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin jo 1643, mutta vasta kymmenen vuotta myöhemmin valmistui seurakunnan [[Ylivieskan kirkko|oma kirkko]] [[Haapaniemi|Haapaniemelle]]. Itsenäiseksi seurakunnaksi Ylivieska erotettiin 1861, mikä toteutui 1875. Ylivieskan kunta perustettiin 1867. Kunnalliselämä virisi nopeasti erityisesti kirjailija [[Pietari Päivärinta|Pietari Päivärinnan]] ansiosta. Ylivieskan [[kanttori]]na 40 vuotta toiminut Päivärinta oli kuntakokouksen puheenjohtaja 1869–1872 ja 1875–1887. Hän oli perustamassa pitäjän ensimmäistä [[kirjasto]]a (1869) ja [[kansakoulu]]a (1879). Kalajokilaisten pappien ja talollisten vastuksen vuoksi oma pappi saatiin kuitenkin vasta 1862. Ylivieskan kirkko rakennettiin 1786 ja korjattiin nykyiseen asuunsa läänin rakennuskonttorin esimiehen [[Julius Basilier]]in piirustusten mukaan 1892. Korjausten mukana kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui lähes täysin.<ref name="Finlandia8" /> Tällä hetkellä Ylivieskassa ei ole lainkaan varsinaista kirkkoa, sillä vuoden 2016 maaliskuussa kirkko paloi maan tasalle [[Tuhopoltto|tuhopoltossa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/a1458963249444|nimeke=Mies otettu kiinni Ylivieskan puukirkon tuhopoltosta epäiltynä – Kirkkoherra: ”Mitään ei saatu pelastettua”|julkaisu=HS.fi|viitattu=26.3.2016}}</ref>.
| |||