Ero sivun ”Happovakio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 21:
Happovoimakkuuteen vaikuttaa myös atomin koko ja syntyvän [[anioni]]n (:X-) stabiilisuus. Mitä pysyvämpi anioni, sitä voimakkaampi happo. Esim. mitä isompi anioni, sitä laajemmalle alueelle negatiivinen varaus voi jakaantua, jolloin sähköinen potentiaalienergia on pieni ja anionin muodostuminen edullista. Vetyhalidien (HF, HCl, HBr, HI) happovoimakkuudet kasvavatkin [[halidi]]n koon kasvaessa.
X-H-sidoksen happamuuteen vaikuttaa myös atomin X [[hybridisaatio]]. Kun X:n hybridisaatio muuttuu sp<sup>3</sup> → sp<sup>2</sup> → sp, X-H -sidos muuttuu happamammaksi. Hybridisaation vaikutus nähdään esim. yhdistesarjassa: [[etaani]] (sp<sup>3</sup>-hybridisoitunut), [[eteeni]] (sp<sup>2</sup>-hybridisoitunut) ja [[etyyni]] (sp-hybridisoitunut), joita vastaavat pKa-arvot ovat 50 (sp<sup>3</sup>), 44 (sp<sup>2</sup>) ja 25 (sp). Kun atomin hybridisaatio muuttuu sp<sup>3</sup>→sp<sup>2</sup> →sp, orbitaalin s-luonne kasvaa vastaavasti 25 % → 33 % → 50%. Kasvava s-luonne vaikuttaa X-H sidokseen heikentäen sitä, koska elektronit sitoutuvat voimakkaammin X-atomin ytimeen ja heikommin protoniin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Adam Renslo|Nimeke=Organic Chemistry of Medicinal Agents|Vuosi=2016|Sivu=85|Julkaisija=McGraw-Hill Education}}</ref>
== Katso myös ==
| |||