Ero sivun ”Eugen Schauman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
→Tausta: kh |
||
Rivi 19:
Isän sotilasuran vuoksi perhe joutui asumaan eri puolilla keisarikuntaa. Schaumanin isänmaallisuus heräsi jo pikkupoikana, kun hänen äitinsä luki hänelle ääneen kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg]]in ''[[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoita]]''.<ref name="KB" /> Teoksesta muodostui kotiinkaipuusta kärsivän pojan tärkein side etäiseen isänmaahansa. Ulkomaille Schaumaneille kuitenkin tihkui kirjeissä tietoja Suomessa harjoitetuista venäläistämis- ja sortotoimista. Schauman lähetti jo 8-vuotiaana [[Kongressi-Puola|Puolan]] [[Radom]]ista Suomeen kirjeen, jossa luki: "''Var god och emottag detta lilla bidrag (en rubel) till minnesstoden vid Juutas, Eugen Schauman, Radom 24 Maj 1883''" (suom. "Olkaa hyvä ja vastaanottakaa tämä pieni avustus (yksi rupla) Juuttaan muistomerkkiä varten, Eugen Schauman, Radom 24. toukokuuta 1883"). Schauman oli kuullut, että [[Uusikaarlepyy|Uudessakaarlepyyssä]] kerättiin varoja muistomerkkiä [[Suomen sota|Suomen sodan]] [[Juuttaan taistelu]]ssa venäläisistä saadun voiton kunniaksi. Vänrikki Stoolin tarinoista kiinnostuneena ja innostuneena hän halusi ehdottomasti osallistua suunnitelmaan.<ref name="SVT">Jussi Niinistö: ''Suomalaisia vapaustaistelijoita'', s. 13–18. Nimox Ky, Helsinki 2003.</ref>
Äiti kuoli syksyllä 1884<ref name="kenraali" /> Schaumanin ollessa 9-vuotias, jolloin hän joutui lähtemään [[oppikoulu]]un Helsinkiin muun perheen jäädessä asumaan Puolaan. Äidin muisto säilyi hänelle tärkeänä lopun iän. Schaumanin
Schauman harrasti innokkaasti urheilua: purjehdusta, hiihtoa ja varsinkin ammuntaa, jonka kaikenlainen edistäminen oli hänelle tärkeää. Hän kävi ahkerasti harjoittelemassa [[Suomen Metsästysyhdistys|Suomen Metsästysyhdistyksen]] ampumaradalla Helsingin [[Oulunkylä]]ssä.<ref name="KB" /><ref name="kuka" />
| |||