|
Runsaasti päiväunia nukkuvien vanhusten aivoista löytyy vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan tavanomaista enemmän [[amyloidiplakki]]a etenkin käyttäytymistä, muistia ja tunteita hallitsevista aivojen osista.<ref>Daytime drowsiness increases risk of Alzheimer's in elderly, study says. https://edition.cnn.com/2018/03/12/health/daytime-sleepiness-dementia-study/index.html</ref>
Jaakko
==Unenmäärän vaikutus==
Jokaisen ihmisen unen määrällä on tietty ihannetaso, joka useimmilla ihmisillä on noin kahdeksan tuntia. Ihannepituutta lyhemmät tai pidemmät unet voivat aiheuttaa terveysongelmia.<ref name="wiseman-77" /> Riittävän pitkä ja laadukas yönuni pitää ihmisen suhteellisen virkeänä aina nukkumamenoaikaan asti<ref>Uniikki-lehti 3/2018. Yliopiston apteekki. Sivu 16. http://digilehti.ya.fi/lue/032018-2/kansi-11</ref>.
===Univajeen vaikutus===
Univajeella ja univelalla on monia haitallisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan. Ne voivat aiheuttaa väsymisen ja torkahtelun lisäksi esimerkiksi [[Lihominen|lihomista]] sekä keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. [[Kasvuhormoni]]n tuotanto estyy, [[stressihormoni]]en eritys lisääntyy, [[vastustuskyky]] heikkenee sekä sairastavuus ja onnettomuusalttius kasvaa.<ref>{{Lehtiviite | www = http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo91829&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth= | Otsikko = Univaje terveysriskinä | Tekijä = Härmä, Mikko – Sallinen, Mikael | Ajankohta = 2000 | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Viitattu = 26.12.2016 }}<br>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534 | Nimeke = Unettomuus | Tekijä = Huttunen, Matti | Ajankohta = 14.11.2015 | Julkaisu = Lääkärikirja Duodecim | Viitattu = 26.12.2016 }}</ref> Lapsilla univaje lisää muun muassa ylivilkkautta ja [[haastava käytös|haastavaa käytöstä]].<ref> Paavonen Juulia, ym (2008) Aiheuttaako lasten univaje psyykkisiä oireita? Suomen lääkärilehti 15/2008</ref> Ikääntyneillä hitaiden aivoaaltojen hallitseman unen väheneminen on yhteydessä muistin heikkenemiseen.<ref name="puttonen" />
Väsymys on riski liikenteessä. Vuorokauden valvominen vastaa promillen [[humalatila]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/vasymys-riski-kesaliikenteessa | Nimeke = Väsymys on riski kesäliikenteessä | Tekijä = | Ajankohta = 30.06.2014 | Julkaisija = Liikenneturva | Viitattu = 22.12.2016 }}</ref> Suorituskyky heikkenee jo 4–5 tunnin yötyön jälkeen, 12 tunnin jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen ja 16 tunnin lopussa kolminkertainen normaaliin verrattuna. Lisäksi valvomisajan pidentyessä virheiden määrä kasvaa.<ref>[http://www.google.fi/url?sa=t&ct=res&cd=2&url=http%3A//www.sash.fi/resources/sash/uploads/Anekurssi%2C%2520Meretoja.ppt&ei=zR0lQ6rwJJOYiALwoeiLAw Olli Meretoja: Yötyön vaikutukset, Anestesiakurssi Naantalissa 17.3.2005]</ref>
===Valvomisen vaikutus===
Jatkuva valvominen johtaa siihen, että aivojen energiaa tuottavat solut alkavat kuolla<ref>Alkoholi tuhoaa aivosoluja – vai tuhoaako sittenkään? Sanna Vähäaho 28.4.2015. http://www.terve.fi/dementia/80738-alkoholi-tuhoaa-aivosoluja-vai-tuhoaako-sittenkaan</ref>. Jatkuva valvominen johtaa yleensä fyysisiin ja psyykkisiin kärsimyksiin ja lopulta kuolemaan. Kun laboratoriorotat pakotetaan pysymään hereillä, ne alkavat laihtua viikon sisällä ja niiden turkki muuttuu kellertäväksi. Kuukauden sisällä ne kuolevat.<ref>Wiseman 2015, s. 63.</ref> Ihmisellä viikkojen tai kuukausien yhtämittainen valvominen voi johtaa kuolemaan.<ref>[http://web.archive.org/web/20070927190945/http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/B84E6A36-1A43-462A-A4C2-3B8F96B73C25/0/univaje_d.doc Univaje terveysriskinä - ladattava tiedosto]</ref> Jos ihmisellä on esimerkiksi [[fataali familiaalinen insomnia]], hän kuolee muutamassa kuukaudessa.<ref name="wiseman-77">Wiseman 2015, s. 67.</ref>
Jotkut ihmiset ovat kokeilleet vapaaehtoisesti, kuinka kauan ihminen voi olla nukkumatta. Yhdysvaltalainen lukiolainen [[Randy Gardner]] pysytteli vuonna 1965 valveilla 264 tuntia eli 11 vuorokautta. Valvotuissa tutkimuksissa monet ihmiset ovat pystyneet valvomaan kahdeksasta kymmeneen vuorokautta. Valvominen aiheuttaa terveysvaivoja ja väsymystä, mutta henkilöt toipuivat yhden tai kahden nukutun yön jälkeen.<ref name="gillin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.scientificamerican.com/article/how-long-can-humans-stay/ | Nimeke = How long can humans stay awake? | Tekijä = J. Christian Gillin | Ajankohta = | Julkaisu = Scientific American | Viitattu = 31.12.2016 }}</ref> Ensimmäisinä valvomispäivinä käyttäytyminen voi muuttua arvaamattomaksi. Muutaman päivän kuluttua ihminen alkaa näkemään harhoja. Unenpuute aiheuttaa myös esimerkiksi puheen sammaltamista, mielialan vaihteluja, muistivaikeuksia ja [[Vainoharhaisuus|vainoharhaisuutta]]. Koska pitkäaikainen valvominen on vaarallista, [[Guinnessin ennätysten kirja]] ei enää julkaise valvomisennätyksiä.<ref>Wiseman 2015, s. 64–69.</ref>
Valvottamista on käytetty [[kidutus]]keinona. Valveilla pidetyn ihmisen on kuitenkin havaittu kertovan kuulustelijalle epätosia asioita vain ollakseen tälle mieliksi.<ref>Wiseman 2015, s. 69–70.</ref>
===Liian nukkumisen vaikutus===
Myös liian pitkistä yöunista voi olla haittaa. Useiden laajamittaisten tutkimusten mukaan yhdeksän tai useamman tunnin nukkuminen joka yö on yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, päänsärkyyn, syöpään ja sydänsairauksiin.<ref>Wiseman 2015, s. 77.</ref>
=== Unen rakenteen vaikutus ===
Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan häirintä hitaiden aivoaaltojen univaiheen aikana johti amyloidiplakin kertymiseen terveiden koehenkilöiden aivoihin jo yhden yön aikana<ref>Slow wave sleep disruption increases cerebrospinal fluid amyloid-β levels. https://academic.oup.com/brain/article/140/8/2104/3933862</ref>.
== Nukkumistavat ==
| 