Ero sivun ”Lisämunuainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
johdanto |
varastointi |
||
Rivi 9:
== Lisämunuaisydin ==
Lisämunuaisydin erittää [[katekolamiini|katekolamiineja]] [[adrenaliini]]a ja [[noradrenaliini]]a, jotka verenkierrossa vaikuttavat stressiin ja niin sanottuun 'fight or flight' -vasteeseen eli puolustuskäyttätymiseen. Katekolamiinien vaikutuksesta muun muassa [[sydän|sydämen]] [[syke|lyöntitiheys]] kasvaa, [[Valtimo (anatomia)|valtimo]]iden ja [[jänteys|lihasten tonus]] kasvaa, [[maksa]] vapauttaa [[glykogeeni]]sta [[glukoosi]]a verenkiertoon ja hengitystiet avartuvat niiden [[sileä lihaskudos|sileiden lihassyiden]] veltostuessa
Lisämunuaisytimessä katekolamiineja tuottavat [[kromaffiinisolu]]t. Nämä kromaffiinisolut ovat – sympaattisen ja [[parasympaattinen hermosto|parasympaattisen hermoston]] [[ganglio|ganglioiden]] tavoin – kehittyneet [[hermostopiena]]n soluista. Ne ovatkin läheistä sukua sympaattisen hermoston postganglionisille hermosoluille, mutta niillä ei ole [[aksoni|tuoja-]] eikä [[dendriitti|viejähaarakkeita]]. Kromaffiinisolut varastoivat tuottamansa katekolamiinit kromaffiinirakkuloihin. Sympaattisten hermopäätteiden lisäksi lisämunuaisytimessä on runsaasti verisuonia ja vähän parasympaattisen hermoston gangliosoluja.<ref name="Mescher"></ref>
== Lisämunuaisen kuorikerros ==
[[File:Adrenal cortex labelled.jpg|thumb|right|[[Histologia|Mikroskooppikuva]] ihmisen lisämunuaisesta näyttää sen eri kerrokset. Pinnalta ytimeen lisämunuaiskuoren kerrokset ovat zona glomerulosa, zona fasciculata ja zona reticularis; sisimpänä on munuaisydin. Lisämunuaista päällystää kapselikerros.]]
Lisämunuaisen kuorikerros jaetaan kolmeen osaan; zona glomerulosa, zona fasciculata ja zona reticularis. [[Lisämunuaiskuori]] valmistaa [[steroidi]]hormoneja [[kolesteroli]]sta, joita sanotaan kortikoideiksi. Kuorikerroksen kortikoidit jaetaan kolmeen ryhmään: [[glukokortikoidi]]t vaikuttavat [[glukoosi]]n [[metabolia|aineenvaihduntaan]], [[mineralokortikoidi]]t mineraaliaineenvaihduntaan ja [[gonadokortikoidi]]t vaikuttavat [[sukupuolihormoni]]en tavoin. Mineralokortikoideihin kuuluu muun muassa [[aldosteroni]], joka lisää [[Natrium-kaliumpumppu|Na-K-pumpun]] toimintaa [[munuaistiehyt|munuaisten tubuluksissa]]. Tällöin [[natriumioni|natriumioneja]] siirtyy tubuluksia ympäröiviin [[hiussuoni]]in [[vesi|veden]] seuratessa passiivisesti perässä ja [[kaliumioni|kaliumioneja]] puolestaan siirtyy alkuvirtsaan. Kuorikerros ei varastoi steroideja, vaan rasvaliukoisina ne kulkeutuvat solukalvon läpi verenkiertoon heti valmistuttuaan.<ref name="Mescher"></ref>
Kuoren eritystä säätelee [[hypotalamus]] hypofyysin eli [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] kautta. Hypotalamus erittää [[Kortikotropiinia vapauttava hormoni|kortikoliberiiniä]] (CRH), joka siirtyy [[adenohypofyysi|hypofyysin etulohkoon]] erityisen verenkiertojärjestelmän kautta. Liberiini stimuloi hypofyysissä [[kortikotropiini]]n (ACTH) eritystä, joka lisää edelleen lisämunuaiskuoren toimintaa. Kortikoidit hidastavat kortikoliberiinin eritystä, joten kortikoidit osaksi säätelevät omaa eritystään. Tämä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli eli HPA-akseli ('''H'''ypothalamus-'''P'''ituitary-'''A'''drenal cortex axis) on tärkeä osa [[neuroendokriininen|neuroendokriinistä]] järjestelmää, joka kontrolloi stressireaktioita. Järjestelmä toimii siten, että hypotalamus vapauttaa CRH:ta, joka vapauttaa aivolisäkkeestä ACTH:ta, joka stimuloi glukokortikoidituotantoa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Nämä glukokortikoidit puolestaan hillitsevät CRH:n vapauttamista. Ihmisen tärkein glukokortikoidi on [[kortisoli]]. Stressin ja kortisolin lisäksi CRH:n vapauttamista säätelee uni-valve-rytmi. Myös aivojen monoamiini[[välittäjäaine]]et, kuten [[serotoniini]], [[noradrenaliini]] ja [[dopamiini]] osallistuvat säätelyyn.
| |||