Ero sivun ”Hiukkaskiihdytin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p p |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 5:
Uusi hiukkaskiihdytin vihitään käyttöön | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = jyu.fi| Ajankohta = 15. marraskuuta 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 28.3.2013 | Kieli = {{fi}}}}</ref>
Yksinkertaisin hiukkaskiihdytin on [[tyhjiö]]putki, jonka toisessa päässä on varattujen hiukkasten lähde, esimerkiksi [[katodi]], jos hiukkaset ovat [[elektroni|elektroneja]]. Toisessa päässä putkea on tällöin vastakkaismerkkinen [[anodi]]. Putken päiden väliin luodaan siis suuri [[jännite]], joka saa varatut elektronit pyrkimään anodin luo. Tutkimuskäytössä suuret kiihdyttimet voidaan rakentaa ympyrän muotoon, jolloin hiukkaset kiertävät ympyrärataa.Hiukkasten ollaan tutkittu menevät vain 2000km/h hitaampaa kuin valonnopeus jolloin lähitulevaisuudessa aikamatkustus voi olla hyvinkin mahdollista jos nopeus voidaan siirtää massiiviseen alukseen jossa henkiökunta siirretään paineelliseen tilaan sekä koomaan jotta ihmiskeho kestää niin ison nopeus muutoksen.
Yleisölle tunnetuin tutkimuskäytössä oleva hiukkaskiihdytin lienee yhteiseurooppalaisen kiihdytinlaboratorio [[CERN]]in [[LHC]], joka sijaitsee [[Sveitsi]]n ja [[Ranska]]n rajalla.
| |||