Ero sivun ”Hopearuutana” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
fix |
||
Rivi 27:
| commonscat = Carassius gibelio
}}
'''Hopearuutana''' (''Carassius gibelio'') on [[särkikalat|särkikalojen]] heimoon kuuluva kalalaji.
'''Hopearuutana''' (''Carassius gibelio'') on [[särkikalat|särkikaloihin]] kuuluva kalalaji. Suurimmillaan hopearuutana voi olla pituudeltaan 45 cm ja painaa 3 kg. Hopearuutana on nimensä mukaan hopeanhohtoinen, ja se on myös pulleampi kuin [[ruutana]]. Hopearuutanalla on siivilähampaita 39–54, kun ruutanalla niitä on ainoastaan 23–34. Lajitunnistuksen varmistaminen vaatii kalojen avaamisen. Ruutanan vatsakalvo on vaalea, kun taas hopearuutanan on tumma. Kala on läheistä sukua [[kultakala]]lle, jota on aiemmin pidetty sen alalajina<ref name="sjsjdjsfdj">{{Lehtiviite | Tekijä = Juha Ojaharju, Jussi T. Pennanen | Otsikko = Hopearuutana ja kultakala tunkevat Suomenkin vesiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.8.2004 | www = https://www.hs.fi/tiede/art-2000004241438.html | www-teksti = Maksullinen | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.6.2018}} [http://issuu.com/juhansivu/docs/hopearuutana Linkki kopioon issuu-sivustolla]</ref>.▼
== Ulkonäkö ja koko ==
▲
== Lisääntyminen ==
Hopearuutanan lisääntyminen on tehokasta: Saman lajin koiraita ei välttämättä tarvita, kun jonkin muun särkikalan koiraita on kutupaikalla. Vieraan lajin [[maiti]] aktivoi [[mäti]]munan sisällä olevan alkion. Tällä tavoin ei synny lajiristeymiä, vaan hopearuutana naaras synnyttää itsestään kopioita ([[gynogeneesi]]).<ref name="VL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.52996/show | Nimeke = Hopearuutana | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Vieraslajit | Viitattu = 2.6.2018 }}</ref>
== Hopearuutana Suomessa ==
Hopearuutana on [[tulokaslaji]] Suomessa. Sen saapuminen varmistettiin vuoden [[2005]] alussa, kun [[Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos|Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen]] tutkijat onkivat niitä ylös Helsingin [[Vanhankaupunginlahti|Vanhankaupunginlahdelta]]. Hopearuutanaa on tavattu myös [[Rehevöityminen|rehevistä]] järvistä. Suurin Suomessa saatu hopearuutana painoi hieman yli kaksi kiloa. Hopearuutanoita istutettiin vuoden 1940 lopussa eri puolelle [[Viro]]a, mistä se levisi aikaa myöten Helsingin edustalle. Yksi hopearuutanan nopean leviämisen syy on sen kyky sopeutua elinympäristöönsä. Se viihtyy parhaiten rehevissä ja lämpimissä vesissä. Hopearuutana on yksi esimerkkilaji, joka tulee hyötymään [[Ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisestä]]. Suomessa tavattavat hopearuutanat ovat usein naaraita. Hopearuutana on erittäin haitallinen vieraslaji, mutta sen torjumiseksi on tuskin mitään tehtävissä.<ref name="VL"/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lauri Urho ja Hannu Lehtonen | Nimeke = Kalalajit Suomessa | Vuosi = 2008 | Sivu = 7 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus) | Isbn = ISBN 978-951-776-601-2 | www = https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/532818/selvityksia_1_2008.pdf?sequence=1 | Viitattu = 1.6.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomeen-uusi-kalalaji/1976006#gs._jso_Vo | Nimeke = Suomeen uusi kalalaji | Tekijä = | Ajankohta = 13.10.2005 | Julkaisu = MTV3 | Viitattu = 2.6.2018 }}</ref>
== Lähteet ==
| |||