Versio 14. tammikuuta 2016 kello 18.24 muokkaa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p typo, typos fixed: nimen omaan → nimenomaan using AWB ← Vanhempi muutos		Versio 20. tammikuuta 2019 kello 16.31 muokkaa kumoa 91.152.73.180 (keskustelu) Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Kansankeittiöiksi''' (myös '''kunnankeittiö''') kutsuttiin 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomeen perustettuja [[Ravintola\|ravintoloita]], joiden alkuperäisenä tarkoituksena oli tarjota kohtuuhintaista tai jopa ilmaista ruokaa ~~vahävaraisille~~vähävaraisille. Aluksi niitä ylläpitivät ylempien sosiaaliluokkien hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten [[Rouvasväenyhdistys\|rouvasväenyhdistykset]]. Ruokaloiden esikuvana oli muualla Euroopassa 1800-luvun kuluessa aloitettu vastaavanlainen köyhien vapaaehtoinen ruokahuolto. Myöhemmin kansankeittiöitä alkoivat perustamaan esimerkiksi [[työväenyhdistys\|työväenyhdistykset]] ja 1900-luvun alussa kansankeittiöiksi saatettiin nimittää myös ensimmäisiä teollisuuslaitosten yhteyteen perustettuja työmaaruokaloita.<ref>[http://www.kaksruusua.fi/Historiikki.htm Hieman historiaa…] Ravintola Kaks Ruusua. Viitattu 3.6.2014.</ref> Yhteistä niille kaikille oli, että ruokalat oli tarkoitettu nimenomaan työläisille ja muille alemmille sosiaaliluokille erotuksena tavallisista ravintoloista, joiden asiakaskunta koostui varakkaammasta väestöstä. 1800–1900-lukujen vaihteessa perustetut kansankeittiöt erosivat muista ravintoloista paitsi asiakaskuntansa vuoksi, myös ulkoasultaan. Ne olivat sisustukseltaan pelkistetympiä, esimerkiksi pöytäliinat puuttuivat usein kokonaan ja myös astiastot olivat yksinkertaisimpia. Lisäksi kansankeittiöiden aukioloajat ja anniskeluoikeudet olivat rajoitetumpia kuin vallasväelle tarkoitetuilla ensimmäisen luokan ravintoloilla.<ref name=ruokalat/> Kansankeittiöissä oli usein myös lukunurkkauksia, joiden kirjoja asiakkaiden oli mahdollisuus lainata kotiinsa.

Ero sivun ”Kansankeittiö” versioiden välillä