Ero sivun ”Yhdysvallat” versioiden välillä

Yhdysvallat on [[tasavalta]] ja [[liittovaltio]]. [[Kolmetoista siirtokuntaa|Kolmetoista Britannian siirtokuntaa]] perustivat liittovaltion 1700-luvun lopussa. [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|Itsenäisyysjulistus]] annettiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustettiin [[Yhdysvaltain vapaussota|vapaussodan]] jälkeen vuonna 1783. [[Yhdysvaltain perustuslaki]] otettiin käyttöön 1787. Seuraavan vuosisadan aikana maa laajeni, mutta osavaltioiden erimielisyydet ajoivat maan [[Yhdysvaltain sisällissota|sisällissotaan]], joka käytiin vuosina 1861–1865. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] voittajavaltiona Yhdysvalloista tuli sotilaallisesti johtava länsimaa. 1990-luvulla [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajoamisen]] jälkeen Yhdysvalloista tuli maailman ainoa [[supervalta]].<ref name="vaikutus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foreignaffairs.org/20040701faessay83406/eliot-a-cohen/history-and-the-hyperpower.html | Nimeke=History and the Hyperpower | Tekijä=Cohen, Eliot A. | Ajankohta=July/August 2004 | Julkaisija=Council on Foreign Relations | Viitattu=26.2.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.balancedpolitics.org/sole_superpower.htm | Nimeke =Is it good for the world to have the U.S. as the sole superpower?" | Tekijä =Joe Messerli | Ajankohta=23 February 2006 | Julkaisu = BalancedPolitics.org | Kieli = {{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Mantereen sisäosia hallitsee laaja tasankoalue, joka ulottuu [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] [[Kanada]]n rajalle ja sieltä [[Alaska]]an. Se jaetaan kolmeen osaan: Atlantin ja Meksikonlahden rannikkotasankoihin, sisämaan [[Suuret tasangot|Suuriin tasankoihin]] ja [[Kanadan kilpi|Kanadan kilpeen]].<ref name="USGEO1">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/united-states/geography-1.htm | Nimeke=The Physical Environment | Julkaisu=United States Geography | Julkaisija=U.S. Department of State | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2012}}</ref> Suuri tasanko levittäytyy Kalliovuorten itäpuolella suunnilleen manteren puolivälissä. Sen koillispuolella on [[Keskilänsi|Keskilänneksi]] tai Maissivyöhykkeeksi kutsuttu alue, jonka maaperä ja ilmasto ovat suotuisia maanviljelylle, etenkin maissin kasvatukselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/137792/Corn-Belt | Nimeke = Corn Belt | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 4.3.2014 }}</ref>

Manner-Yhdysvaltain länsirannikko on osa [[Tyynenmeren tulirengas]]ta, jolla esiintyy voimasta tektonista ja vulkaanista toimintaa ja 81 prosenttia maailman maanjäristyksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://earthquake.usgs.gov/learn/faq/?faqID=95 | Nimeke=Q: Where do earthquakes occur? | Julkaisu=Earthquake FAQ | Julkaisija=USGS | Kieli={{en}} | Viitattu=7.2.2012}}</ref> Maanjäristykset voivat aiheuttaa suurta tuhoa, kuten [[San Franciscon maanjäristys 1906]] tai [[Pitkäperjantain maanjäristys]] 1964 lähellä [[Anchorage]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/states/historical.php/ | Nimeke= Historic United States Earthquakes | Julkaisija=US Geological Survey | Kieli={{en}} | Viitattu=7.2.2012 }}</ref>

Kanadan kilven alueella jääkauden muokkaamaa maisemaa pilkkovat lukuisat järvet; Minnesotan osavaltiota kutsutaan kymmenen tuhannen järven maaksi.<ref name="USGEO1"/> [[Suuret järvet]] Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla muodostavat maailman suurimman makeavetisen vesistön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.great-lakes.net/lakes/#overview | Nimeke=Overview | Julkaisu=Great lakes.com | Kieli={{en}} | Viitattu=7.2.2012}}</ref> Yhdysvaltain pisimmät joet ovat [[Missouri (joki)|Missouri]] ja [[Mississippi (joki)|Mississippi]], joilla on myös laajimmat valuma-alueet, mutta suurin virtaama on [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrencessa]] sekä [[Ohio (joki)|Ohio-]] ja [[Columbia (joki)|Columbiajoissa]] Suurten järvien alueella.<ref name="RIVERS">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/of/1987/ofr87-242/ | Nimeke=Largest rivers in the United States | Julkaisija=USGS |Kieli={{en}} | Viitattu=7.2.2012}}</ref>

Yhdysvaltojen suurella, maantieteellisesti monimuotoisella alueella esiintyvät lähes kaikki ilmastotyypit. Manneralueellakin koetaan ajoittain olosuhteita, jotka ovat yhtä kuumia kuin tropiikin aavikot tai yhtä kylmiä kuin napa-alueet. Sää voi myös muuttua nopeasti ja rajusti kaikkina vuodenaikoina.<ref name="BBCW">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384364.stm | Nimeke=United States of America | Julkaisu=BBC Weather Country Guides | Viitattu=5.2.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>

Rajuimpia sääilmiöitä ovat [[trooppinen hirmumyrsky|hurrikaanit]], joita tulee sekä Atlantilta että Tyynenmeren puolelta. Hurrikaaneja esiintyy kesäkuusta joulukuuhun, eniten elo- ja syyskuussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/trooppiset-hirmumyrskyt | Nimeke=Hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset syklonit | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=5.2.2012}}</ref> Tuhoisia hurrikaaneja ovat olleet esimerkiksi [[Galvestonin hurrikaani 1900|Galveston]] vuonna 1900, [[Hurrikaani Betsy|Betsy]] vuonna 1952, [[Hurrikaani Andrew|Andrew]] vuonna 1992 ja [[Hurrikaani Katrina|Katrina]] vuonna 2005.

Paljon pienempiä, mutta myös tuhoisia ovat [[trombi (pyörremyrsky)|tornadot]], joita esiintyy eniten Floridassa ja Suurten tasankojen alueella, jota kutsutaan nimellä [[Tornado Alley]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncdc.noaa.gov/oa/climate/severeweather/tornadoes.html#alley | Nimeke=Tornado Alley | Julkaisija=National Climatic Data Center | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2012}}</ref> Se ulottuu [[Texas]]in pohjoisosista [[Kansas]]iin ja itään [[Tennessee]]hen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncdc.noaa.gov/oa/climate/severeweather/tornadoes.html#alley | Nimeke=Tornado Alley | Julkaisu=U.S. Tornado Climatology | Julkaisija=National Climatic Data Center NOAA | Viitattu=26.11.2011 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.landlinemag.com/todays_news/daily/2011/may11/052311/052511-03.shtml | Nimeke=Drivers denied shelter during severe weather | Julkaisija=Land Line | Ajankohta=2011 | Kieli={{en}} }}</ref>

Yhdysvaltojen alue voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan kasvillisuuden perusteella: metsä-, ruohikko- ja pensasalueeseen. Metsät ovat alkujaan peittäneet maan itärannikon, länsirannikon keski- ja pohjoisosat, lännen ylänköalueet ja leveän vyöhykkeen maan pohjoisosassa. Ruohikko peitti maan sisäosat, missä sademäärä ei riitä metsän kasvuun, ja länsiosan sisämaassa oli pensaikkoa.<ref name="USGEO3"/> Ihminen on vaikuttanut kasvillisuuteen suuresti. Esimerkiksi maan kaakkoisosassa luontaiset sekametsät ovat väistyneet taloudellisesti tuottavampien havumetsien tieltä, ja tasankojen ja [[preeria]]n ruohokasvit ovat suurelta osin eurooppalaista alkuperää.<ref name="USGEO3">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/united-states/geography-3.htm | Nimeke=Vegetation | Julkaisu=United States Geography | Julkaisija=U.S. Department of State | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2012}}</ref> Lähes 60 prosenttia maa-alueesta (Alaskaa lukuun ottamatta) on menettänyt pääosan alkuperäisestä kasvillisuudestaan.<ref name="BIODIV">{{Verkkoviite | Osoite = http://cheetah.natureserve.org/publications/preciousHeritage.jsp | Nimeke = Precious Heritage > Executive Summary | Julkaisija = NatureServe | Viitattu = 9.7.2014 | Kieli={{en}}}}</ref>

Eläimistö on monipuolinen, ja sen näyttävimpiä lajeja ovat [[valkopäämerikotka]], [[Alces americanus|hirvi]], [[myskihärkä]], [[karibu]], [[ahma]], [[biisoni]], [[harmaakarhu]], [[puuma]] ja [[susi]].<ref name="WCS"/> Yhdysvaltojen manneralueella elää noin 460 matelija- ja sammakkoeläinlajia, joihin kuuluu alligaattoreita, kilpikonnia, liskoja, käärmeitä, sammakoita ja konnia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wildlifehc.org/new/wp-content/uploads/2010/10/Amphibians-and-Reptiles.pdf | Nimeke=Amphibians and Reptiles | Julkaisu=Fish and Wildlife Habitat Management Leaflet | Ajankohta=2006 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Lintuja on tavattu yli 800 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web4.audubon.org/bird/stateofthebirds/ | Nimeke=State of the Birds | Julkaisija=Audubon Society | Kieli={{en}} | Viitattu=7.2.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa on 21 [[Unesco]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohdetta]]. Niistä kaksitoista on suojeltu luontoarvojen takia, kuten [[Evergladesin kansallispuisto|Evergladesin]], [[Yellowstonen kansallispuisto|Yellowstonen]] ja [[Yosemiten kansallispuisto]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/statesparties/us | Nimeke=Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=Unesco | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2012}}</ref> Maassa on kaikkiaan 417 kansallispuistoyksikköä, joita hallinnoi [[National Park Service]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nps.gov/aboutus/index.htm | Nimeke=About Us | Julkaisija=U.S. National Park Service | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2012}}</ref> Monet suojelualueet ovat kuitenkin liian pieniä, jotta [[biodiversiteetti|luonnon monimuotoisuus]] säilyisi. Asutuksen leviäminen, kaivostoiminta ja öljynporaus pienentävät monien lajien elintilaa.<ref name="WCS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wcs.org/where-we-work/north-america/united-states.aspx | Nimeke=Where we work: United States | Julkaisija=WCS | Kieli={{en}} | Viitattu=5.2.2012}}</ref>

Ennen eurooppalaisten tuloa [[Pohjois-Amerikka]]a asuttivat [[intiaanit]], joiden esivanhemmat olivat vaeltaneet sinne [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] kautta vähintään 12&nbsp;000 vuotta, mahdollisesti jopa 40&nbsp;000 vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jqjacobs.net/anthro/paleoamerican_origins.html | Nimeke=A Review of Hypotheses and Evidence Relating to the Origins of the First Americans | Vuosi=2002 | Tekijä= James Q. Jacobs | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.si.edu/resource/faq/nmnh/origin.htm |Nimeke=Paleoamerican Origins|Julkaisija=Smithsonian Institution|Luettu=13.02.2007}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://news.independent.co.uk/world/science_technology/article2296859.ece |Nimeke= First Americans not as old as thought|Julkaisija=Independent|Luettu=23.02.2007}}</ref> Intiaanit jakautuivat kulttuurillisesti ja kielellisesti yli 300 heimoon.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat | Sivu=384 | Julkaisija=Almagest OY | Vuosi=2008| Tunniste=ISBN 978-3-8331-4130-0 | Viitattu=9.2.2011}}</ref> Heimot harjoittivat biisonien, hirvien ja peurojen metsästystä. Myös maanviljelyä, kalastusta ja keräilyä harjoitettiin olosuhteiden salliessa.<ref>[http://countrystudies.us/united-states/history-1.htm The First Americans] ''Country Study'' Library of Congress</ref>

Lännessä oli ristiriitoja valkoisten uudisasukkaiden ja intiaanien sekä pientilallisten ja suurkarjankasvattajien välillä, ja rajaseudun vähäisen lainvalvonnan takia syntyi käsite ”[[villi länsi]]”.<ref>[http://countrystudies.us/united-states/history-77.htm The Plight of the Indians] ''Country Studies'' Library of Congress</ref> Kun Yhdysvallat voitti [[Espanjan ja Yhdysvaltain sota|sodan Espanjaa vastaan]] vuonna 1898, [[Puerto Rico]], [[Guam]] ja [[Filippiinit]] siirtyivät Yhdysvalloille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.loc.gov/rr/hispanic/1898/intro.html | Nimeke=The World of 1898: The Spanish-American War | Julkaisija=Library of Congress | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvallat liittyi [[Yhdysvallat toisessa maailmansodassa|toiseen maailmansotaan]] [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] puolelle joulukuussa 1941, kun [[Japani]] [[Hyökkäys Pearl Harboriin|hyökkäsi Pearl Harborin]] laivastotukikohtaan. Sodan lopulla Yhdysvallat [[Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset|pommitti Hiroshimaa ja Nagasakia]] [[ydinase]]illa.<ref>[http://countrystudies.us/united-states/history-105.htm War, Victory and the Bomb] ''Country Studies'' Library of Congress</ref> Toinen maailmansota oli kallis ja siinä kaatui puoli miljoonaa amerikkalaista.<ref>http://www.csmonitor.com/2005/0829/p15s01-cogn.html</ref> Sota kuitenkin paransi Yhdysvaltain taloudellista asemaa, kun maan teollisuus kasvoi ja teknologiaa kehitettiin, ja sodan päättyessä Yhdysvalloissa oli yli puolet maailman teollisuustuotannosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/4152797.stm | Nimeke=Marshall Plan: Reconstructing Europe | Julkaisija=BBC | Kieli={{en}} | Viitattu=26.2.2012}}</ref> Vuonna 1945 perustettiin [[Yhdistyneet kansakunnat]], jonka päämaja sijoitettiin New Yorkiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/616264/United-Nations-UN | Nimeke=United Nations | Julkaisu=Britannica | Kieli={{en}} | Viitattu=26.2.2012}}</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi [[kylmä sota]], jossa olivat vastakkain kaksi suurvaltaa: Neuvostoliitto ja sitä tukevat [[kommunismi|kommunistiset]] maat ja Yhdysvallat ja sitä tukevat [[kapitalismi|kapitalistiset]] maat. Yhdysvallat osallistui [[Korean sota]]an 1950–1953 ja [[Vietnamin sota]]an 1964–1975. Lisäksi maa tuki [[Sikojenlahden maihinnousu]]yritystä Kuubaan ja oli mukana [[Kuuban ohjuskriisi]]ssä.<ref name="aamulehti"/> Neuvostoliittoa vastaan käytiin myös [[avaruuskilpa]]a. Presidentti [[John F. Kennedy|Kennedy]] asetti Yhdysvaltain tavoitteeksi miehitetyn [[kuulento|kuulennon]], jonka teki [[Apollo 11]] vuonna 1969.<ref name="forumhistoria">{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=42890&contentlan=1&culture=fi-FI| Nimeke=Historia | Julkaisu=forum.finland.fi| Ajankohta=5.7.2010 | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö| Viitattu=3.3.2012| Kieli={{en}}}}</ref>

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat kaupungistui ja koki voimakkaan talouskasvun kauden. [[Kansalaisoikeusliike]] pyrki saamaan kaikille maan asukkaille kansalaisoikeudet ja lisäämään tasa-arvoa. Se taisteli erityisesti tummaihoisiin kohdistuvaa rasismia kohtaan.<ref name="forumhistoria"/> Taloudellisesti Yhdysvallat sukelsi 1970-luvulla [[stagflaatio]]on, joka huipentui presidentti [[Jimmy Carter|Carterin]] kauden inflaatioon ja suurtyöttömyyteen. Presidentti [[Ronald Reagan|Reaganin]] kaudella aloitettu liberalisointi aloitti uuden kasvun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.econlib.org/library/Enc/Reaganomics.html | Nimeke=Reaganomics | Tekijä=William A. Niskanen}}</ref> Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1991.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=M. Vuorikoski| Nimeke=Venäjän historia – Neuvostojen maan loppu| Osoite = http://www.wuorikoski.fi/russia4.htm#loppu| Ajankohta=| Julkaisija=| Viitattu=06.07.2007| Kieli={{fi}}}}</ref>

1990-luvulla Yhdysvallat kävi [[Persianlahden sota|Persianlahden sodan]].<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/1230058.stm | Nimeke=Timeline United States | Julkaisija=BBC | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Presidentti [[Bill Clinton|Clintonin]] kaudella Yhdysvallat koki maan historian suurimman taloudellisen kasvun, johon vaikuttivat digitaalinen vallankumous ja [[internet]]in luomat uudet toimintamahdollisuudet.<ref name="aamulehti"/>

Vuonna 2001 [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|syyskuun 11. päivän iskujen]] jälkeen presidentti [[George W. Bush]] julisti [[terrorisminvastainen sota|terrorismin vastaisen sodan]] ja Yhdysvallat [[Afganistanin sota (2001–)|hyökkäsi Afganistaniin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=70144 | Nimeke=Afganistanissa soditaan jo neljättä vuosikymmentä | Julkaisu=Global Finland}}</ref> Vuonna 2003 Yhdysvallat [[Irakin sota|hyökkäsi Irakiin]] ja syrjäytti diktaattori [[Saddam Hussein]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=40966 | Nimeke=Miehityksen päättyminen ei tuonut rauhaa Irakiin | Julkaisu=Global.Finland.fi}}</ref>

Vuonna 2008 [[Yhdysvaltain talousromahdus 2008|Yhdysvaltojen talous romahti]], mikä aloitti [[Taantuma (2008–2009)|maailmanlaajuisen taantuman]]. Taloudelliset ongelmat jatkuivat presidentti [[Barack Obama|Obaman]] kaudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/08/talouskriisi_ja_sotiminen_usan_velkakriisin_takana_2763916.html | Nimeke = TAUSTA: Talouskriisi ja sotiminen USA:n velkakriisin takana | Ajankohta = 2.8.2011 | Viitattu = 24.3.2012}}</ref>

Toimeenpanovalta on [[Yhdysvaltain presidentti|presidentillä]] ja hänen hallinnollaan, joten presidentin asema liittovaltion johdossa on vahva. Presidentin toimikausi on nelivuotinen, ja hänet valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä. Presidenttinä on toiminut [[Donald Trump]] vuodesta 2017.<ref name="cia"/> Presidentti voi [[veto-oikeus|veto-oikeudellaan]] estää kongressin hyväksymän lain voimaantulon, mutta riittävän yksimielinen kongressi voi kahden kolmasosan enemmistöllä kumota presidentin veton, jolloin laki tulee voimaan vetosta huolimatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://people.howstuffworks.com/president3.htm | Nimeke=The President and the Other Branches of Government | Julkaisu=How Stuff Works | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref>

Tuomiovallan korkein, lakia tulkitseva elin on [[Yhdysvaltain korkein oikeus|korkein oikeus]], jossa on yhdeksän tuomaria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.supremecourt.gov/about/biographies.aspx | Julkaisija = Supreme Court of the United States | Nimeke =Biographies of Current Members of the Supreme Court/The Justices of the Supreme Court | Kieli = {{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Yhdysvalloissa on käytössä [[tapaoikeus]], joten ennakkotapaukset ja lakien tulkinnat ovat tärkeässä asemassa. Oikeuslaitos vastaa myös perustuslain tulkinnasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.supremecourt.gov/about/constitutional.aspx | Nimeke = The Court and Constitutional Interpretation | Julkaisija = The Supreme Court of United States | Kieli = {{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref>

Yhdysvallat jaetaan 50 [[Yhdysvaltain osavaltiot|osavaltioon]] ja yhteen kongressin alaiseen piirikuntaan, [[Washington (DC)|Washington DC:hen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17831&contentlan=1&culture=fi-FI| Nimeke=Poliittinen järjestelmä | Julkaisu=Formin.finland.fi| Ajankohta=17.12.2010 | Julkaisija=Ulkoasiainministeriö | Viitattu=1.3.2012}}</ref> Yhdysvaltoihin kuuluu lisäksi territorioita [[Karibianmeri|Karibianmerellä]] ja [[Tyynimeri|Tyynellämerellä]]. Niistä [[Puerto Rico]]lla ja [[Pohjois-Mariaanit|Pohjois-Mariaaneilla]] on laajempi itsehallintosopimus Yhdysvaltain kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doi.gov/oia/Islandpages/political_types.htm| Nimeke=Definitions of Insular Area Political Organizations| Julkaisupaikka=Washington| Julkaisija=Office of Insular Affairs| Viitattu=1.3.2012| Kieli={{en}}}} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

Yhdysvaltain osavaltioilla on oma perustuslaki, hallitus ja lait. Eri osavaltioiden välillä on usein suuria eroja esimerkiksi omistusoikeuden, rikoslain, tuomioistuimien, terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen. Osavaltion korkein vaaleilla valittu viranomainen on [[kuvernööri]]. Jokaisessa osavaltiossa on myös parlamentti, joka [[Nebraska]]a lukuun ottamatta on kaksikamarinen.<ref name="WHITEH"/> Osavaltioilla on oikeus säätää itse lakinsa, kunhan ne eivät riko liittovaltion perustuslakia. Korkein oikeus voi kumota osavaltioiden tai liittovaltion lakeja, jos ne rajoittavat ihmisten tai osavaltioiden perustuslaillisia vapauksia.<ref name="STATEGOV">{{Verkkoviite | Osoite = http://usgovinfo.about.com/od/rightsandfreedoms/a/federalism.htm | Nimeke=Federalism: National vs. State Government | Julkaisu=US Government Info | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Osavaltiot jakaantuvat [[Piirikunta (Yhdysvallat)|piirikuntiin]], joilla on omat valtuustonsa. Piirikuntia on 3&nbsp;141.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gallery.usgs.gov/audios/124 | Nimeke=How many counties are there in the United States? | Julkaisu=USGS Multimedia Gallery | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Ne huolehtivat esimerkiksi infrastruktuurista, poliisi- ja pelastustoimesta sekä [[terveydenhuolto|terveydenhuollosta]].<ref name="WHITEH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.whitehouse.gov/our-government/state-and-local-government | Nimeke=State & Local Government | Julkaisu=Our Government | Julkaisija=White House | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Kaupungit on pääasiassa muodostettu piirikuntien sisälle, ja niillä on omat hallintoelimensä. Jotkin kaupungit, kuten [[San Francisco]] ja [[Denver]], ovat kasvaessaan yhdistyneet piirikuntaansa. Suuret kaupungit, kuten [[New York]], [[Atlanta]], [[Chicago]], [[Dallas]] ja [[Houston]], saattavat levittäytyä useamman piirikunnan alueelle. Piirikuntien ja kaupunkien roolit vaihtelevat eri osavaltioissa ja alueilla, sillä perustuslaki sallii osavaltioiden järjestää paikallishallinnon kunkin alueen erityispiirteisiin soveltuvalla tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dos.ny.gov/lg/publications/Local_Government_Handbook.pdf | Selite=s.1 1 | Nimeke=Local Government Handbook | Ajankohta=2009 | Julkaisija=NY Department of State | Kieli={{en}} | Viitattu=11.3.2012}}</ref>

Intiaaniheimoilla on joitakin suvereeneja oikeuksia. Niillä on itsenäinen hallinto liittovaltion alaisuudessa, mutta yleensä osavaltioiden vaikutuksen ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.georgiaencyclopedia.org/nge/Article.jsp?id=h-2720 | Kieli={{en}} | Nimeke=Worcester v. Georgia (1832) | Julkaisija=New Georgia Encyclopedia | Ajankohta=27.4.2004 | Tekijä=Garrison, Tim Alan}}</ref> Heimojen kansalaisuus ja äänioikeus on yleensä rajattu vain alkuperäisten heimojen jälkeläisille, mutta heimot voivat määrätä jäsenyysvaatimukset vapaasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://americanindiansource.com/sovereignty.html | Nimeke=Indian Nations Tribal Sovereignty | Tekijä=Cook, Roy | Julkaisu=American Indian Source | Kieli={{en}} }}</ref>

Yhdysvalloissa on kaksi pääpuoluetta, [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanit]] ja [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraatit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/usan-p%C3%A4%C3%A4puolueet-nime%C3%A4v%C3%A4t-ehdokkaansa/205130 | Nimeke =USA:n pääpuolueet nimeävät ehdokkaansa | Julkaisu = Keskisuomalainen 2010 | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Useimmissa osavaltioissa on käytössä brittiläisissä maissa tyypillinen [[enemmistövaali]]tapa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtholyoke.edu/acad/polit/damy/BeginnningReading/plurality.htm | Nimeke = Plurality / majority voting system | Julkaisu = Proportional Representation Library | Ajankohta = 2006 | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> Pääpuolueiden lisäksi itsenäiset ehdokkaat sekä muut puolueet, kuten [[Vihreä puolue (Yhdysvallat)|vihreä puolue]] ja [[Libertaaripuolue (Yhdysvallat)|libertaaripuolue]] ovat keränneet äänestäjiä etenkin paikallisvaaleissa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://usgovinfo.about.com/cs/politicalsystem/a/thirdparties_2.htm | Nimeke = Modern Third Parties US Government Info | Julkaisu = About.com | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref> mutta liittovaltion tasolla lähes kaikki kuvernöörit, senaattorit ja kongressiedustajat kuuluvat jompaankumpaan pääpuoleeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rogerdarlington.me.uk/Americanpoliticalsystem.html#Parties | Nimeke =Political Parties & Elections | Julkaisu = American Political System | Julkaisija = Roger Darlington | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref> Vuonna 2012 ainoat poikkeukset ovat sitoutumattomat senaattorit [[Bernie Sanders]] ja [[Joe Lieberman]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://democrats.senate.gov/members/ | Nimeke= Senate Democratic Caucus | Julkaisija=US State Democrats | Kieli={{en}} | Selite = sitoutumattomat merkitty I:llä (independent), demokraatit D:llä | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltojen pääpuolueet ovat poliittisesti hajanaisempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä voi pitää lähinnä vaaleja varten rakennettuina ”sateenvarjo-organisaatioina” vailla yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta. Perinteisesti kuitenkin [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraatit]] ovat olleet [[Liberalismi|vapaamielisempiä]] ja [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaanit]] [[Konservatismi|vanhoillisempia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.blackwellpublishing.com/mckay/pdfs/chapter5.pdf | Nimeke=The Changing Role of Political Parties | Julkaisija=Blackwell Publishing | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Ideologisesti erottavimpiä tekijöitä löytyy sosiaalipolitiikasta, jotka nousevat tärkeiksi etenkin presidentinvaaleissa. Näitä ovat muun muassa demokraattien korostamat [[ihmisoikeudet]], [[abortti]]kanta ja [[ilmastonmuutos]], sekä republikaanien korostamat vapaa [[aseenkanto-oikeus]], alhainen [[verotus|veroaste]] sekä [[kuolemanrangaistus]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://elections.nytimes.com/2008/president/issues/abortion.html | Nimeke=On the Issues: Social Issues | Julkaisu=NY Times election guide 2008 | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa järjestetään liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistason äänestyksiä jatkuvasti ja edustajien lisäksi äänestyslipuissa kysytään yleensä lukuisia muita kysymyksiä. Vuoden 2010 vaaleissa oli 37 osavaltiossa yhteensä 160 lisäkysymystä, joiden aiheet vaihtelivat marihuanan käytöstä aborttiin ja tuloverotukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foxnews.com/politics/2010/11/02/voters-decide-ballot-initiatives-states/ | Nimeke=Voters to Decide on 160 Ballot Questions in 37 States | Julkaisija=Fox News | Ajankohta=2.11.2010 | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Vaikka Yhdysvaltojen perustuslaki erottaa valtion ja kirkon toisistaan, valtaosa amerikkalaisista haluaa johtajiensa olevan tunnustuksellisia kristittyjä. Vuonna 2004 tehdyn haastattelun mukaan 72&nbsp;% vastaajista sanoi, että presidentillä pitää olla uskonnollinen vakaumus, mutta 65&nbsp;%:n mielestä kirkon ei pitäisi asettua yhdenkään ehdokkaan puolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/3658172.stm | Nimeke=Religion and politics in America | Julkaisija=BBC | Ajankohta=2004 | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Kun presidentti Obama ei maininnut Jumalaa [[kiitospäivä]]n puheessa, media ja yleisö reagoivat voimakkaasti. Presidentin puheet loppuvat aina sanoihin ”God Bless You” ({{k-fi|Jumalan siunausta}}).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://abcnews.go.com/Politics/obama-omits-god-thanksgiving-address-riles-critics/story?id=15028644#.T1IHBXKon5k | Nimeke=Obama Leaves God out of Thanksgiving Speech, Riles Critics | Julkaisu=Abc News | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltojen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen vaikutus on suuri, joten maan ulkopolitiikkaa seurataan tarkkaan ja siitä kiistellään paljon ympäri maailmaa. Yhdysvalloilla on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä suhdeverkostoista: lähes jokaisessa maassa on Yhdysvaltain edustusto ja näillä puolestaan oma edustustonsa [[Washington (DC)|Washingtonissa]]. Erään mielipidekyselyn mukaan amerikkalaisten mielestä heidän lähimmät liittolaisensa ovat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]], [[Kanada]], [[Australia]], [[Israel]] ja [[Japani]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.prnewswire.co.uk/cgi/news/release?id=129157 | Nimeke =PR Newswire; Britain, Canada, Australia, Israel and Japan Top the List of Countries Seen as Our Closest Allies, According to Harris Poll | Julkaisu = PR Newswire | Kieli ={{en}} | Ajankohta= 1. syyskuuta 2004 | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Yhdysvallat on perustajajäsen useissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneissä kansakunnissa]], [[G8|G8-ryhmässä]], [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisessä valuuttarahastossa]], [[Nato]]ssa ja [[ANZUS|Tyynenmeren puolustusliitossa ANZUSissa]].<ref name="cia"/> Yhdysvallat isännöi [[Yhdistyneiden kansakuntien päämaja]]a, joka toimii kansainvälisellä alueella New Yorkissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.un.org/tours/pages/wv.htm#inter|Nimeke=why visit the UN? | Julkaisu=United Nations Visitor Centre}}</ref>

Vuonna [[2006]] Yhdysvallat antoi [[kehitysapu]]a 23,5 miljardia dollaria. Absoluuttisesti apu oli suurempi kuin millään muulla valtiolla, mutta suhteellisesti teollisuusmaiden pienimpiä, vain 0,18&nbsp;% [[bruttokansantulo]]sta. Kun yksityishenkilöiden lähettämä kehitysapu lasketaan mukaan, Yhdysvallat lähetti kehitysapuna peräti 192 miljardia dollaria, mikä oli bruttokansantuloon suhteutettuna kuudenneksi eniten maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hudson.org/files/documents/2008%20Index%20-%20Low%20Res.pdf | Nimeke=Index of Global Philantropy 2008 | Julkaisija=The Center for Global Prosperity (cgp) | Sivu=17–20 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

[[Yhdysvaltain asevoimat]] koostuvat [[Yhdysvaltain maavoimat|maavoimista]], [[Yhdysvaltain laivasto|laivastosta]], [[Yhdysvaltain ilmavoimat|ilmavoimista]] ja [[Yhdysvaltain merijalkaväki|merijalkaväestä]]. Asevoimia hallinnoi [[Yhdysvaltain puolustusministeriö|puolustusministeriö]]. [[Yhdysvaltain rannikkovartiosto|Rannikkovartiostosta]] vastaa kotimaan turvallisuuden virasto [[Department of Homeland Security]], mutta se siirtyy laivaston hallintoon sodan aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uscg.mil/legal/recruit/DCL_FAQ.asp#Is the Coast Guard a military service? | Nimeke = Is the Coast Guard a military service? | Julkaisija = United States Coastal Guard | Kieli = {{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltain asevoimien budjetti vuonna 2010 oli 419,3 miljardia dollaria, ja niiden palveluksessa oli kaikkiaan yli kolme miljoonaa henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defense.gov/about/dod101.aspx | Nimeke = Our Global Infrastructure | Julkaisu = Introductory Overview oF Department of Defence | Julkaisija =Department of Defence | Ajankohta =2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> [[Kansalliskaarti]]n joukot käsittävät noin puolet armeijan taistelujoukoista ja kolmanneksen sen huoltojoukoista. Kansalliskaartin joukot osallistuvat koulutukseen kaksi viikkoa vuodessa ja sitoutuvat työskentelemään puolustusvoimille tarpeen vaatiessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nationalguard.com/benefits/guard-pay | Nimeke=Guard Pay | Julkaisija=National Guard | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltain puolustusvoimilla on yhteistyösopimuksia useiden maiden kanssa, ja ne ovat vahvasti läsnä muun muassa Tyynenmeren saarilla, [[Japani]]ssa, [[Etelä-Korea]]ssa, [[Taiwan]]issa, [[Afganistan]]issa, [[Irak]]issa, [[Saksa]]ssa ja [[Atlantin valtameri|Atlantilla]]. Yhdysvalloilla on yhteensä 702 sotilastukikohtaa 132 eri maassa ja kaikilla mantereilla paitsi [[Etelämanner|Etelämantereella]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.defense.gov/pubs/20050527_2005BSR.pdf | Nimeke =U.S. Department of Defense Base Structure Report, Fiscal Year 2005 Baseline | Julkaisija = U.S. Department of Defense | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Yhdysvalloilla on toiseksi eniten [[ydinase]]ita [[Venäjä]]n jälkeen ja sillä on ydinasejakosopimukset Euroopan maiden, kuten Saksan ja [[Alankomaat|Alankomaiden]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fas.org/nuke/guide/summary.htm | Julkaisija = Federation of American Scientists | Nimeke =Status of Nuclear Powers and Their Nuclear Capabilities | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltain puolustusmenot ovat maailman suurimmat ja täysin omassa kokoluokassaan. Niiden osuus kansantuotteesta on neljä prosenttia.<ref>[https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/rankorder/2067rank.html CIA, ''The World Factbook'', Rank Order — Military expenditures — dollar figure] {{en}}, 2. toukokuuta 2006. Luettu 6. toukokuuta 2006. {{Vanhentunut linkki}}</ref> Yhdysvallat on myös huomattava aseiden viejä. Maan osuus maailman virallisesta asekaupasta oli vuonna 2008 kongressin selvityksen mukaan noin 68 prosenttia. Yhdysvaltain aseteollisuuden tärkeimpiä asiakkaita olivat [[Yhdistyneet arabiemiirikunnat|Arabiemiraatit]], Afganistan, [[Saudi-Arabia]], Taiwan ja [[Egypti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/USAn+aseviennin+arvo+kasvoi+enn%C3%A4tykseen/1135250578365 | Nimeke=USA:n aseviennin arvo kasvoi ennätykseen | Tekijä=Reuters | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=7.11.2009 | Viitattu=8.11.2009}}</ref>

Yhdysvalloissa oli ([[Seychellit|Seychellien]] jälkeen) maailman toiseksi eniten [[vankila]]väestöä suhteessa väkilukuun vuonna 2016.<ref>{{cite book |author1=Schmidt, Steffen W. |author2=Shelley, Mack C. |author3=Bardes, Barbara A. |title=American Government & Politics Today |url= https://books.google.com/books?id=IV1sxbRqhGIC&pg=PA591 |year=2008 |publisher=Cengage Learning |isbn=978-0-495-50228-9 |page=591 |accessdate=October 25, 2015}}<br />{{cite web |author=Walmsley, Roy |url= http://www.kcl.ac.uk/depsta/rel/icps/world-prison-population-list-2005.pdf |archiveurl= https://web.archive.org/web/20070628215935/http://www.kcl.ac.uk/depsta/rel/icps/world-prison-population-list-2005.pdf |archivedate=June 28, 2007|title=World Prison Population List |year=2005 |publisher=King's College London, International Centre for Prison Studies}} For the latest data, see {{cite web |url= http://www.kcl.ac.uk/depsta/rel/icps/worldbrief/north_america_records.php?code=190 |archiveurl= https://web.archive.org/web/20070804061423/http://www.kcl.ac.uk/depsta/rel/icps/worldbrief/north_america_records.php?code=190 |archivedate=August 4, 2007 |title=Prison Brief for United States of America |date=June 21, 2006 |publisher=King's College London, International Centre for Prison Studies}}<br />[[United States National Research Council|National Research Council]]. ''[http://www.nap.edu/catalog.php?record_id=18613 The Growth of Incarceration in the United States: Exploring Causes and Consequences].'' Washington, DC: [[National Academies Press|The National Academies Press]], 2014. Retrieved May 10, 2014.<br />[http://www.hrw.org/sites/default/files/related_material/2014_US_Nation_Behind_Bars_0.pdf Nation Behind Bars: A Human Rights Solution]. ''[[Human Rights Watch]],'' May 2014. Viitattu 1.9.2016.</ref> Vuonna 2013 maassa oli noin 2,3 miljoonaa [[vanki]]a, noin 0,91 prosenttia maan aikuisväestöstä.<ref name="usdepofjustice"/> Vankilaväestön määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1980,<ref>{{cite book |author1=Iadicola, Peter |author2=Shupe, Anson |title= Violence, Inequality, and Human Freedom |url= https://books.google.com/books?id=KSp0Ulmx44kC&pg=PA456 |date=October 26, 2012 |publisher=Rowman & Littlefield |isbn=978-1-4422-0949-7 |page=456}}</ref> ja vankeinhoitoon käytettävät menot ovat kasvaneet kolminkertaisesti verrattuna julkiseen koulutukseen käytettäviin menoihin.<ref>Emma Brown and Danielle Douglas-Gabriel (July 7, 2016). [https://www.washingtonpost.com/news/education/wp/2016/07/07/since-1980-spending-on-prisons-has-grown-three-times-faster-than-spending-on-public-education/ Since 1980, spending on prisons has grown three times as much as spending on public education]. ''[[The Washington Post]].'' Viitattu 1.9.2016.</ref> Kuitenkin vuonna 2013 vain 478 vankia sadastatuhannesta oli istumassa yli vuoden tuomiota.<ref>{{cite web|title=Prisoners in 2013|url = http://www.bjs.gov/content/pub/pdf/p13.pdf|website=Bureau of Justice Statistics}}</ref> Maan korkea vankiluku johtuu laajalti ankaroituneista rangaistuksista ja kasvaneesta huumerikollisuudesta.<ref>{{cite book |author1=Clear, Todd R. |author2=Cole, George F. |author3=Reisig, Michael Dean |title=American Corrections |url= https://books.google.com/books?id=cYVdYfUGxvoC&pg=PA485 |year=2008 |publisher=Cengage Learning |isbn=978-0-495-55323-6 |page=485 |accessdate=October 25, 2015}}</ref> Osavaltioiden vankiluvuissa on suuria eroja: vuonna 2013 Yhdysvaltain osavaltioista [[Louisiana]]ssa oli eniten (1,42 % aikuisväestöstä) ja [[Maine (osavaltio)|Mainessa]] vähiten (0,35 % aikuisväestöstä) vankeja suhteessa väkilukuun.<ref name="usdepofjustice">{{Verkkoviite | osoite = http://www.bjs.gov/content/pub/pdf/cpus13.pdf | nimeke = Correctional Populations in the United States, 2013 | julkaisu = U.S. Department of Justice | viitattu = 2.9.2016}}</ref>

[[Yhdysvaltain dollari]] on yleisin kansainvälisessä taloudessa käytetty rahayksikkö. Sen korkotasoa ohjaa 1913 perustettu itsenäinen keskuspankki [[Federal Reserve System]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.federalreserveonline.org/ | Nimeke=Federal Reserve Online | Julkaisija=Federal Reserve | Kieli={{en}} | Viitattu=4.3.2012}}</ref> Vuoden 2011 loppupuolella 62:ta prosenttia maailman valuuttavarannoista säilytettiin Yhdysvaltain dollareina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.imf.org/external/np/sta/cofer/eng/cofer.pdf | Nimeke=Currency Composition of Official Foreign Exchange Reserves (COFER) | Julkaisija=IMF | Viitattu=26.2.2012}}</ref>

Yhdysvaltain tärkein sektori on [[palvelu]]sektori, joka työllistää noin kolme neljäsosaa työvoimasta.<ref name="cia"/> Maatalous tuottaa 1,2&nbsp;% bruttokansantuotteesta, ja yhdessä metsä- ja kalatalouden kanssa se työllistää 0,7&nbsp;% työvoimasta. Maatalouden pääasialliset viljelykasvit ovat [[maissi]], [[vehnä]], hedelmät ja vihannekset sekä [[puuvilla]].<ref name="cia"/> Karjatalous keskittyy ennen kaikkea Kansasin, Iowan, Nebraskan ja Teksasin osavaltioihin. Vuonna 2010 koko Yhdysvalloissa teurastettiin 33 miljoonaa nautaa, lähes miljoona vasikkaa, 114 miljoonaa sikaa ja 2,5 miljoonaa lammasta. Myös maitokarjaa, vuohia ja biisoneita kasvatetaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://usda01.library.cornell.edu/usda/nass/LiveSlauSu//2010s/2011/LiveSlauSu-04-25-2011.pdf | Nimeke = Livestock Slaughter 2010 Summary (April 2011) | Selite= s. 8 ja 10 | Julkaisija = USDA, National Agricultural Statistics Service | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Ammattikalastajat toimivat sekä Atlantin että Tyynenmeren puolella. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat [[turska]], [[ahvenet]], [[lohikalat]], [[kampelakalat]] ja pienet [[sillikalat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.st.nmfs.noaa.gov/st1/fus/fus10/02_commercial2010.pdf | Nimeke = US Commercial Landings 2010 | Julkaisija = NOAA | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa on noin kolme miljoonaa neliökilometriä metsää. Maan itäosassa on enimmäkseen yksityisten omistamaa lehtimetsää, kun taas länsiosassa havumetsät ja julkinen omistus ovat tyypillisempiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nationalatlas.gov/articles/biology/a_forest.html | Nimeke = Forest Resources of the United States | Julkaisu = National Atlas | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltain alueella on esimerkiksi [[kulta]]-, [[Maaöljy|öljy]]-, [[kivihiili]]- ja [[uraanin esiintyminen|uraaniesiintymiä]]. Sen kivihiilivarat ovat yli neljänneksen koko maailman kivihiilivarannosta. Merkittävimmät teollisuustuotteet ovat [[kemikaali]]t, [[transistori]]t, [[lentokone]]et, [[auto]]t ja autojen osat, [[tietokone]]et, [[tietoliikenne]]välineet ja [[lääke|lääkkeet]].<ref name="cia"/> Yhdysvaltain kauppatase on ollut negatiivinen 1960-luvulta asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/foreign-trade/statistics/historical/gands.txt | Nimeke= U.S. Trade in Goods and Services - Balance of Payments (BOP) Basis 1960 thru 2011| Julkaisija=US Census Bureau | Kieli={{en}} | Viitattu=4.3.2012}}</ref> Tärkeimmät vientimaat 2010 olivat [[Kanada]] (19&nbsp;%), [[Meksiko]], [[Kiina]] ja [[Japani]]. Tuonti oli suurinta Kiinasta (19,5 %), Kanadasta, Meksikosta, Japanista ja [[Saksa]]sta.<ref name="cia"/>

Vuonna 2010 Yhdysvalloissa kävi noin 60 miljoonaa vierailijaa ja se oli maailman toiseksi suosituin turistikohde.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://tinet.ita.doc.gov/outreachpages/download_data_table/Fast_Facts_2010.pdf | Nimeke= FAST FACTS: UNITED STATES TRAVEL AND TOURISM INDUSTRY 2010 | Julkaisija=Office of Travel & Tourism Industries | Tiedostomuoto=PDF | Kieli= {{en}} | Ajankohta= tammikuu 2012 | Viitattu= 12.3.2012}}</ref>

Vuonna 2011 Yhdysvaltojen suurimmat yritykset olivat<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://money.cnn.com/magazines/fortune/fortune500/2011/index.html | Nimeke = And the winners are... | Julkaisu = CNN Money | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Vuonna 2012 yleisin ammattiryhmä oli toimistotyöt joita teki 16 % työvoimasta, toiseksi yleisin myyntityöt (11 % työvoimasta). Yleisimmät yksittäiset ammatit olivat vähittäiskaupan myyjä ja kassatoimihenkilö.<ref name="BLS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bls.gov/news.release/ocwage.htm | Nimeke = Occupational Employment Statistics | Kieli = {{en}} | Viitattu = 8.3.2014 | Ajankohta = | Julkaisija = Bureau of Labor Statistics}}</ref>

[[Tiedosto:Boeing Factory 2002.jpg|thumb|[[Boeing]]in tehdas. Boeing on maailman toiseksi suurin lentokoneiden valmistaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/01/boeing_kertoo_lentokonetilausten_elpyneen_2269280.html | Nimeke =Boeing kertoo lentokonetilausten elpyneen | Julkaisija =Yle 7.1.2011 | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>]]

Yhdysvalloissa on verrattain vapaat työmarkkinat. [[Työttömyys]] oli ennen vuoden 2008 taantumaa pitkään pysynyt noin viidessä prosentissa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://data.bls.gov/timeseries/LNS14000000 | Nimeke = Labor Force Statistics from the Current Population Survey | Julkaisu = Bureau of Labor Statistics | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> mutta sen jälkeen se on ollut noin yhdeksän prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110677855&ext=rss | Nimeke =USA:ssa työttömyys kääntyi nousuun | Julkaisija = Kauppalehti | Ajankohta=3.6.2011 | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> [[Työttömyysturva|Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus]] vaihtelee eri osavaltioissa noin 100 eurosta korkeintaan 1&nbsp;400 euroon kuukaudessa bruttona. Korvausta maksetaan enintään kymmenestä viikosta puoleen vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blogit.yle.fi/vallan-vaiheilla/amerikan-kirjeita-3-tyottoman-osa-on-usassa-kova | Nimeke=Amerikan kirjeitä 3. Työttömän osa on USA:ssa kova | Julkaisu=YLE Blogit | Viitattu=21.2.2012}}</ref>

[[Syrjintä]] on Yhdysvalloissa tiukasti kielletty, mutta juuri muita lainsäädännöllisiä irtisanomisesteitä ei ole. Vuonna 2000 yksityissektorin työntekijöistä 7,2&nbsp;% oli liittynyt ammattiyhdistyksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wsws.org/articles/2010/feb2010/unio-f03.shtml | Nimeke = US trade union membership at lowest level in more than a century | Julkaisu = Word Socialist Web Site | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> Maassa on kymmeniä miljoonia laillisia ja laittomia maahanmuuttajia erityisesti Meksikosta, Väli-Amerikasta ja Aasiasta. Noin puoli miljoonaa eurooppalaista tutkijaa on muuttanut Yhdysvaltoihin ja vain murto-osa suunnittelee takaisin palaamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,574849,00.html | Nimeke = How To Plug Europe's Brain Drain | Ajankohta = 2004 | Viitattu = 19.3.2012}}</ref>

Liittovaltio, osavaltio ja paikallishallitukset kuluttavat noin 24&nbsp;% kansantuotteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heritage.org/index/country/unitedstates | Nimeke = United States | Julkaisu = 2012 Index of Economic Freedom | Julkaisija = Heritage.org}}</ref> Yhdysvalloissa on liittovaltion tulovero sekä muutaman prosentin osavaltio- ja paikallistuloveroja. Alimmat tuloluokat eivät nykyään maksa lainkaan tuloveroja. Yritysverotus on Yhdysvalloissa hieman korkeampaa kuin [[OECD|OECD-maissa]] keskimäärin. Yhdysvalloissa ei ole [[arvonlisävero]]a, mutta osavaltiot saattavat kerätä muutamien prosenttien [[myyntivero]]a. Postimyynnissä ja Internetissä tapahtuvassa osavaltioiden rajojen ylittävässä kaupassa myynnit ovat toistaiseksi vapaita myyntiverosta. Osavaltio- ja paikallistasolla on omaisuus- ja [[kiinteistövero]]ja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2009/05/26/AR2009052602909.html | Nimeke = Once Considered Unthinkable, U.S. Sales Tax Gets Fresh Look | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Washington Post | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.wv.us/taxrev/97taxlaws/97tl_property.pdf | Nimeke = Property Taxes | Julkaisija = West Virginia State | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref>

[[Kansainvälinen työjärjestö|Kansainvälisen työjärjestön]] mukaan Yhdysvalloissa on maailman toiseksi korkein tuottavuus työtuntia kohti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilo.org/global/About_the_ILO/Media_and_public_information/Press_releases/lang--en/WCMS_083976/index.htm | Nimeke =New ILO report says US leads the world in labour productivity, some regions are catching up, most lag behind | Julkaisija = ILO | Ajankohta = 2007 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Vuonna 2005 keskivuosipalkka vaihteli Yhdysvalloissa koulutuksen mukaan niin, että pelkän high schoolin käyneiden keskipalkka oli noin 32&nbsp;000 dollaria ja tohtorikoulutettujen 79&nbsp;000 dollaria.<ref>US Census Bureau, 2006; income statistics for the year 2005</ref> <!--en-wiki: Personal_income_in_the_United_States#Income_at_a_glance--> Maassa on melko suuret tuloerot. Vuonna 2007 niitä mittaava [[gini-kerroin]] oli 45,<ref name="cia"/> mikä on maailman 41. suurin, Bulgarian ja Kamerunin välissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2172rank.html?countryName=United%20States&countryCode=us&regionCode=noa&rank=41#us | Nimeke = Country comparison Gini index | Julkaisija = CIA | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Kotitalouksien tulot vaihtelevat huomattavasti myös alueittain, amerikkalaisen mittapuun mukaan köyhästä [[Mississippi]]stä rikkaaseen [[Maryland]]iin.<ref name="US Census Bureau, median household income by state 2004">{{cite web|url = http://www.census.gov/hhes/www/income/income04/statemhi.html|title=US Census Bureau, median household income by state 2004|accessdate=2006-07-01}}{{Vanhentunut linkki}}</ref> Vuonna 2011 köyhiä oli koko väestöstä yli 15 %, eli 46 miljoonaa henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/Köyhyys+leviää+keskiluokan+paratiiseihin+Yhdysvalloissa/a1305546217517 | Nimeke =Köyhyys leviää keskiluokan paratiiseihin Yhdysvalloissa | Julkaisu =HS.fi 2011 | Viitattu = 18.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reuters.com/article/2011/09/13/us-usa-economy-poverty-idUSTRE78C3YV20110913 | Nimeke = Number of poor hit record 46 million in 2010 | Julkaisija = Reuters | Kieli = {{en}} | Viitattu = 20.3.2012}}</ref> Köyhyys on tässä määritelty tietyn perhekoosta riippuvan, kuluttajahintaindeksillä vuosittain korjatun tulorajan mukaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/prod/2011pubs/p60-239.pdf | Nimeke=How Poverty Is Calculated: Poverty Thresholds for 2010 by Size of Family and Number of Related Children Under 18 Years | Selite = s. 61 | Julkaisija = United States Census Bureau | Julkaisu = Income, Poverty, and Health Insurance Coverage in the United States: 2010 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 20.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa on 10–12 miljoonaa [[laiton siirtolaisuus|laitonta maahanmuuttajaa]], jotka tulevat köyhistä maista kuten [[Meksiko]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/muu/2008/09/laittomat_siirtolaiset_ovat_yhdysvalloille_hyoty_ja_harmistus_318330.html | Nimeke =Tausta: Laittomat siirtolaiset ovat Yhdysvalloille hyöty ja harmistus | Julkaisija =YLE 2008 | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> [[Globalisaatio]]n vastainen liike on vaatinut liittovaltiota puuttumaan siihen, että työpaikat siirtyvät Yhdysvaltojen korkean palkkatason vuoksi esimerkiksi Eurooppaan tai Aasiaan.<ref name="globalization"/> Toisaalta on huomautettu, että uusia työpaikkoja on syntynyt koko ajan ja köyhien maiden lisäksi myös amerikkalaiset hyötyvät muuttoliikkeestä.<ref name="globalization">A New Deal for Globalization, [[Foreign Affairs]]-lehti July/August 2007</ref>

[[Auto]] on vaikuttanut merkittävästi Yhdysvaltain kaupungistumiseen ja se on useimpien pääasiallinen kulkuneuvo. Liittovaltio alkoi jo 1930-luvulla suunnitella moottoritiejärjestelmää, joka yhdistäisi eri osavaltioiden tärkeimmät kaupungit. [[Interstate Highway System|Interstate Highway]] -järjestelmän ensimmäiset tieosuudet rakennettiin 1940-luvulla, mutta koko verkosto valmistui vasta 2000-luvun alussa. Järjestelmän pisin tie, [[Interstate 90]] [[Seattle]]stä [[Boston]]iin, on 4&nbsp;860 kilometriä pitkä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fhwa.dot.gov/programadmin/interstate.cfm | Nimeke=FHWA - Interstate Highway System | Julkaisija=United States Department of Transportation - Federal Highway Administration | Kieli={{en}} | Viitattu = 22.3.2012}}</ref> Ajoluvan myöntämisperusteet vaihtelevat osavaltioittain. Toisaalla ajokortti-ikä on 16, toisaalla 18 vuotta, ja joissakin osavaltioissa ajo-opetuksen voi aloittaa jo 14-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.2pass.co.uk/ages2.htm | Nimeke=Minimum Driving Age USA | Julkaisu=2pass.co.uk | Kieli={{en}} | Viitattu=27.2.2012}}</ref>

[[Rautatie|Rautateitä]] Yhdysvalloissa on 240&nbsp;000 kilometriä. Niitä käytetään pääasiassa [[rahti]]liikenteeseen ja henkilöliikennettä on asukaslukuun nähden varsin vähän. Pitkän matkan matkustajaliikennettä hoitaa [[Amtrak]], ja monissa suurissa kaupungeissa on lisäksi lähijunaliikennettä. Pitkän matkan linja-autoyhtiöistä tunnetuin on [[Greyhound Lines|Greyhound]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Transport system in USA, Travelling within America | Osoite= http://www.nriol.com/welcome2america/transport-in-usa.asp | Julkaisu=Non Resident Indian Online | Kieli={{en}} | Viitattu=27.2.2012}}</ref> [[New Yorkin metro]] on yksi maailman käytetyimmistä maanalaisista liikenneverkostoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://geography.about.com/od/urbaneconomicgeography/a/Busiest-Subways.htm | Nimeke=The World's Busiest Subway Systems in Major Cities | Julkaisu=About Geography | Kieli={{en}} | Viitattu=27.2.2012}}</ref>

Matkustajamäärillä mitattuna maailman 30:stä vilkkaimmasta [[lentoasema]]sta 17 on Yhdysvalloissa. Maailman vilkkain lentoasema on [[Atlantan kansainvälinen lentoasema Hartsfield-Jackson|Hartsfield-Jackson]] [[Atlanta]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.atlanta-airport.com/airport/newsroom/Press_Release_Article.aspx?id=737 | Nimeke = Hartsfield-Jackson remains busiest airport in the world | Julkaisija =Atlanta Hartsfield-Jackson airport | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Rahtimäärillä mitattuna maailman 30:stä vilkkaimmasta lentokentästä 11 on Yhdysvalloissa, mukaan lukien maailman toiseksi vilkkain [[Memphisin kansainvälinen lentoasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.airports.org/cda/aci_common/display/main/aci_content07_c.jsp?zn=aci&cp=1-5-54-4819_666_2__ | Nimeke =Cargo Traffic 2010 | Julkaisija = Airports council International 2011| Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Kaikkiaan Yhdysvalloissa on 15&nbsp;079 lentokenttää, enemmän kuin missään muussa maailman valtiossa.<ref name="cia"/>

Yhdysvalloissa on vaikutettu pitkään tieteen kehitykseen. [[Thomas Edison]] kehitti muun muassa [[hehkulamppu|hehkulampun]] ja on yksi eniten [[patentti|patentteja]] saaneista ihmisistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ideafinder.com/history/inventors/edison.htm | Nimeke=Thomas Alva Edison | Julkaisu=Ideafinder | Kieli={{en}} | Viitattu=4.3.2012}}</ref>

[[Alexander Graham Bell]] (puhelin), [[Samuel Morse]] (lennätin), [[Henry Ford]] (liukuhihna), [[Robert Fulton]] (höyrylaiva), [[Jonas Salk]] (poliorokote) ja [[Wrightin veljekset]] (lentokone).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.american-inventor.com/great-inventors.aspx | Nimeke=Great American Inventors | Julkaisija=American Inventor | Kieli={{en}} | Viitattu=27.2.2012}}</ref> Myös monet muualta tulleet tutkijat, kuten [[Albert Einstein]] ja [[Kurt Gödel]] ovat luoneet olennaisen osan urastaan Yhdysvalloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.einsteins-theory-of-relativity-4engineers.com/career-of-albert-einstein.html | Nimeke = The American career of Albert Einstein | Julkaisu = Relativity for Engineers | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/embor/journal/v1/n2/full/embor596.html | Nimeke = The flight from European science | Julkaisu =Embo reports | Ajankohta =2000 | Julkaisija =Nature | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref>

Yhdysvallat kulutti 2000-luvun alkupuolella bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen 2,7&nbsp;%, mikä oli enemmän kuin Kiinassa tai Euroopassa keskimäärin, mutta vähemmän kuin Japanissa tai Pohjoismaissa. EU on kirimässä kiinni Yhdysvaltojen etumatkaa sekä rahoituksen että tulosten osalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eu4journalists.eu/index.php/dossiers/finnish/C34 | Nimeke = Tiede ja tutkimus 1: 1.Kilpailukyvyn säilyttäminen | Julkaisija = EU 4 Journalista | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Amerikkalaiset ovat saaneet eniten [[Nobel-palkinto]]ja luonnontieteissä toisesta maailmansodasta lähtien, erityisesti [[Nobelin fysiikanpalkinto|fysiikan]] ja [[Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto|lääketieteen]] palkintoja.<ref>Kaikkiaan 242 [[Nobel-palkinto|nobelistia]] on syntynyt Yhdysvalloissa. [http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/lists/all/create.html? Create a List] Nobelprize.org</ref> Yhdysvallat on ollut myös [[Avaruustutkimus|avaruustutkimuksen]] johtavia maita, ja [[Neil Armstrong]] astui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle [[Apollo 11]] -lennolla heinäkuussa 1969.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/july/21/newsid_2635000/2635845.stm | Nimeke=1969: Man takes first steps on the Moon | Julkaisija=BBC | Kieli={{en}} | Viitattu=4.3.2012}}</ref> [[Human Genome Project]]-projekti on ollut tärkeä askel kohti monien sairauksien, kuten syövän ja Alzheimerin taudin parantamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.accessexcellence.org/RC/AB/IE/Intro_The_Human_Genome.php | Nimeke =Introduction - The Human Genome Project | Julkaisu =Access Excellence | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa arvioitiin tammikuussa 2015 olevan noin 320,2 miljoonaa asukasta. Väestönkasvu oli 0,71&nbsp;% vuonna 2013.<ref name="PopulationGrowth"/> Asukasluvun kehitystä on kuvailtu hitaaksi, mutta poikkeuksen muodostavat [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen syntyneet [[suuret ikäluokat]]. Yhdysvaltain väkiluku ylitti sadan miljoonan rajan vuonna 1915. Kahden sadan miljoonan raja ylittyi 1967 ja kolmen sadan miljoonan raja lokakuussa 2006.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/prod/2005pubs/06statab/pop.pdf | Nimeke = Popilation | Julkaisu = Statistical Abstract of the United States | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Yhdysvaltain väkiluku yli kolminkertaistui 1900-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/prod/2002pubs/censr-4.pdf | Nimeke=Demographic Trends in the 20th Century | Tekijä=Hobbs & Stoops | Julkaisija=US Census Bureau | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> [[Kalifornia]] ohitti [[New York]]in runsasväkisimpänä osavaltiona 1960-luvulla.<ref>Suomalainen tietosanakirja 1993, s. 507.</ref>

Yhdysvalloissa vakituisesti asuvat ihmiset määrittelevät itse väestönlaskennan yhteydessä, mihin etniseen ryhmään kuuluvat. Väestönlaskentavirasto luokittelee ihmiset heidän ilmoitustensa perusteella kuuteen eri ”päärotuun” (''race''): [[Valkoiset (ihmiset)|valkoiset]] (''caucasian''), [[mustat]] ja [[afroamerikkalaiset]], [[intiaanit]] ja [[eskimot]], aasialaiset, Tyynenmeren saarten alkuperäisasukkaat ja viimeisenä luokkana ”jokin muu rotu”. [[Latinot|Latinoihin]] (''Hispanic'') luetaan rotuun katsomatta henkilöt, joiden juuret ovat [[espanjan kieli|espanjankielisessä]] kulttuurissa.<ref name="census 2000 brief">{{Verkkoviite | Kieli={{en}} | Osoite = http://www.census.gov/prod/2001pubs/cenbr01-1.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Nimeke=Overview of Race and Hispanic Origin | Tekijä=Cassidy, Rachel C. & Grieco Elizabeth M. | Ajankohta=2001 | Viitattu=22.12.2008 | Julkaisija=United States Census Bureau}}</ref> Latinotaustaisia ihmisiä on yli viidennes Kalifornian, Texasin, Arizonan, Nevadan, Floridan ja Coloradon osavaltioiden asukkaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/newsroom/releases/archives/facts_for_features_special_editions/cb10-ff17.html | Nimeke = Hispanic Heritage Month 2010: Sept. 15 — Oct. 15 | Ajankohta = 2010 | Julkaisija =US Census Bureau | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

[[Yhdysvaltain perustuslaki]] suojelee kaikkia uskontoja ja erottaa valtion uskonnosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usconstitution.net/const.html#Am1 | Nimeke = Amendment 1 - Freedom of Religion, Press, Expression. Ratified 12/15/1791. | Julkaisu = US Constitution Online | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref> Moni varhain Pohjois-Amerikkaan muuttaneista [[Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin|siirtolaisista]] pakenikin Euroopan uskonnollisia vainoja. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata [[puritanismi|puritaania]] lähti Englannista [[Mayflower|''Mayflower''-laivalla]] ja perusti [[Uusi-Englanti|Uuden-Englannin]] ensimmäisen pysyvän siirtokunnan, [[Plymouth (Massachusetts)|Plymouthin]] kaupungin.<ref name="MAY"/> Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, esimerkkinä juutalaisten joukkopako [[natsi-Saksa]]sta. Myös Yhdysvaltojen sisällä on paettu uskonnollista vainoa, esimerkiksi [[Myöhempien aikojen pyhien liike|mormonit]] muuttivat [[Salt Lake City]]n seudulle, autiomaan keskelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.bbc.co.uk/religion/religions/mormon/history/pioneers_1.shtml | Nimeke = Mormon Pioneers | Julkaisija =BBC | Kieli ={{en}} | Viitattu = 14.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloilla ei ole [[virallinen kieli|virallista kieltä]], vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Maassa on ajoittain keskusteltu [[englannin kieli|englannin kielen]] virallistamisesta, mutta ehdotukset ovat kohdanneet vastustusta eivätkä kongressialoitteet ole menneet läpi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usconstitution.net/consttop_lang.html | Nimeke = Constitutional Topic: Official Language | Julkaisu = usconstitution.net | Kieli ={{en}} | Viitattu = 17.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.proenglish.org/official-english/state-profiles | Nimeke = Official English Map | Julkaisija = Pro English | Kieli ={{en}} | Viitattu = 17.3.2012}}</ref>

Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu kotikielenään englantia. [[Amerikanenglanti]] eroaa esimerkiksi [[brittienglanti|brittienglannista]] sanastoltaan ja korostukseltaan. [[Espanjan kieli|Espanja]] on toiseksi puhutuin kieli Yhdysvalloissa. Sitä puhuvat etenkin [[latinalainen Amerikka|latinalaisesta Amerikasta]] tulleet siirtolaiset ja näiden jälkeläiset. Yhdysvalloissa onkin viidenneksi eniten espanjankielisiä [[Meksiko]]n, [[Kolumbia]]n, [[Espanja]]n ja [[Argentiina]]n jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=spa | Nimeke = Spanish | Tekijä=Lewis, M. Paul (toim.) | Vuosi=2009 | Julkaisu=Ethnologue: Languages of the World | Julkaisija=SIL International | Kieli={{en}} | Viitattu=18.3.2012}}</ref> Ranskaa puhutaan laajalti osissa Ranskan entisiä siirtomaa-alueita, [[Maine (osavaltio)|Mainessa]] ja [[Louisiana]]ssa, joissa se on englannin ohella yhä käytössä osavaltioiden ''de facto'' virallisena kielenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.langart.net/languages/French-2.html | Nimeke =French language | Julkaisija =Langart | Kieli ={{en}} | Viitattu = 17.3.2012}}</ref> [[kiinan kieli|Kiinan]] puhujia on noin kaksi miljoonaa ja muita yli miljoonan puhujan kieliä ovat [[saksan kieli|saksa]], [[vietnamin kieli|vietnam]] ja [[tagalog]].<ref name="census">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/prod/2005pubs/06statab/pop.pdf | Nimeke=Population | Ajankohta=2005 | Julkaisija=census.gov | Sivu=47 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref><!-- Otin prosenttiluvut pois koska niitä ei mainita lähteessä, siinä on vain puhujamäärät -->

[[Ethnologue|''Ethnologue''-kirjan]] mukaan Yhdysvalloissa on 176 elävää kieltä. Alkuperäisväestö ei useinkaan enää puhu heimonsa alkuperäistä kieltä. [[Navajon kieli|Navajon]] puhujia on eniten, vuonna 1990 heitä oli 149&nbsp;000. Yli kymmenentuhannen puhujan [[Intiaanikielet|intiaanikieliä]] ovat [[läntinen apašši]], [[cherokeen kieli|cherokee]], [[choctawin kieli|chocktaw]] ja [[dakotan kieli|dakota]].<ref name="ETHNOLOGUE">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=us | Nimeke=Languages of United States | Tekijä=Lewis, M. Paul (toim.) | Vuosi=2009 | Julkaisu=Ethnologue: Languages of the World | Julkaisija=SIL International | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltain valtiollisen lääketiedeakatemian [[Institute of Medicine]]n mukaan Yhdysvallat on ainoa vauras [[teollisuusmaa]], jolla ei ole yleistä, kaikille kansalaisille saatavilla olevaa terveydenhoitojärjestelmää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iom.edu/?id=17848 | Viitattu=29.12.2008 | Nimeke=Insuring America's Health: Principles and Recommendations | Julkaisija=Institute of Medicine | Ajankohta=24.2.2004}}</ref> Yhdysvaltain väestöstä noin 85&nbsp;% on jonkin [[sairausvakuutus|sairausvakuutuksen]] piirissä. Noin 60 prosentilla sairausvakuutus on työnantajan tarjoama.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/prod/2006pubs/p60-231.pdf | Nimeke=Income, Poverty, and Health Insurance Coverage in the United States: 2005| Tekijä=Carmen DeNavas-Walt et al. | Tiedostomuoto=PDF | Selite=sivu 21 | Ajankohta=| Julkaisija=US Census Bureau | Viitattu=23.8.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Lisäksi esimerkiksi eläkeläisillä ([[Medicare (Yhdysvallat)|Medicare]]) ja lapsilla ([[Medicaid]]) on liittovaltion tai osavaltion rahoittama sairausvakuutus. Noin 46 miljoonalla ihmisellä eli 15&nbsp;% väestöstä, ei ole sairausvakuutusta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Harris, Paul | Osoite = http://www.guardian.co.uk/world/2006/feb/19/usa.paulharris | Kieli={{en}} | Nimeke=37 million poor hidden in the land of plenty | Julkaisija=Guardian | Ajankohta=19.2.2006}}</ref><ref>{{cite web|url = http://www.census.gov/prod/2006pubs/p60-231.pdf|title=Income, Poverty, and Health Insurance Coverage in the United States: 2005|publisher=U.S. Census Bureau|date=August 2006|accessdate=2007-06-17|format=PDF}}</ref> Sairaalat ovat lain mukaan velvollisia hoitamaan kaikki hätätapaukset, mutta akuutin hengenvaaran poistuttua hoitovelvoite lakkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.law.cornell.edu/uscode/text/42/1395dd | Nimeke = Emergency Medical Treatment and Active Labor Act | Julkaisija =Legal Information Institute, Cornell Law School | Kieli ={{en}} | Viitattu = 17.3.2012}}</ref>

Vuonna 2004 julkinen sektori rahoitti terveydenhuollon kustannuksista 44&nbsp;%, yksityiset vakuutukset 36&nbsp;% ja potilasmaksut 15&nbsp;%.<ref name="CDC H">{{cite web |url = http://www.cdc.gov/nchs/data/hus/hus06.pdf|title=Health, United States, 2006|accessdate=2006-11-24 |publisher=Centers for Disease Control, National Center for Health Statistics}}</ref>

Yhdysvalloissa käytetään terveydenhuoltoon enemmän rahaa kuin missään muualla sekä absoluuttisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen tai asukaslukuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/whosis/database/core/core_select_process.cfm?strISO3_select=ALL&strIndicator_select=nha&intYear_select=latest&fixed=indicator&language=english | Nimeke=Core Health Indicators | Julkaisu=WHO Statistics | Julkaisija=WHO | Viitattu=23.8.2008 | Kieli={{en}} }}</ref> Terveydenhuoltoa on silti pidetty melko tehottomana.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ruotsalaisselvitys+Suomen+terveydenhuolto+l%C3%A4nsimaiden+tehokkain/1135237163508 |Julkaisija=Helsingin Sanomat |Ajankohta=14. kesäkuuta 2008 |Nimeke=Ruotsalaisselvitys: Suomen terveydenhuolto länsimaiden tehokkain}}</ref> Toisaalta Yhdysvallat on johtava maa biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja käytti siihen väkilukuun suhteutettuna kolme kertaa enemmän rahaa kuin Eurooppa vuonna 2004.<ref>{{cite journal |author=Groves, Trish| year=2008|month=February |title=Stronger European Medical Research |journal=British Medical Journal |volume=336 |pages=341–342| doi=10.1136/bmj.39489.505208.80 |pmid=18276671}}</ref>

[[Maailman terveysjärjestö]]n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Yhdysvalloissa käytetään alkoholia 8,5 litraa aikuista kohti, mikä on suunnilleen saman verran kuin [[Kanada]]ssa, [[Argentiina]]ssa ja [[Thaimaa]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whqlibdoc.who.int/publications/2004/9241562722_(425KB).pdf | Nimeke=Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol | Julkaisu=WHO Global Status Report on Alcohol 2004 | TekijäJulkaisija =FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003 | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref> Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan 74&nbsp;% yhdysvaltalaisista oli ylipainoisia ([[painoindeksi]] yli 25). Luku on maailman yhdeksänneksi korkein; Yhdysvaltojen edellä on vain joukko Tyynenmeren saarivaltioita ja [[Kuwait]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.forbes.com/2007/02/07/worlds-fattest-countries-forbeslife-cx_ls_0208worldfat_2.html | Nimeke =World's Fattest Countries | Julkaisu=Health | Julkaisija=Forbes | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa koulutus on pääosin osavaltioiden vastuulla. Koulumainen opetus alkaa esikoulun jälkeen ja jaetaan kolmeen vaiheeseen: alakoulu, keskikoulu ja [[high school]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.ed.gov/about/offices/list/ous/international/usnei/us/edlite-structure-us.html | Nimeke=Structure of U.S. Education | Ajankohta=2008 | julkaisija=U.S. Department of Education | Kieli={{en}} | Viitattu=26.11.2011}}</ref> Koulutukseen liittyvät lait ja vaatimukset vaihtelevat osavaltioittain huomattavasti, mutta koulujen aloitusikä on yleisimmin kuusi vuotta. High school kattaa koululuokat 7–12 tai 8–12, ja se jaetaan joskus kahteen osaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://globaled.us/wwcu/background/United-States.htm | Nimeke=United States of America - Education system | Julkaisu=Higher Education Systems Database | Selite=Source: U.S. Network for Education Information (USNEI), Washington, 2001 | Viitattu=26.11.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> Vuoden 2009 [[PISA|PISA-vertailussa]] yhdysvaltalaiset opiskelijat olivat lukutaidossa ja luonnontieteissä lähellä OECD-maiden keskitasoa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nces.ed.gov/surveys/pisa/pisa2009highlights_2.asp | Nimeke=Reading Literacy Performance of 15-year-olds | Julkaisu=PISA 2009 Results | Julkaisija=National Center for Education Statistics | Kieli={{en}} | Viitattu=26.11.2011}}</ref> mutta menestyivät matematiikassa selvästi keskiarvoa heikommin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nces.ed.gov/surveys/pisa/pisa2009highlights_3.asp | Nimeke =Mathematics Literacy Performance of 15-year-olds | Julkaisu=PISA 2009 Results | Julkaisija=National Center for Education Statistics | Kieli={{en}} | Viitattu=26.11.2011}}</ref>

Vuonna 2009 julkisissa kouluissa oli 49,4 miljoonaa oppilasta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nces.ed.gov/pubs2011/snf200910/findings.asp | Nimeke =Public Elementary asand secondary scholl enrollment School year 2009-2010 | Julkaisija =National Center for Education Statistics | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> ja yksityiskouluissa 4,7 miljoonaa. 68&nbsp;% yksityiskouluista oli uskonnollisesti suuntautuneita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nces.ed.gov/pubs2011/2011339.pdf | Nimeke =Characteristics of Private Schools in the United States: Results From the 2009–10 Private School Universe Survey | Julkaisija =National Center for Education Statistics May 2011 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Vuonna 2007 kotiopetuksessa oli 1,5 miljoonaa koululaista, mitä vanhemmat perustelivat tyytymättömyydellä koulun uskonnolliseen ja moraaliseen arvomaailmaan, ympäristöön tai opetuksen tasoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.ed.gov/about/offices/list/oii/nonpublic/statistics.html | Nimeke=Non-Public Education | julkaisija=U.S. Department of Education | Kieli={{en}} | Viitattu=26.11.2011}}</ref>

[[Korkeakoulu]]t ovat Yhdysvalloissa joko julkisia tai yksityisiä. Noin 70&nbsp;% korkea-asteen opiskelijoista käy julkisia kouluja. Lukuvuosi julkisessa nelivuotisessa korkeakoulussa maksaa keskimäärin 15&nbsp;000 dollaria, mutta yksityisessä kaupallisessa korkeakoulussa hinta voi olla kaksinkertainen. Useimmat päätoimiset opiskelijat saavat [[opintotuki|opintotukea]], joka kattaa noin puolet kuluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.braintrack.com/us-colleges | Nimeke=US Colleges and Universities | Julkaisija=Braintrack | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Stipendejä voi saada paitsi opintomenestyksen, myös taiteellisen tai urheilulahjakkuuden tai johonkin vähemmistöryhmään kuulumisen perusteella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.collegesanduniversities.us/ | Nimeke=Colleges and Universities | Julkaisu=collegesanduniversities.us | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref> Silti monet vanhemmat säästävät lastensa korkeakouluopintoja varten vuosien ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.educationnews.org/parenting/study-shows-parents-struggling-to-save-for-college/ | Nimeke=Study Shows Parents Struggling to Save for College | Julkaisu=Education News | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Enemmistö maailman parhaimmista yliopistoista on eri vertailujen mukaan yhdysvaltalaisia. Kärkisijoilla ovat [[Harvardin yliopisto|Harvardin]], [[Kalifornian yliopisto (Berkeley)|Berkeleyn]] ja [[Stanfordin yliopisto]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arwu.org/ | Nimeke=Academic ranking of World universities 2011 | Julkaisija=ARWU | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa tunnetaan käsite [[amerikkalainen unelma]], ajatus maasta joka tarjoaa yhtäläiset menestymisen mahdollisuudet jokaiselle hänen kykyjensä ja saavutuksiensa mukaisesti, sosiaalisesta luokasta tai syntyperästä huolimatta. Amerikkalaisen unelman juuret voidaan nähdä jo [[Yhdysvaltain perustuslaki|Yhdysvaltain perustuslaissa]], jonka mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen oikeus ”vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.loc.gov/teachers/classroommaterials/lessons/american-dream/students/thedream.html | Nimeke=The American Dream – What is The American Dream?| Tekijä=| Julkaisu=Library of Congress | Julkaisija=| Viitattu=30.5.2011| Kieli={{en}}}}</ref>

Yhdysvaltojen kulttuurissa on huomattavia alueellisia eroja, vaikka sisäinen muuttoliike on voimakasta. Maan koillisosa on tiheästi asuttua ja kaupungistunutta. Keskilänsi on maanviljelysaluetta, ja alueen auto- ja terästeollisuus on taantunut. Lännen avariin maisemiin liittyy kansallisia myyttejä [[individualismi|individualismista]] ja yksilön rajattomista mahdollisuuksista. Etelän valtiot on yhdistetty orjuuteen ja mustan väestön kansalaisoikeustaisteluun, mutta niitä leimaavat myös aurinkoinen ilmasto ja eläkeläisten yhteisöt. Kalifornian ja maan lounaisosien erityispiirteitä ovat espanjankielinen kulttuuri ja paikalliset ruokalajit.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/To-Z/United-States-of-America.html#b | Nimeke=Culture of United States | Julkaisu=Countries and their cultures | Tekijä=Doane, Molly (toim.) | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref>

[[Villi länsi|Villin lännen]] historia rikollisineen, pyssysankareineen, intiaaneineen ja karjapaimenineen on osa ''[[Americana (kulttuuri)|americanaa]]'' eli yhdysvaltalaista kansallisromantiikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itsatrip.org/albuquerque/culture-heritage/cowboy-western.aspx | Nimeke = Western Legacy | Julkaisu = Autherntic Albuquerque | Kieli = {{en}} | Viitattu = 20.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltojen musiikki on kehittynyt maahanmuuttajien musiikkiperinteiden pohjalta, mikä on ominaista monikulttuuriselle maalle. [[Blues]] syntyi etelävaltioiden orjien keskuudessa, kun afrikkalaisen ja eurooppalaisen musiikin perinteet yhdistyivät. [[New Orleans]]issa syntyi 1900-luvun alussa [[jazz]], jossa yhdistyivät orjien laulut, [[ragtime]] ja eurooppalainen torvisoitto. Bluesiin kehittyi [[rhythm and blues]], joka yhdessä valkoisten [[country|country-musiikin]] kanssa synnytti [[rock and roll]]in 1950-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usconsulate.org.hk/pas/kids/music.htm | Nimeke=Music | Julkaisu=USA for kids | Julkaisija=US Embassy in Hong Kong | Viitattu=1.3.2012}}</ref> [[Elvis Presley]]n levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli miljardi kappaletta. Tämä tekee hänestä kaikkien aikojen myydyimmän artistin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/best-selling-solo-artist | Nimeke = Best-selling solo artist | Tekijä = | Julkaisu =Guinness World Records| Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = }}</ref> Yhdysvaltojen asema kevyessä musiikissa on edelleen vahva, ja musiikin vienti on Yhdysvalloista maailman kärkeä. Eniten [[American Music Awards|American Music Award -palkintoja]] ovat saaneet [[Mariah Carey]], [[Whitney Houston]], [[Michael Jackson]], [[Eagles]] ja [[Janet Jackson]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://top40.about.com/od/awards/tp/amaalltimenoms.htm | Nimeke = Top 10 All-Time American Music Award Nominations Leaders Pop-Rock | Julkaisu = about.com | Kieli = {{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref>

Kun brittiläisen musiikkilehden asiantuntijat asettivat vuonna 2008 maailman sinfoniaorkesterit paremmuusjärjestykseen, 15 parhaan joukossa oli kuusi yhdysvaltalaista orkesteria: [[Chicagon sinfoniaorkesteri|Chicagon]], [[Clevelandin orkesteri|Clevelandin]], [[Los Angelesin filharmonikot|Los Angelesin]], [[Bostonin sinfoniaorkesteri|Bostonin]], [[New Yorkin filharmonikot|New Yorkin]] ja [[San Franciscon sinfoniaorkesteri]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=97291390 | Nimeke=Chicago Symphony Tops U.S. Orchestras | Julkaisu=npr music / Gramophone | Ajakohta=2008| Viitattu=1.3.2012}}</ref> Yhdysvalloissa on 135 oopperataloa, joista vanhin ja suurin on [[New York]]issa sijaitsevat [[Metropolitan-ooppera]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.americanoperatheater.org/opera-houses/ | Nimeke=Opera houses in America | Julkaisu=American Opera | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref>

New Yorkin [[Broadway (katu)|Broadwaylla]] on 39 teatteria, joista jokaisessa on ainakin 500 paikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.playbill.com/news/article/114923-ASK-PLAYBILLCOM-Broadway-or-Off-BroadwayPart-I | Nimeke=Broadway or Off-Broadway—Part I | Julkaisu=Playbill | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref> Vuonna 2010 ne hankkivat yhteensä kymmenen miljardin dollarin tulot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.playbill.com/news/article/146340-Broadway-Grossed-Over-1-Billion-in-2010 | Nimeke=Broadway Grossed Over $1 Billion in 2010 | Julkaisu=Playbill | Kieli={{en}} | Viitattu=2.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltojen rooli elokuvan historiassa on merkittävä. Ranskalaisten Lumièren veljesten ohella Thomas Edison kehitti varhaista tekniikkaa. 1920-luvulla suuret amerikkalaiset elokuvatuotantoyhtiöt loivat pohjan varsinaiselle elokuvateollisuudelle, [[Hollywood]]ista tuli elokuvan pääkaupunki ja äänielokuva vakiinnutti asemansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.digitalhistory.uh.edu/historyonline/hollywood_history.cfm | Nimeke = Hollywood as History | Julkaisu = Digital History | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> [[John Wayne]]stä tuli 1940- ja 1950-luvulla kansallisen itseluottamuksen vertauskuva.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.npr.org/2011/10/07/140870373/john-wayne-icon-of-americas-booming-confidence | Nimeke = John Wayne: Icon Of America's Booming Confidence | Julkaisija = NPR | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> [[Marilyn Monroe]]ta on sanottu maailman tunnetuimmaksi filmitähdeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rd.com/family/marilyn-monroe/ | Nimeke =Bombshell: Documents Throw New Light on Marilyn Monroe’s Death | Julkaisija = Reders Digest | Ajankohta = 2006 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> [[Walt Disney]]n maailmankuulujen piirroselokuvien, sarjakuvien ja näytelmäelokuvien ympärille on kasvanut kokonainen [[The Walt Disney Company|mediaimperiumi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://corporate.disney.go.com/corporate/overview.html | Nimeke = Overview | Julkaisija = Walt Disney Company and Affiliated Companies | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> 2010-luvulla Yhdysvalloissa tuotetaan maailman kolmanneksi eniten elokuvia Intian ja Nigerian jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/films/nigerias-nollywood-eclipsing-hollywood-in-africa-1974087.html | Nimeke=Nigeria's Nollywood eclipsing Hollywood in Africa | Julkaisija=Independent | Ajankohta=2010 | Viitattu=1.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa on tuotettu lukuisia maailmanlaajuisia menestyselokuvia, kuten ''[[Tuulen viemää (elokuva)|Tuulen viemää]]'' (1939), ''[[Tähtien sota (alkuperäinen elokuva)|Tähtien sota]]'' (1977), ''[[Titanic (vuoden 1997 elokuva)|Titanic]]'' (1997) ja ''[[Avatar (elokuva)|Avatar]]'' (2009).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.filmsite.org/boxoffice.html | Nimeke=Box Office Top films of all time (Domestic cross) | Julkaisu=Film Site | Viitattu=1.3.2012}}</ref> [[American Film Institute]]n vuonna 2007 valitsemat parhaat yhdysvaltalaiset elokuvat ovat ''[[Citizen Kane]]'' (1941), ''[[Kummisetä (elokuva)|Kummisetä]]'' (1972) ja ''[[Casablanca (elokuva)|Casablanca]]'' (1942).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.afi.com/Docs/about/press/2007/100movies07.pdf | Nimeke=Citizen Kane stands the test of time | Tiedostomuoto=PDF | Ajankohta=20. kesäkuuta 2007 | Julkaisija=American Film Institute | Viitattu=24.8.2008 | Kieli={{en}} }}</ref>

1800-luvun taidemaalareista tunnetuin on [[Thomas Eakins]], joka maalasi [[Realismi (taide)|realistisia]] sisä- ja ulkokuvia amerikkalaisesta arkielämästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pbs.org/wnet/americanmasters/episodes/thomas-eakins/about-thomas-eakins/581/ | Nimeke=About Thomas Eakins | Julkaisija=PBS | Viitattu=1.3.2012}}</ref> Eurooppalaista [[modernismi|modernia taidetta]] esiteltiin Yhdysvalloissa laajassa näyttelyssä, joka kiersi New Yorkissa, Bostonissa ja Chicagossa vuonna 1913.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aaa.si.edu/collections/images/detail/international-exhibition-modern-art-copley-society-boston-copley-hall-boston-mass-8849 | Nimeke=International Exhibition of Modern Art, Copley Society of Boston, Copley Hall, Boston, Mass., 1913 | Julkaisija=Archives of American Art | Kieli={{en}} }}</ref> Näyttely rohkaisi myös yhdysvaltalaisia taiteilijoita, kuten [[Georgia O’Keeffe]]ä, kokeilemaan uusia muotoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2009/09/18/arts/design/18okeeffe.html?pagewanted=all | Nimeke=In Full Flower, Before the Desert | Julkaisu=NY Times}}</ref> Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa syntyi uusia taidesuuntia, kuten [[Jackson Pollock]]in ja [[Willem de Kooning]]in edustama [[abstrakti ekspressionismi]] ja [[Andy Warhol]]in [[pop-taide]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theartstory.org/artist-de-kooning-willem.htm | Nimeke=Willem de Kooning | JUlkaisu=The Art Story}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eu.art.com/gallery/id--a76/posters-prints.htm | Nimeke=Andy Warhol | Julkaisu=Posters Prints}}</ref>

New Yorkia pidetään [[Pariisi]]n, [[Lontoo]]n ja [[Milano]]n ohella yhtenä neljästä muotimaailman pääkaupungista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2006/10/03/style/03iht-Rweeks.3015966.html?_r=1 | Nimeke=Big 4 fashion weeks get new company | Julkaisu=International Herald Tribune | Ajankohta=2006 | Viitattu=1.3.2012}}</ref> Tunnettuja yhdysvaltalaisia muotitaloja ja -suunnittelijoita ovat [[Vera Wang]], [[Calvin Klein]], [[Ralph Lauren]] ja [[Donna Karan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kathrynvercillo.hubpages.com/hub/Top-10-American-Fashion-Designers | Nimeke=TOP 10 American Fashion Designers | Julkaisija=Kathryn Vercillo Hub | Viitattu=1.3.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>

Itsenäinen, eurooppalaisesta kirjallisuudesta erkaantunut amerikkalainen kirjallisuus kehittyi 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. 1800-luvun merkittävimpien kirjailijoiden joukossa olivat [[Edgar Allan Poe]], [[James Fenimore Cooper]] ja [[Herman Melville]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/eapoe.htm | Nimeke =Edgar Allan Poe | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | JulkaisijaJulkaisu = KuusankoskenBooks kaupunginkirjasto& Writers| Vuosi =2008 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/jfcooper.htm | Nimeke =James Fenimore Cooper | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | JulkaisijaJulkaisu = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi = 2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/melville.htm | Nimeke =Herman Melville | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | JulkaisijaJulkaisu = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref> Humoristista tyyliä kehitti [[Mark Twain]], joka oli ensimmäisiä itärannikon ulkopuolella syntyneitä suuria kirjailijoita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/mtwain.htm | Nimeke =EMark Twain | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref> Myös [[William Sydney Porter]] eli O. Henry oli kiinnostunut etäisten paikkojen elämästä ja murteista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.online-literature.com/o_henry/ | Nimeke = O Henry | Julkaisu = Online Literature | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref>

1900-luvulla Yhdysvaltain kirjallisuuden merkitys osana maailmankirjallisuutta kasvoi. Tällöin oli vallalla yhteiskunnallinen kirjallisuus, jota edustivat muun muassa [[Theodore Dreiser]], [[Jack London]] ja [[Upton Sinclair]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/dreiser.htm | Nimeke =Theodore Dreiser | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | JulkaisijaJulkaisu = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref><ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi =1998 | Kappale = London, Jack | Sivu = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.online-literature.com/upton_sinclair/ | Nimeke =Upton Sinclair | Julkaisu = Online-Literature | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref> Maailmansotien välisen ajan huomattavimmat nimet olivat [[Ernest Hemingway]] ja [[William Faulkner]], ja 1930-luvulla astui esiin [[John Steinbeck]] pula-ajan kuvauksillaan. Steinbeck, Faulkner ja Hemingway olivat pitkään Yhdysvaltain kirjallisuuden keskeiset hahmot, ja kaikki kolme saivat [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/hemingwa.htm | Nimeke =Ernest (Miller) Hemingway (1899-1961) | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Ajankohta =2008 | Viitattu = 19.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1949/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1949 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1962/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1962 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu =25.9.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Sotien jälkeen näkyviä ovat olleet myös realismin edustajat, kuten [[Saul Bellow]], [[J. D. Salinger]] ja [[Truman Capote]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1976/index.html | Nimeke =The Nobel Prize in Literature 1976 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu =26.9.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/salinger.htm | Nimeke = J.D. Salinger | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/capote.htm | Nimeke=Truman Capote | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> Sotien jälkeen on noussut myös afroamerikkalaisten kirjallisuus, jonka tunnetuimpiin nimiin lukeutuvat [[James Baldwin (kirjailija)|James Baldwin]], [[Richard Wright (kirjailija)|Richard Wright]] ja [[Ralph Ellison]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/jbaldwin.htm | Nimeke = James Baldwin | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/rwright.htm | Nimeke =Richard Wright | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/rellison.htm | Nimeke =Ralph Ellison | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref> 1970-luvulla alkoi postmoderni liike, jonka nimiin kuuluvat muun muassa [[Paul Auster]], [[Toni Morrison]], [[Philip Roth]] ja [[Raymond Carver]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.abc.net.au/local/stories/2008/03/20/2195563.htm | Nimeke =Siri Hustvedt and Paul Auster | Julkaisu = ''abc.net'' | Viitattu = 19.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1993/index.html | Nimeke =The Nobel Prize in Literature 1993 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation| Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Philip+Roth+Nobelistiksi+en+ole+riitt%C3%A4v%C3%A4n+vasemmistolainen/1135251607743 | Nimeke=Philip Roth: Nobelistiksi en ole riittävän vasemmistolainen | Tekijä=Jukka Petäjä | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=20.12.2009 | Julkaisija= | Viitattu=21.12.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://authorscalendar.info/rcarver.htm | Nimeke =Raymond Carver | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = KuusankoskenBooks & kaupunginkirjastoWriters | Vuosi =2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.3.2012}}</ref>

[[Ralph Waldo Emerson]] ja [[Henry David Thoreau]] olivat amerikkalaisen [[filosofia]]n uranuurtajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iep.utm.edu/emerson/ | Nimeke =Ralph Waldo Emerson (1803—1882) | Julkaisu = Internet Encyclopedia of Philosophy | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://plato.stanford.edu/entries/thoreau/ | Nimeke =Henry David Thoreau | Julkaisu = Stanford Encyclopedia of Philosophy | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> Sisällissodan jälkeen [[Charles S. Peirce]], [[William James]] ja [[John Dewey]] olivat johtajia [[pragmatismi]]n kehittämisessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://plato.stanford.edu/entries/dewey-aesthetics/ | Nimeke =Dewey Aesthetics | Julkaisu = Stanford Encyclopedia of Philosophy | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref> 1900-luvulla [[Willard Van Orman Quine]] ja [[Richard Rorty]] kehittivät [[analyyttinen filosofia|analyyttistä filosofiaa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://plato.stanford.edu/entries/quine/ | Nimeke =Willard van Orman Quine | Julkaisu = Stanford Encyclopedia of Philosophy | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://plato.stanford.edu/entries/rorty/ | Nimeke =Richard Rorty | Julkaisu =Stanford Encyclopedia of Philosophy | Kieli ={{en}} | Viitattu = 18.3.2012}}</ref>

Yhdysvaltalaisessa keittiössä sekoittuvat eri kansallisuuksien perinteet, ja ruokalajit vaihtelevat [[Yhdysvaltain osavaltiot|osavaltioittainkin]]. Atlantin rannikolla syödään runsaasti kaloja ja äyriäisiä, kun taas [[Texas]]in karjankasvattajat syövät mureaa lihaa. [[Jambalaya]] on kotoisin New Orleansista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.whats4eats.com/content/american-recipes-and-cuisine | Nimeke=United States: Recipes and Cuisine | Julkaisu=Whats4eats | Kieli={{en}} }}</ref> Erityisesti kiinalaiset ja italialaiset siirtolaiset ovat kehittäneet uusia, amerikkalaisia versioita kotimaidensa ruokalajeista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usconsulate.org.hk/pas/kids/food.htm | Nimeke=American Food | Julkaisu=USA for Kids | Julkaisija=Consulate of USA in Hong Kong}}</ref>

Vuonna 2007 tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset kokivat seuraavat ruokalajit erityisen amerikkalaisiksi: [[hampurilainen|hampurilaiset]], barbeque-ruoka, leivitetyt rasvassa uppopaistetut kanapalat, makaroni-juustopaistos ja [[omenapiirakka]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jamesbeard.org/files/jbf_state_of_american_cuisine.pdf | Nimeke=The State of American Cuisine | Julkaisija=James Beard Foundation | Ajankohta=2008 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF }} {{Vanhentunut linkki}}</ref>

Liittovaltion tasolla on määritelty seuraavat kymmenen juhlapäivää. Ne ovat yleisiä vapaapäiviä, ja jos ne osuvat viikonloppuun, työntekijät saavat vastaavasti edellisen perjantain tai seuraavan maanantain vapaaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opm.gov/Operating_Status_Schedules/fedhol/2012.asp | Nimeke=2012 Federal Holidays | Julkaisija=U.S. Office of Personnel Management | Kieli={{en}} | Viitattu=27.2.2012}}</ref>

Näiden kymmenen päivän lisäksi monilla uskonnollisilla ja etnisillä ryhmillä sekä alueilla on omia juhlapäiviään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usa.gov/citizens/holidays.shtml | Nimeke=Other Celebrations | Julkaisu=Government Made Easy | Kieli={{en}} | Viitattu=27.2.2012}}</ref>

Yhdysvaltain suosituimmat joukkuelajit ovat [[amerikkalainen jalkapallo]], [[baseball]] ja [[koripallo]], jotka ovat kaikki myös syntyneet Yhdysvalloissa. Amerikkalainen jalkapallo on näistä katsotuin.<ref>[http://www.census.gov/prod/2005pubs/06statab/arts.pdf U.S. Census Bureau; Statistical Abstract of the United States; Section 26. Arts, Entertainment, and Recreation; Table 1229. Adult Attendance at Sports Events by Frequency: 2004] {{en}}. Luettu 1. kesäkuuta 2006.</ref><ref>Shearer, s. 169.</ref> Amerikkalaisen jalkapallon mestaruusottelu, [[Super Bowl]] on yksi Yhdysvaltain suurimmista tapahtumista.<ref>Shearer, s. 170.</ref> Suuri osa maailman parhaiten palkatuista urheilijoista on yhdysvaltalaisten joukkuelajien pelaajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.forbes.com/2004/06/23/04athletesland.html | Julkaisu = Forbes.com | Nimeke =The Best-Paid Athletes | Kieli = {{en}} | Ajankohta=24. kesäkuuta 2004 | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> Joukkuelajien rinnalla [[NASCAR|NASCAR-autoilu]] on suosittua, ja se onkin amerikkalaisen jalkapallon jälkeen toiseksi seuratuin laji televisiossa. Toinen suosittu autourheilusarja on [[Indy Racing League]], ja sen [[Indianapolis 500]] -tapahtumaa on ajettu vuodesta 1911.<ref>Shearer, s. 174.</ref>

Yhdysvallat toimii isäntänä myös muille huomattaville urheilutapahtumille muun muassa [[golf]]issa ja [[tennis|tenniksessä]] ([[US Open]]). Uinti on maan menestyksekkäimpiä lajeja. Kolme suosituinta lautailuharrastusta – [[lainelautailu]], [[rullalautailu]] ja [[lumilautailu]] – on luotu Yhdysvalloissa. Niistä järjestetään kansalliset kilpailut ja niiden yhteyteen on syntynyt laaja alakulttuuri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thehistoryof.net/history-of-snowboarding.html | Nimeke=The History of Snowboarding – From Garages to the Olympics | Julkaisu=The History Of ... | Kieli={{en}} | Viitattu=3.3.2012}}</ref>

Yhdysvalloissa on isännöity kahdeksat [[olympiakisat]]. Maa on saanut kesäolympialaisissa eniten mitaleja kautta aikojen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.darmoni.net/etetot.html | Julkaisija =S. J. Darmoni, | Nimeke =Total of medals for the Summer Olympics from Athens 1896 to Athens 2004 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> ja talviolympialaisissa toiseksi eniten.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke =All-Time Winter Medal Standings, 1924-2006| Osoite = http://www.infoplease.com/ipsa/A0115207.html | Julkaisu = Infoplease | Viitattu = 19.3.2012}}</ref> Uimari [[Michael Phelps]] on olympiahistorian eniten kultamitaleita saavuttanut urheilija. Hänellä 23 kultaa ja yhteensä 28 mitalia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/ph/michael-phelps-1.html| Nimeke=Phelps, Michael | Julkaisu=sports-reference.com | Julkaisija=Sports Reference LLC| Viitattu=1.3.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>

Urheilulla on merkittävä asema myös yhdysvaltalaisissa [[yliopisto]]issa ja [[college]]ssa. Vuosittain noin 126&nbsp;000 urheilijaa saa joko täyden tai osittaisen stipendein opiskeluja varten. Miesten suosituimmat yliopistolajit ovat amerikkalainen jalkapallo, koripallo, yleisurheilu, baseball ja jalkapallo ja naisten koripallo, yleisurheilu, lentopallo, [[softball]] ja jalkapallo.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://usa.usembassy.de/sports-youth.htm| Nimeke=School & College Sports| Julkaisija=U.S. Diplomatic Mission to Germany | Viitattu=1.3.2012| Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="abstract">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/prod/2008pubs/09statab/pop.pdf | Nimeke=Statistical Abstract of the United States | Tiedostomuoto=pdf | Selite=s. 50 | Julkaisu=Census.gov | Ajankohta=2009 | Julkaisija=U.S. Census Bureau | Viitattu=17.12.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>