Ero sivun ”Happovakio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tekijät jotka vaikuttavat happovoimakkuuteen: induktiivinen efekti |
|||
Rivi 25:
Myös hapon konjugaatiemäksen [[Resonanssi (kemia)|resonanssi]] vaikuttaa happamuuteen. Esimerkiksi happihappojen happamuus kasvaa sitoutuneiden happiatomien määrän lisääntyessä, koska anionin varaus jakaantuu resonanssin ansiosta tasan kaikkien happien kesken. Mitä enemmän hapossa on happea, sitä voimakkaampi happo. [[Perkloorihappo]] HClO<sub>4</sub> on erittäin vahva happo, koska sen konjugaattiemäs, perkloraatti-anioni ClO<sub>4</sub><sup>₋</sup>, voidaan esittää neljänä resonanssimuotona, jotka tekevät anionista erittäin stabiloidun.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tadashi Okuyama|Nimeke=Organic Chemistry: A Mechanistic Approach|Vuosi=2013|Sivu=121|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref>
Happamuuteen vaikuttaa myös [[induktiivinen efekti]]. Esimerkiksi halogenoidut [[alkoholit]] ja [[karboksyylihapot]] ovat huomattavasti vahvempia happoja kuin halogenoimattomat analoginsa. Esimerkiksi [[Etikkahappo|etikkahapon]] [[Happovakio|pK<sub>a</sub>-arvo]] on 4,76, kun [[Kloorietikkahappo|kloorietikkahapon]], [[Dikloorietikkahappo|dikloorietikkahapon]] ja [[Trikloorietikkahappo|trikloorietikkahapon]] pK<sub>a</sub>-arvot ovat 2,86, 1,48 ja 0,70. Kloorattujen etikkahappojen voimakkaasti elektronegatiivinen ja elektroneja puoleensavetävä klooriatomi stabiloi karboksylaattianionin muodostumista induktiivisen efektin vuoksi. Metyyli ja muut alkyyliryhmät ovat elektroneja luovuttavia. Siksi etikkahappo on vähemmän hapan kuin [[Muurahaishappo|metaanihappo]].
== Katso myös ==
| |||