Ero sivun ”Pyykösjärvi (järvi)” versioiden välillä

Järven tila on huonontunut [[1980-luku|1980-luvun]] jälkeen merkittävästi johtuen muutamasta perussyystä. Suurimman osan vuotta järveen tulee vettä luontaisesti lähinnä sateena sekä asutusalueilta huuhtoutuvina hulevesinä, ja varsinkin kuivina kesinä järven pinta alenee havaittavasti. Järven suurin tulo-oja, Ruskonoja, oikaistiin joohjattiin 1960-luvulla virtaamaan suoraan Pyykösjärvestä lähtevään Laholaisojaan, ja nykytilanteessa Ruskonojan vesiä pääsee järveen asti vain keväällä. Kaikkiaan Pyykösjärvi saa siis vettä riittämättömästi, ja tulovedet ovat usein huonolaatuisia. Järven rehevöityminen on ollut voimakasta jo vuosikymmenten ajan. Järveä alettiin ilmastaa talvisin 1980-luvun puolivälissä kalakuolemien ehkäisemiseksi. Ilmastus jatkui vuoteen 2010 saakka.

Sekä Kuivas- että Pyykösjärvelle laadittiin vuonna 2004 kunnostussuunnitelma. Vuonna 2010 valmistui pumppaamo ja paineputki, joilla Oulujoen hyvälaatuista vettä johdetaan Pyykösjärveen talvisin kolmen kuukauden ajan parantamaan rehevän järven happitilannetta. Lisävesitysten ansiosta kalakuolemilta on vältytty, ja järven yleinen kunto on ollut viime vuosina hitaasti kohenemaan päin. PyykösjärvenJärven ravinnemäärätravinnetasot ovat kumminkin edelleen suuria, sillä ravinnepitoista pohjaliejuapohjalietettä on monin paikoin toista metriä paksu kerros.