Avaa päävalikko

Muutokset

123 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
lähehteetön ja neuraalimaksi
 
== Aneiden historia ==
{{Lähteetön||kumpi=1}}
 
Varhaiskirkko ei tuntenut anekäytäntöä, vaan se kehittyi [[500-luku|500]]–[[900-luku|900]]-luvulla ja ainoastaan latinalaisessa kirkossa siirryttäessä julkisesta sovittamisesta yksityisen [[rippi|ripin]] sakramenttiin. Ane tarkoittaa vapautumista syntiä seuraavasta maallisesta rangaistuksesta, kuten esimerkiksi [[jalkapuu]]sta. Syntien aiheuttama syyllisyys on jo synninpäästön sakramentissa pyyhitty pois. Myös kirkon määräämän katumuksen, esimerkiksi tilapäisen ehtoolliskiellon, pystyi korvaamaan katumustöillä, kuten almuilla tai pyhiinvaelluksilla.
 
 
Uskonpuhdistajat [[John Wycliffe]], [[Jan Hus]] ja Martti Luther tuomitsivat aneen julkeana [[Jahve|Jumalan]] [[armo]]n kaupallistamisena. Uskonpuhdistuksen jälkeen anekauppa tyrehtyi, mutta se jatkui [[vastauskonpuhdistus|vastauskopuhdistuksen]] aikaan; aneilla ei enää suoritettu katumusta, vaan ihmiset saivat osallistua Pietarinkirkon rakennuskuluihin ostamalla aneita.
 
Huomioitavaa on se, että Luther puolusti teesissä numero 71 apostolista anetta hyvin jyrkästi.
 
== Lähteet ==