Ero sivun ”Metsästäjä-keräilijät” versioiden välillä

Metsästäjä-keräilijöiden pääasiallisessa ravinnonlähteessä, suurriista, pienriista vai kalastus, on ollut huomattavia eroja: niitä luonnon antimia on käytetty, miltä asuinseudulta parhaiten sai. Useimmat metsästäjä-keräilijäryhmät ovat yhdistäneet monia ravinnonhankintatapoja.<ref name="EB"/> 2000-luvulla metsästys ja keräily ovat tapoja hankkia lisäravintoa palkkatyön tai kotitarveviljelyn lisäksi, tai kulttuuriperinteiden säilyttämistä, eivätkä enää pääasiallisia ravinnonhankintakeinoja.<ref name="EB"/>

 

 

Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat monesti liikkuvia [[Ryhmä (antropologia)|ryhmiä]] <ref name="juuret">Afrikan kulttuurien juuret, Tietolipas 134,Tammer-Paino Oy, Tampere 1995ISBN 951-717-822-0. ISSN 0562-6129, s. 150.</ref>. Pienemmät ryhmät kokoontuvat monesti yhteen suurriistan metsästystä varten. Tällöin ryhmä noudattaa [[vuotuiskierto|vuosikierto]]a, tiettyinä aikoina metsästetään suurriistaa, toisina vuodenaikoina pienempää. Monesti metsästäjä-keräilijät muuttavat vuodenaikojen mukaan niille alueille, missä kulloinkin on parhaiten saatavilla riistaa, kalaa, keräiltäviä kasveja ja muita luonnon antimia. Jos luonnon antimet, kuten riista- ja/tai kalakanta sen mahdollistavat, metsästäjä-keräilijät usein asuvat paikoillaan. Vuotuiskiertoon liittyvä yhteiskunta on yleensä tasa-arvoinen. [[Sedentismi|Paikoillaan asuvien]] metsästys ja keräily saattaa luoda epätasa-arvoisen, enemmän tai vähemmän perinnöllisiin luokkiin jakautuneen yhteiskunnan, jossa päällikkö johtaa alaisiaan.