Ero sivun ”Auschwitz” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhdistetään johdannossa yhteen kuuluvat lauseet samaan kappaleeseen
lausejärjestys
Rivi 4:
'''Auschwitz''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikainen saksalaisten käyttämä [[keskitysleiri|keskitys-]] ja [[tuhoamisleiri]], jossa murhattiin yli miljoona ihmistä. Se sijaitsi [[puola]]laisen [[Oświęcim]]in (saks. ''Auschwitz'') kaupungin liepeillä. Nykyisin Auschwitz on museo ja [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohde]].
 
Auschwitzin pääleiri perustettiin paikalla aiemmin sijainneen puolalaisen siirtoleirin paikalle. Leirialueeseenleirialueeseen kuului kolme eri keskitysleiriä. KL Auschwitz I oli pääleiri, jonka rakentaminen alkoi toukokuussa 1940 lähelle Oświęcimin keskustaa. Se perustettiin paikalla aiemmin sijainneen puolalaisen siirtoleirin paikalle. KL Auschwitz II eli Auschwitz-[[Birkenau]] oli varsinainen tuhoamisleiri, jonka rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1941. Leiri oli [[Holokausti|juutalaisten joukkotuhon]] keskuspaikka, jonka kaasukammioissa surmattiin vankeja laajamittaisesti ja hyvin järjestelmällisesti vuosina 1942–1944. Leirillä saksalaiset lääkärit ja tiedemiehet suorittivat myös erilaisia ihmis- ja lääkekokeita. KL Auschwitz III eli [[Monowitz]] oli pakkotyöleiri, joka rakennettiin 1941. Se rakennettiin [[IG Farben]]in [[nitriilikumi]]tehtaan viereen.:<ref name="museum">[http://www.auschwitz-muzeum.oswiecim.pl/html/eng/start/index.php Auschwitz-Birkenau State Museum, Poland]</ref>
 
Useimmat nykyaikaiset arviot asettavat Auschwitzin uhrimäärän 1,1–1,5 miljoonan välille. Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää, koska kaikkia uhreja ei kirjattu, ja saksalaiset myös tuhosivat todistusaineistoa. Auschwitzissa kuoli poliittisia vankeja, [[vastarintaliike|vastarintaliikkeiden]] jäseniä ja [[sotavanki|sotavankeja]] monista eri maista. Suurin osa surmatuista oli [[Juutalaiset|juutalaisia]]. Vangit kuolivat nälkään, pakkotyöhön, sairauksiin, teloituksiin, ja vuodesta 1942 alkaen myös kaasutuksen uhrina.