Ero sivun ”Andreas II” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtionjohto
[[Kuva:Andrew II of Hungary th.jpg|thumb|Andreas II]]
| nimi = Andreas II
[[Kuva:Andreas Getrude Ungarn.jpg|thumb|Andreas II ja puoliso Getrude, n. 1211-1213]]
| alkuperäinen nimi =
'''Andreas II''' (n. [[1175]] – [[26. lokakuuta]] [[1235]]) oli [[Unkarin kuningas]] vuosina [[1205]]–[[1235]].
| kuva = Andrew II seal 1224.jpg
| leveys =
| kuvateksti = Andreas II:n sinetti vuodelta 1224.
| arvo = [[Unkarin kuningaskunta|Unkarin kuningas]]
| virassa = [[1205]] – [[1235]]
| edeltäjä = [[László III]]
| seuraaja = [[Béla IV]]
| syntymäaika = [[1175]]
| syntymäpaikka =
| kuolinaika = [[26. lokakuuta]] [[1235]]
| kuolinpaikka =
| oikea nimi =
| puoliso =
| lapset = [[Béla IV]]<br>[[Elisabet Pyhä]]<br>[[Violanta Unkarilainen]]
| vanhemmat =
| uskonto =
| etnisyys =
| arvonimet =
| allekirjoitus =
| lempinimi =
}}
'''Andreas II''' ([[1175]] – [[26. lokakuuta]] [[1235]]) oli [[Unkarin kuningaskunta|Unkarin kuningas]] vuodesta 1205 vuoteen 1235. Kuninas oli heikko ja maa kärsi sisäisistä ja taloudellisista onelmista. Voimakkaiden magnaattien uskollisuutta pyrittiin ostamaan mittavilla maalahjoituksilla. Aatelin oikeuksia koskenut kuninkaan [[kultainen bulla]] annettiin vuonna 1222 ja se toimi pitkään perustuslain tavoin, sekä loi pohjan maan valtiopäivälaitokselle. Andreas osallistui valtakaudellaan epäonnistuneeseen [[viides ristiretki|viidenteen ristiretkeen]] ja [[Saksalainen ritarikunta]] karkotettiin [[Transsilvania]]sta vuonna 1225. Andreaksen kuoltua vuonna 1235 maan hallitsijaksi nousi hänen poikansa [[Béla IV]].
 
==Elämäkerta==
Hän käytti runsaasti valtion varoja sekä sodankäyntiin että kotimaiseen ylellisyyteen. Hän läänitti suuria maa-alueita aatelismiehille, jotka taistelivat hänen joukoissaan. Näistä usein ulkomaalaistaustaisista ritareista tuli Unkarin uusi ylempi aateli, jonka valta ja varallisuus pian ylitti kotimaisen alemman aatelin varat ja vallan. Paikatakseen kassavajetta Andreas verotti talonpoikia, mikä entisestään pienensi alemman aatelin tuloja. Niinpä alempi aateli nousi kapinaan, jonka seurauksena Andreas II vahvisti [[1222]] [[kultainen bulla|kultaisella bullalla]] [[aateli]]ston oikeuden päättää valtiopäivillä maan asioista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/hungary/7.htm | Nimeke= Politics and Society under Stephen's Successors | Tekijä =Stephen R. Burant (toim.) | Julkaisu =Hungary: A Country Study | Ajankohta = 1989 | Julkaisija = Library of Congress| Viitattu =22.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
[[KuvaTiedosto:Andrew II of Hungary th.jpg|thumb|vasen|Andreas II [[Képes krónika|kuvakronikassa]].]]
Andreas syntyi vuonna 1175 ja hänen isänsä oli [[Unkarin kuningaskunta|Unkarin kuningas]] [[Béla III]]. Béla III:n kuollessa valtaistuimelle nousi ensin Andreaksen vanhempi veli [[László III]], jonka kuoltua puolestaan vuonna 1205 Andreaksesta tuli maan kuningas.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Andrew-II | Nimeke = Andrew II | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 20.1.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Andreaksen asema Unkarin kuninkaana oli heikko. Unkarissa paljon valtaa oli paikallisilla mahtimiehillä, joiden yksityisarmeijat kävivät sotia keskenään ja ajoittain he myös liittoutuivat Unkarin kuningasta vastaan etuoikeuksiensa puolesta. Andreas pyrki ostamaan heidät puolelleen avokätisillä maalahjoituksilla. Maalahjoitukset tekivät itsenäisistä maanomistajista magnaattien vasalleja ja Unkarin vanha linnaläänijärjestelmä romuttui. Kuninkaaseen suhtauduttiin vihamielisesti. Erityistä paheksuntaa herätti kuninkaan saksalaissyntyinen vaimo Gertrud ja hänen Unkariin mukanaan tuomansa saksalaiset ritarit.<ref name="unk" /> Vuonna 1213<ref name="brit" /> joukko salaliittolaisia murhasivat Gertrudin ja hänen seurueensa [[Pilis]]in metsässä kuninkaan ollessa sotaretkellä. Kuningas saattoi heikon asemansa takia ranaista vain salajuoinen johtajaa.<ref name="unk" />
Andreas II johti epäonnistuneen [[Viides ristiretki|viidennen ristiretken]] [[Lähi-itä]]än.
 
Maalahjoitusten lisäksi tyytymättömyyttä herätti kruunun tuhlailu. Andreas oli mieltynyt Länsi-Euroopasta Unkariin saapuneeseen loisteliaaseen elämäntyyliin. Lisäksi vuonna 1217 Andreas lähti paavin innoittamana [[Viides ristiretki|ristiretkelle]] [[Pyhä Maa|Pyhään maahan]].<ref name="unk" /> Mukanaan kuninkaalla oli 15&nbsp;000:n miehen armeija.<ref name="brit" /> Ristiretkensä aikana Andreas sai [[Jerusalemin kuningas|Jerusalemin kuninkaan]] arvonimen<ref name="unk" />, mutta ristiretki päättyi muuten pettymykseen.<ref name="brit" /> Unkari velkaantui pahasti ristiretken kustannuksien takia ja hopearahan arvoa laskettiin. Lisää rahaa yritettiin saada vuokraamalla maan suolakauppa, sekä tullien ja verojen kanto-oikeus [[juutalaiset|juutalaisille]] ja [[islam|muslimeille]].<ref name="unk" />
Aragonian kuningatar [[Violanta Unkarilainen]] oli hänen tyttärensä.
[[Tiedosto:Andrew II (Millennium Monument).jpg|thumb|Andreas II:n patsas [[Budapest]]in [[Sankarien aukio (Budapest)|Sankarien aukiolla]].]]
Lopulta tilanne johti muutamien magnaattien johtamaan niin sanottuun kuninkaan palvelijoiden kapinaan. Kapinan johdosta Andreaksen oli vuonna 1222 pakko antaa niin sanottu [[kultainen bulla]] [[Székesfehérvár]]issa. Bulla määritteli kuninkaan palvelijoiden eli maan vasta muodostuvan alemman aatelin oikeudet. Kultainen bulla on Unkarin vanhin valtio-oikeudellinen asiakirja. Kultainen bulla lupasi aatelille esimerkiksi verovapauden, turvan oikeudettomilta vanitsimisilta ja erikoisaseman tuomioistuimen edessä. Vapaat miehet velvoitettiin maan puolustamiseen, mutta hyökkäyssotaa tämä ei koskenut. Kuningasta asiakirja kielsi tekemästä suuria maalahjoituksia tai asettamasta ulkomaalaisia virkoihin. Verojen ja tullien kanto-oikeus vietiin muslimeilta ja juutalaisilta. Kuninkaan oli myös vuosittain järjestettävä kuninkaan palvelijoiden kokous Székesfehérvárissa, jossa keskusteltaisiin maan asioista. Järjestelmän pohjalta kehittyi sittemmin maan valtiopäivälaitos ja itse bulla toimi pitkään eräänlaisena perustuslakina. Bullan noudattamista valvomaan asetettiin palatiini eli ''nádor''. Sopimuksen rikkominen oikeuttaisi aateliston nousemaan kapinaan.<ref name="unk">{{Kirjaviite | Tekijä = Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen | Nimeke = Unkari - Maa, kansa, historia | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 42-43 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste =ISBN 951-746-252-2 }}</ref> [[Saksalainen ritarikunta]] karkotettiin heidän hallitsemistaan osista [[Transsilvania]]a vuonna 1225.<ref name="brit" />
 
Andreas kuoli 26. lokakuuta 1235.<ref name="brit" /> Hänen seuraajansa oli Andreaksen poika [[Béla IV]], joka oli pitkään vastustanut kuninkaan vallan heikkenemistä ja maalahjoituksia. Yritykset parantaa kuninkaan asemaa vesittyivät kuitenkin [[Mongolivaltakunta|mongolien]] hyökkäykseen vuonna 1241.<ref name="unk" /> Andreaksen tyttäriä olivat [[Elisabet Pyhä]]<ref name="brit" /> ja [[Violanta Unkarilainen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/James-I-king-of-Aragon | Nimeke = James I | Tekijä = Emilio Sáez | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 20.1.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{Edeltäjä-seuraaja |Titteli=[[Unkarin kuningas]] |Edeltäjä=[[LadislausLászló III]] |Seuraaja=[[Béla IV]] |Logo= |Kommentti=[[1205]]–[[1235]]}}
 
{{Tynkä/Kuninkaallinen}}
 
[[Luokka:Unkarin hallitsijat]]