Versio 27. elokuuta 2018 kello 09.14 muokkaa August-54 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 28 442 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 2. helmikuuta 2019 kello 22.14 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 738 muokkausta →‎Suurvaltakausi (1617–1718): - ensimmäinen väitöskirja Uudempi muutos →
Rivi 30: </gallery> == Suurvaltakausi (~~1617–1718~~1640–1718) == Turun Akatemian toimintaa leimasivat 1600-luvulla [[Luterilaisuus\|luterilainen]] puhdasoppisuus ja Ruotsin asema eurooppalaisena suurvaltana. Latinaa käytettiin tieteellisten julkaisujen kielenä. Turun Akatemiassa oli neljä tiedekuntaa: filosofinen, teologinen, oikeustieteellinen ja lääketieteellinen. Kruunun näkökulmasta akatemian tehtävänä oli ennen kaikkea uusien pappien, lääkärien, virkamiesten ja upseerien kouluttaminen valtion palvelukseen. Rivi 36: Opetus- ja tutkimustyön lähtökohtina olivat suurvaltakaudella eurooppalainen [[humanismi]] ja [[skolastiikka\|skolastissävytteinen]] luterilainen [[teologia]]. Teologian professorit osallistuivat myös ajan uskontopoliittiseen keskusteluun, minkä ohella akatemiassa tutkittiin myös Suomen muinaishistoriaa ja suomen kieltä. Akatemian ensimmäinen väitöskirja oli professori Wexioniuksen laatima ''[[Discursus politicus de prudentia]]'', joka tarkastettiin 18. joulukuuta 1641. Siitä tuli myös ensimmäinen Suomessa painettu kirja, kun väitöskirjojen painaminen aloitettiin Turussa seuraavana vuonna.<ref>Jyrki Ilva: [https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=161 Suomen ensimmäinen väitöskirja verkossa] Agricolaverkko.fi 20.2.2006. Viitattu 2.2.2019.</ref> Promootioperinne rantautui Suomeen Uppsalasta, ja ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemian aikana vuonna 4. toukokuuta [[1643]]. Silloin promovoitiin 10 filosofian maisteria mukana muun muassa [[Abraham Kollanius]]<ref name="Abo-Suomen metropoli56"> Tuomola, Simo (toim), 2000, Abo – Suomen metropoli, 1600-luku Turussa. s.56</ref>. Siitä lähtien promootioperinne on jatkunut katkeamattomana Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa ja Helsingin yliopistossa sekä myöhemmin Suomen muissakin yliopistoissa koko yliopistohistorian ajan.<ref>http://www.uwasa.fi/promootio2011/ptieto/</ref> Suurvaltakaudella akatemiassa vaikuttaneista oppineista mainittakoon ennen kaikkea [[Daniel Juslenius]] (1676–1752). Hän aloitti opintonsa Turussa [[1691]], ja [[1713]] hänet nimitettiin itämaisten kielten professoriksi. Daniel Jusleniusta voidaan pitää suurvaltakauden gööttiläisen ja myös fennofiilisen aatesuuntauksen edustajana. Jusleniuksen teoksista on tunnetuin ''Aboa vetus et nova'' (1700), jossa hän käsittelee Suomen kansan muinaisia vaiheita ja Turun kaupunkia. == Vapauden aika (1719–1772) ==

Ero sivun ”Turun akatemia” versioiden välillä