Ero sivun ”Jalokaasut” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
fix |
||
Rivi 13:
Vuonna 1907 osoitettiin, että ydinreaktioissa syntyvät alfahiukkaset ovat heliumytimiä.<ref name="Tekniikka.Talous.150.Vuotta"/>
[[Tiedosto:Electron shell 010 Neon - no label.svg|pienoiskuva
=== Neon ===
{{Pääartikkeli|[[Neon]]}}
Rivi 20:
=== Argon ===
{{Pääartikkeli|[[Argon]]}}
Argonin löysi brittiläinen kemisti Henry Cavendish vuonna 1785. Hän huomasi, että osa ilmasta oli reagoimatota kaasua.<ref name="3rd1000.Argon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.3rd1000.com/elements/Argon.htm | Nimeke = Argon | Julkaisu = The Third Millennium Online | Viitattu = 23.03.2018}}</ref> Vuonna 1892 [[Lordi Rayleigh]] ja [[William Ramsay]] totesivat ilmasta eristetyn typen tiheyden olevan suurempi kuin ammoniakista synteettisesti valmistetun typen. Ramsay poisti ilmasta eristetystä kaasusta kaiken typen kuuman [[magnesium]]in avulla, tehden siitä [[magnesiumnitridi]]ä, ja jäljelle jäi kaasu, jonka spekrissä oli uusia punaisia ja vihreitä viivoja.<ref name="Royal.Society.of.Chemistry.Argon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rsc.org/periodic-table/element/18/argon | Nimeke = Argon – Element information, properties and uses | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = Royal Society of Chemistry – Periodic Table | Viitattu = 24.03.2018}}</ref> Ilmakehä sisältää typen ja hapen jälkeen eniten argonia,<ref name="Kemia.lehti.6"/> jota on ilmassa 0,93 %.<ref name="Ilmatieteen.laitos">{{Verkkoviite
=== Krypton ===
{{Pääartikkeli|[[Krypton]]}}
Krypton löytyi vuonna 1898, kun [[William Ramsay]] ja [[Morris Traves]] argonin löydettyään päättelivät että seuraava alkuaine olisi piilossa jäljelle jääneessä seoksessa.<ref name="3rd1000.Krypton">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.3rd1000.com/elements/Krypton.htm | Nimeke = Krypton | Julkaisu = The Third Millennium Online | Viitattu = 23.03.2018}}</ref> He onnistuivat 30. toukokuuta 1898 eristämään sitä nesteytys- ja haihtumisprosesseilla noin 25 cm³. He testasivat sen spektrometrillä, ja totesivat kyseessä olevan uusi, ennen löytämätön, alkuaine. He nimesivät sen kreikan kielen mukaan kryptoniksi ({{k-el|ἀργός}}, kryptos, eli piiloitettua tai kätkettyä).<ref name="Royal.Society.of.Chemistry.Krypton">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rsc.org/periodic-table/element/36/krypton | Nimeke = Krypton – Element information, properties and uses | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = Royal Society of Chemistry – Periodic Table | Viitattu = 24.03.2018}}</ref>
[[Tiedosto:Radon test kit.jpg|pienoiskuva|
=== Ksenon ===
{{Pääartikkeli|[[Ksenon]]}}
Rivi 33:
Ksenonia eristetään nestemäisestä ilmasta kaupallisiin tarkoituksiin. Isotooppeja <sup>133</sup>Xe ja <sup>135</sup>Xe valmistetaan [[neutronisäteily]]llä ilmajäähdytteisissä [[ydinreaktori|ydinreaktoreissa]].<ref name="3rd1000.Xenon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.3rd1000.com/elements/Xenon.htm | Nimeke = Xenon | Julkaisu = The Third Millennium Online | Viitattu = 23.03.2018}}</ref>
[[Tiedosto:Radon spectrum visible.png|pienoiskuva|Radonin
[[Tiedosto:Electron shell 086 Radon.svg|pienoiskuva
=== Radon ===
{{Pääartikkeli|[[Radon]]}}
| |||