Ero sivun ”Musa Çelebi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 13:
Hajaannuskausi sai alkunsa, kun sulttaani Bayezid I jäi vangiksi [[Timur Lenk]]ille hävittyään [[Ankaran taistelu]]n 1402. Osmanien valtakunta jäi käytännössä ilman hallitsijaa ja hallinnollinen tilanne vaikeutui entisestään kun Bayezid kuoli vankeutensa aikana seuraavan vuoden maaliskuussa. Osmanien valtakunta jakautui poikien kesken. Vanhin pojista Süleyman hallitsi pohjoista [[Kreikka]]a, [[Bulgaria]]a ja [[Traakia]]a, ja hän piti pääkaupunkinaan [[Edirne]]ä. Toinen pojista İsa julisti itsensä [[Bursa]]n itsenäiseksi valtiaaksi ja Mehmed, jonka tilukset olivat suurimmat, perusti sulttaanikunnan [[Amasya]]an.<ref name=osmanli/> Musa jäi vielä Timur Lenkin vangiksi, kuten myös Mustafa, joka vapautui 1405 ja joka yritti nostaa uuden kapinan 1415. <ref name=osmanli>[http://www.osmanli.org.tr/en/yazi.php?bolum=28&id=130 Prof. Dr. Ahmed Akgündüz: Age Of Fatrah (Interregnum) For Ottoman State] Ottoman Research Foundation. Viitattu 15.2.2016</ref>
 
Myös vankina ollut Musa vapautettiin Mehmedin pyynnöstä ja ja hän tuli Mehmedin liittolaisen Yakub Germiyanilaisen vastuulle. Mehmed puolestaan kukisti İsan ja hänestä tuli valtakunnan Anatoliassa sijaitsevan osan yksinhallitsija. Hän ei kuitenkaan pystynyt haastamaan Süleymania yksin, vaan Süleyman marssi Bosporinsalmen yli ja valloitti läntisiä osia Anatoliasta. Vahvistaakseen asemaansa Mehmed liittoutui Musan kanssa [[Kırşehir]]issä ja suurin osa Anatolian [[beylik]]eistä (ruhtinaskunnista) asettui tukemaan liittoutumaa. <ref name="Britannica">Encycloapedia Britannica Evpo 70 ed., Vol. 22, s. 368</ref>
 
Musa matkusti Eurooppaan ja liittoutui [[Valakia]]n vasalliruhtinaan [[Mircea I]]:n kanssa Süleymania vastaan. Näin Süleyman joutui käymään kahden rintaman sotaa Mehmediä vastaan idässä ja Musaa vastaan pohjoisessa. Süleyman onnistui kuitenkin kukistamaan Musan pääarmeijan [[Kosmidionin taistelu]]ssa 15. kesäkuuta 1410. Musa jatkoi kahakointia Süleymania vastaan Serbiassa ja Bulgariassa sekä onnistui taivuttelemaan Süleymania tukeneita vasalleja kääntymään hänen puolelleen. Hän onnistui valtaamaan Edirnen 1411. Süleyman kuoli tässä yhteydessä, joko Musan käskystä tai pakomatkallaan Musalle uskollisten joukkojen tappamana. <ref>Yaşar Yüce, Ali Sevim: ''Türkiye tarihi Cilt II'', AKDTYKTTK Yayinlari, 1991 s. 74-75</ref>