1500-luvulla [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Martin Luther]] tulkitsi Vuorisaarnaavuorisaarnaa sellaisena sääntökokoelmana, joka ei sopinut yleiseksi säännöstöksi. Lutherin mukaan Vuorisaarnavuorisaarna ei kuitenkaan ollut yhteiskunnallisesti merkityksetön. Erityisesti [[kultainen sääntö]] on Lutherin tulkinnan mukaan tärkeä yhteiskunnallinen periaate. Lutherin mielestä Vuorisaarnanvuorisaarnan opetukset koskettavat kaikkia ihmisiä ja sen säännöt ajavat ihmistä lähemmäksi Jumalaa.<ref name= "Uskonnon käsikirja">Peltomaa, Laulaja, Muola (2009): Uskonnon käsikirja. Opintoverkko. Hämeenlinna.</ref> <ref>[http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/tam97/vuoris.txt Vuorisaarna. Evl.fi]</ref>
Esimerkiksi [[babtismi|baptisteilla]] on varsin konservatiivinen tulkinta Vuorisaarnanvuorisaarnan opetuksista. Niitä tulisi noudattaa mahdollisimman kirjaimellisesti ja konkreettisella tavalla. 1960-luvulla [[Martin Luther King]] edusti tämänkaltaista tulkintaa. Useat väkivallattoman vastarinnan edustajat, kuten [[Leo Tolstoi]] ja [[Mahatma Gandhi]] kannattavat vuorisaarnan vaativaa ja ehdotonta etiikkaa. <ref name= "Uskonnon käsikirja" />
Vuorisaarnaa on tulkittu ja tulkitaan edelleen monilla muillakin tavoilla. Joidenkin mielestä Vuorisaarnanvuorisaarnan ohjeet ja säännöt on suunnattu vain pienelle kokonaan Jumalan palvelemiselle omistautuneelle joukolle, eli ohjeet ja säännöt eivät koske niin sanottuja tavallisia ihmisiä. Jotkut ajattelevat Vuorisaarnanvuorisaarnan tarkoituksen olevan paljastaa ihmisten synnit, toiset taas pitävät Vuorisaarnaavuorisaarnaa kutsuna uudenlaiseen mielialaan ja toisenlaiseen asenteeseen. Toisaalta voidaan ajatella Vuorisaarnanvuorisaarnan kertovan ilosanomaa Jeesuksen armosta.<ref name="Uskonnon käsikirja" />
