Ero sivun ”Maankäytön suunnittelu Suomessa” versioiden välillä

[[Maakunnan liitto|Maakuntien liitot]] suunnittelevat '''[[maakuntakaava]]n''' ja ohjaavat kuntien välistä yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 2. luku, 19§</ref> Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnassa,<ref name="mrl14">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§</ref> mm. tielinjauksia ja muita liikenneyhteyksiä, vesihuoltoa, sekä maiseman- ja luonnonsuojelua. VäliportaanMaakuntatason suunnittelu toimii lähtökohtana kuntatason kaavoitukselle.

* Ennen kaavoituksen käynnistymistä kaavoittavan viranomaisen tulee tiedottaa kaavan osallisille suunnittelun käynnistymisestä, lähtökohdista, aikataulusta ja osallistumiskäytännöistä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kaavoituskatsauksessa <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.name=":2.1999/132):" 8. luku, 63 §.</ref>.

Näkemykset osallistumisen vaikuttavuudesta kaavoitusprosessin eri vaiheissa vaihtelevat <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Faehnle, Maija|Nimeke=Collaborative planning of urban green infrastructure - need, quality, evaluation and design.|Vuosi=2014|Sivu=32-33|Julkaisija=Helsingin yliopisto, Department of Geosciences and Geography|www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9464-4}}</ref>. Kaavoitusprosessin alkuvaiheessa kansalaiset voivat vaikuttaa tehokkaimmin kaavassa tutkittaviin vaihtoehtoihin <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Faehnle, Maija; Bäcklund, Pia; Tyrväinen, Liisa; Niemelä, Jari; Yli-Pelkonen, Vesa|Otsikko=How can residents’ experiences inform planning of urban green infrastructure? Case Finland|Julkaisu=Landscape and Urban Planning, Volume 130, 2014|Ajankohta=2014|Julkaisija=|Doi=https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2014.07.012}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Eeva Lehtomäki, Eeva|Otsikko=Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kehitys Helsingin rantojen suunnittelussa|Julkaisu=Pro gradu-tutkielma, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto|Ajankohta=2015|Julkaisija=|www=http://tampub.uta.fi/handle/10024/97058|Kieli=fi}}</ref>. Kaikissa vaiheissa kansalaisten näkemysten huomioon ottamista helpottaa, jos näkemykset on perusteltu hyvin ja kohdistettu selkeästi niihin kysymyksiin, joihin kaavalla on pyritään vastaamaan <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Lehtomäki, Eeva; Paloniemi, Riikka|Otsikko=Kansalaisten osallistuminen ja kestävä hyvinvointi – kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittyminen Helsingin rantojen suunnittelussa 1980-luvulta alkaen|Julkaisu=Janus Vol 24, Nro 4 (2016)|Ajankohta=2016|Julkaisija=|www=https://journal.fi/janus/article/view/60252}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Puustinen, Sari|Nimeke=Suomalainen kaavoittajaprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne: vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet suurten kaupunkien kaavoittajien näkökulmasta|Vuosi=2006|Sivu=246|Julkaisija=Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 34, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK|www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3662-5}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Staffans, Aija|Nimeke=Vaikuttavat asukkaat -