Ero sivun ”Cantorin diagonaaliargumentti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
huomautus pois
Rivi 1:
:''Huomautus: tämän artikkelin kunnollista ymmärtämistä varten on hyvä tuntea joitakin matemaattisia merkintöjä sekä [[numeroituva joukko|numeroituvuuden]] ja [[ylinumeroituva joukko|ylinumeroituvuuden]] käsitteet.
 
'''Cantorin diagonaaliargumentti''' on [[Georg Cantor]]in esittämä [[matemaattinen todistus]] sille, että [[reaaliluvut|reaalilukujen]] joukko ei ole [[numeroituva joukko|numeroituvasti ääretön]] vaan [[ylinumeroituva joukko|ylinumeroituva]].
 
Rivi 7 ⟶ 5:
Cantor käytti diagonaaliargumentin yleistettyä muotoa todistaakseen [[Cantorin teoreema]]n: kaikkien joukkojen S [[potenssijoukko]] <math>\mathcal{P}(S)</math> eli kaikkien joukon S [[osajoukko]]jen joukko on suurempi kuin S itse. Samankaltaisia todistustekniikoita on myöhemmin käytetty useita kertoja monien ongelmien ratkaisussa. Diagonaaliargumentin avulla voidaan esimerkiksi osoittaa, että [[päätösongelma|päätösongelmia]] on ylinumeroituva määrä. Koska minkä tahansa [[ohjelmointikieli|ohjelmointikielen]] [[tietokoneohjelma|ohjelmia]] on vain numeroituva määrä, on siis olemassa ratkeamattomia ongelmia (esimerkiksi [[pysähtymisongelma]]).
 
== Reaaliluvut ==
 
Cantorin alkuperäinen todistus osoittaa, ettei [[väli (matematiikka)|väli]] [0,1] ole numeroituvasti ääretön. Todistus perustuu vastaoletukselle ja etenee seuraavasti: