Ero sivun ”Itä-Karjala” versioiden välillä

Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] alettiin [[1830-luku|1830-]] ja [[1840-luku|1840-luvuilla]] puhua Suomen ja Itä-Karjalan kansallisesta yhteenkuuluvuudesta. Tätä käsitystä edesauttoivat Suomessa matkustelevat itäkarjalaiset laukkukauppiaat sekä suomalaiset runonkerääjät ja sukukielten tutkijat.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/> Yleiseurooppalainen kansallisuusaate ja suomalaisten kansallinen herääminen synnyttivät [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla käsityksen, että itäkarjalaisten asuinseudut olisi liitettävä Suomeen.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/> Tämän myötä tutkijat, kirjailijat ja taiteilijat tekivät tutkimusmatkoja Itä-Karjalaan. Levottomuudet Venäjällä vuonna 1905 lujittivat entisestään suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta itäkarjalaisiin.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/> Suomessa asuneet vienankarjalaiset perustivat [[Vienan Karjalaisten Liitto|Vienan Karjalaisten Liiton]], joka pyrki pitämään itäkarjalaisten asiaa esillä.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/> Ensimmäisen maailmansodan myötä ajatus Itä-Karjalan liittämisestä riippumattomaan Suomeen sai vaikutusta varsinkin ylioppilaspiireissä.<ref name="Suom. tietosanakirja 1990"/>

 

 

===Heimosodat 1918 - 1920===